Salon kaupunki valmistautuu tarjoamaan majoitusta Ukrainan sotaa pakeneville ihmisille.
– Kaupunki seuraa tilannetta koko ajan. Vielä ei kuitenkaan ole tietoa, mikä majoitustilojen tarve on, sanoo Salon kaupungin työsuojelupäällikkö Anne Liimatainen.
Sosiaalipalveluiden johtajan Eeva Purhosen mukaan kaupunki kartoitti majoitustilojaan viime viikon lopulla. Kaupunki pystyy majoittamaan nopeasti yhteensä kymmeniä ihmisiä.
– Kaupungilla on kolme kalustettua kriisiasuntoa, joihin pystytään majoittamaan nopeasti kolme perhettä. Lisäksi kaupungissa on tyhjiä vuokra-asuntoja, joita voidaan vuokrata tarvittaessa käyttöön, mutta niiden kalustamiseen menee vähän aikaa. Muutamille kymmenille saadaan siis asunto, mutta kalustamiseen ynnä muihin järjestelyihin tarvitaan silloin esimerkiksi SPR:n ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun apua, Purhonen kertoo.
– Jos ihmisiä tulisi vaikka bussilastillinen, heille saataisiin kyllä järjestettyä katto pään päälle hätämajoituksena eli lattiamajoitus, kun otettaisiin esimerkiksi urheiluhalli käyttöön, Purhonen jatkaa.
Purhonen muistuttaa, että pääasiassa sotaa pakenevien majoittamisesta vastaa Suomen maahanmuuttovirasto Migri.
Jos ihminen hakee Suomesta turvapaikkaa, hänen pitää rekisteröityä turvapaikanhakijaksi. Varsinais-Suomessa hänen on silloin otettava yhteyttä Raision poliisiasemalle.
Jos tulija hakee turvapaikkaa tai toissijaista suojelua, silloin hänellä on mahdollisuus päästä SPR:n ylläpitämään vastaanottokeskukseen, joista Saloa lähin on Turussa.
– Vastaanottokeskus on silloin ensisijainen majoituspaikka tai sitten tulija voi majoittua yksityismajoitukseen esimerkiksi sukulaisten tai ystävien luo. Mutta jos ihminen tulee maahan esimerkiksi turistiviisumilla, eikä hae turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua, mutta tarvitsee akuutisti suojaa ja hakee Salon kaupungilta hätämajoitusta, hänelle tarjotaan välttämätön apu, Purhonen selittää.
– Vielä toistaiseksi majoituspyyntöjä ei ole tullut. Tähän asti tulijoilla on ollut joku yhteys Saloon, esimerkiksi täällä asuvia tuttavia tai sukulaisia, hän kertoo.
Ukrainasta saapuu Suomeen pakolaisia jo tasaiseen tahtiin. Turun vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Heimo Nurmi kertoo, että tulijoita on päivittäin.
– Turkuun on tullut Ukrainasta nyt parisataa turvapaikanhakijaa. Valtaosa heistä on majoittunut yksityismajoitukseen eli ystävien, tuttavien tai sukulaisten luo. Vastaanottokeskukseen heistä on majoittunut noin 40, Nurmi sanoo.
Turvapaikanhakijan kanssa kartoitetaan, majoittuuko hän yksityismajoitukseen vai vastaanottokeskukseen. Yksityismajoitusta ukrainalaisille ovat tarjonneet läheisten lisäksi muun muassa marja- ja vihannestilat sekä yksityiset henkilöt. Yksityismajoitusta koordinoi Kotimajoituksen tuki ry.
– Vapaita vastaanottokeskuspaikkoja on tällä hetkellä Suomessa noin 3 000, Nurmi kertoo.
Kukaan ei vielä tiedä, kuinka suureksi vastaanottokeskuspaikkojen tarve muodostuu. Jos tarve vaatii, voidaan esimerkiksi viime syksynä suljettu Halikon vastaanottokeskus avata uudestaan.
– Meillä on olemassa optio siihen, että se voidaan ottaa käyttöön. Mutta vielä ei ole tullut minkäänlaista toimeksiantoa. Ensin täytetään olemassa olevat vastaanottokeskukset, mutta jos tilat loppuvat, todennäköisesti se sitten otetaan käyttöön, Nurmi sanoo.
Halikon vastaanottokeskus pystyttäisiin saamaan käyttökuntoon Nurmen mukaan melko nopeasti. Sen keskusrakennukseen saataisiin majoitettua 200 henkeä.
Jos ihminen tulee maahan esimerkiksi turistiviisumilla eikä hae turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua, mutta tarvitsee akuutisti suojaa ja hakee Salon kaupungilta hätämajoitusta, hänelle tarjotaan välttämätön apu.
Annetaanko kodittomille suomalaisillekin välttämätön apu? Tämän voisi muistaa ihan ilman kriisejäkin. Suomessakin on hätää kärsiviä.
Niinpä juurikin näin. Kuinka monta kymmentä vuotta on joka syksy ollut esillä asunnottomien tilanne, ja kuinka paljon on tälläkin hetkellä ihmisiä jonottamassa ruokaa eri puolella maatamme.
Näitä ihmisiä ei yksikään suomalainen poliitikko ole ollut halukas auttamaan vuosikymmenten aikana.