Salolaismiesten avustusoperaatio etenee – ”Eurooppalainen solidaarisuus on nyt huipussaan”

0
Salolaisten tuomia avustustarpeita siirretään Ukrainaan matkaaviin rekkoihin. Suomalaiset saavat aplodit vastalahjaksi. Kuva: Mikko Virtasen kokoelma

Torstai-iltana alkanut kolmen salolaismiehen pelastusoperaatio on ylittänyt lauantaina puolivälin. Vaikka aikataulusta on hiukan jääty, kaikki on sujunut pääosin mallikkaasti.

– Puolan poliisi pysäytti meidät perjantaina ainakin kolmesti. Mitä lähemmäs Ukrainan rajaa etenimme, sitä tarkemmin tarkoitusperiämme syynättiin, Mikko Virtanen kertoo.

Hän lisää, että lähestyttäessä konfliktialuetta kaikki autokunnat tarkistettiin poikkeuksetta.

– Siellä on suoranaisia tiesulkuja. Autojen tavaratilat tutkitaan päällisin puolin. Puolalaiset haluavat ilmeisesti varmistaa, ettei sotatantereelle salakuljeteta epämieluisia henkilöitä.

Kuvaa Varsovasta. Ukrainalaisevakot ja heidän tavaransa pääsevät turvalliseen suomalaiskyytiin. Artikkelin kuvat: Johannes Nuotion kokoelma

Salolaiset saapuivat perjantaina iltamyöhällä Chelmin kaupunkiin, jossa sijaitsee avustusjärjestön logistiikkakeskus. Suomalaisten tuoma tavara lajiteltiin kahteen suureen rekkaan, jotka lähtivät matkaamaan kohti Ukrainaa.

– Vaikka mekin olimme jo lajitelleet avustustarpeet, sama prosessi tehtiin vielä Chelmissä. Lääkkeet ja haavanhoitotarvikkeet lähtivät suoraan rintamalle. Sähköjutut, pehmeät pussukat ja ruuat lajiteltiin erikseen, ja ne kuljetetaan toiseen logistiikkakeskukseen Ukrainaan, Virtanen tietää.

Lajittelutilannetta Virtanen kuvailee liikuttavaksi.

– Ukrainalaiset ja puolalaiset kättelivät meidät kaksin käsin. He kiittelivät meitä ja me toivotimme tsempit heille.

Virtasen ja Timo Lehtosen kanssa reissuun lähtenyt Johannes Nuotio korostaa, että eurooppalainen solidaarisuus on nyt huipussaan.

– Yhdentymistä on selkeästi tapahtunut. Yhteishenki on todella korkealla, kaikki haluavat auttaa.

Varsinainen pelastusoperaatio on monen tekijän summa.

– Me saimme tietää perjantaina, että osa kyytiläisistämme olikin jo päässyt toiseen kuljetukseen. Osa pakolaisista taas ei edes halua Suomeen, koska kotimatka on paljon pidempi kuin esimerkiksi Puolasta, Nuotio sanoo.

Edellä mainittua ongelmaa ei kuitenkaan ole niillä vajaalla 30 henkilöllä, jotka taittavat salolaisten kanssa matkaa.

– 90 prosenttia kyytiläisistämme jää Salon seudulle. Heillä on siellä perhe tai muita tuttuja, Virtanen mainitsee.

Johannes Nuotio teki heti ystävyyttä 4-vuotiaan Khrystynan (sylissä) ja 7-vuotiaan Anhelinan kanssa. Toimi sujui helposti, löytyyhän salolaismieheltä kotoakin viisi lasta.

Chelmissä tapahtuneen lastinvaihdon jälkeen porukka päätti pitää palaverin. Kello oli jo paljon, ja väsykin alkoi painaa puserossa.

– Päätimme, ettemme ajaa Varsovaan enää perjantaina, vaikka alun perin niin oli tarkoitus. Siinä olisi ollut suuret riskit, koska olimme uupuneita. Ajomatkaa olisi tullut vielä yötä vasten kolme tuntia lisää, Virtanen toteaa.

Autosaattue suuntasi kuitenkin kohti Puolan pääkaupunkia. Tunnin reissaamisen jälkeen löytyi ensimmäinen majapaikka, jossa oli tilaa.

– Unta ei tarvinnut pahemmin odotella, Virtanen naurahtaa.

Paluumatka on alkamassa. Arvioitu saapumisaika Suomeen on sunnuntai-illasta.

Konkkaronkka suuntasi heti aamutuimaan Varsovaan, missä suomalaiset tapasivat kyytiläisensä.

– Autot ovat täynnä ihmisiä. Tuossa meidän takapenkillä katsotaan Pipsa Possua, Virtanen huomaa.

30-päinen joukkio piti heti ensi alkuun lounastauon. Suunnitelmana oli ajaa illaksi Baltiaan, jossa yövytään. Alustavaksi majoittumiskaupungiksi valittiin Latvian pääkaupunki Riika.

– Ison joukon liikuttaminen ei ole ihan yksinkertaista. Pysähdyksiä tulee tiuhaan, kun lapset kaipaavat esimerkiksi vessataukoa. Aikataulussamme on siis edelleen muuttujia, Virtanen kertoo.

Salolaiset uumoilevat, että paluu Suomeen tapahtuu sunnuntaina iltapäivä- tai iltalautalla.

”90 prosenttia kyytiläisistämme jää Salon seudulle. Heillä on siellä perhe tai muita tuttuja.”

Mieliala ukrainalaisten keskuudessa on pääasiallisesti iloinen, vaikka kotimaa jääkin pakon sanelemana taakse.

– Yleinen ilmapiiri on hyvä. Olemme tosin huomanneet, että meidän tarjoamaamme apua ei oteta suorilta käsin vastaan. Kieltäydytään kohteliaasti, vaikka heitä varten olemme kaiken järjestelleet.

Esimerkkinä Virtanen mainitsee powerbankit eli mobiililaitteiden varavirtalähteet.

– Niitä ei millään olisi otettu vastaan. Kun vakuuttelimme, että ne ovat ilmaisia eikä vastapalveluksia pyydetä, ääni kellossa muuttui.

Ukrainalaisten puhelinliittymien internet-yhteydet eivät toimi Puolassa. Virtanen kumppaneineen on varmistanut, että kyytiläisillä on pääsy langattomaan verkkoon.

– Olemme jakaneet wifi-yhteyden, jotta lapset voivat katsella ohjelmia ja aikuiset pääsevät omiin sovelluksiinsa.

Virtanen kiittelee kyydissä olevia ukrainan ja puolan kielen tulkkeja, joista on miehen mukaan korvaamatonta apua.

– Englantia puhutaan täällä harvakseltaan, eikä meillä matkantekijöilläkään ole yhteistä kieltä. Emme me voisi asioida ruokapaikoissakaan, koska listat ovat vain Puolan kielellä.

Salolaisten operaatio jatkuu siis hieman aiottua pidempään, mutta tien päältä viestitään, että kaikki on kunnossa.