Kuusjokelainen viljelijä Mika Äijälä ajeli avolava-autolla Somerontien viljelysaukealla maanantaina. Jopa viisitoista senttiä paksu jää peittää yhdeksänkymmentä hehtaaria syysvehnäpeltoa.
– Sama tilanne kaikilla lohkoilla. Auto painaa kaksi ja puoli tonnia, mutta siitä ei jäänyt edes renkaiden jälkiä.
Autolla olisi voinut ajaa ojienkin yli. Ne ovat jäätyneet umpeen.
– Talvituhoja tulee enemmän tai vähemmän. Pahimmassa tapauksessa kaikki joutuu kylvämään uudestaan, Äijälä miettii.
Varsinais-Suomessa kylvettiin viime syksynä ennätysmäärä syysvehnää, jonka talvehtiminen on nyt vaarassa. Mika Äijälä alkoi aavistella ikävyyksiä jo alkutalvesta, kun sateet alkoivat kasvattaa jääkenttiä. Kylä-Isotalon tilan pelloista 270 hehtaaria on syysvehnällä.
Suomen viljasato oli viime vuonna huono. Yhtä pieni sato oli saatu viimeksi vuonna 1992. Syynä oli pitkään kestänyt kuiva kausi, jolloin kasvien energia ei riittänyt enää jyvien tuottamiseen. Syysviljat kestivät kuivuutta paremmin kuin perinteisesti keväällä kylvetyt viljat. Se sai viljelijät kylvämään tälle vuodelle syysvehnää enemmän kuin koskaan Suomen historiassa.
Varsinais-Suomessa syysvehnän oraita uinuu lepotilassa yli 42 000 hehtaaria. Se on 40 prosenttia koko maan syysvehnästä. Myös syysrypsin ja -rapsin viljelyalat kasvoivat. Syksyllä kylvetyt öljykasvit ovat vielä vehnääkin herkempiä.
– Syysviljojen säänkesto on parempi ja satotaso korkeampi, mutta riskinä on talvehtiminen. Se on iso menetys, jos kaikki joudutaan keväällä kylvämään uudestaan, Mika Äijälä sanoo.
Maailmantilanne synkistää viljelijöiden näkymiä entisestään. Lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut viime vuodesta, ja tiistaina lannoitevalmistaja Yara ilmoitti, että se keskeyttää pelto- ja metsälannoitteiden uusien tilausten vastaanoton tilapäisesti.
”Viime päivien raaka-aineiden ja energiamarkkinan rajuista hintamuutoksista johtuen lannoitteiden hinnoittelu on lähes mahdotonta”, Yara ilmoitti.
Taustalla on Venäjän sota Ukrainassa.
– Liikkeellä on sellaisia voimia, ettei kukaan tiedä, mitä tapahtuu. Saa nähdä, osataanko niihin edes varautua, kuusjokelainen viljelijä Tomi Meller miettii.
Viljelijöitä on jo viikkoja vaivannut kysymys, pitäisikö lannoitteita ostaa varmuuden vuoksi varastoon jo ensi vuotta varten vaikka kovemmallakin hinnalla. Huolena on se, paljonko lannoitteet silloin mahdollisesti maksavat ja onko niitä edes saatavilla normaalisti.
– Lannoitteiden hinnat nousivat pystysuoraan ylös saman tien, kun sotatoimet alkoivat. Maatalous on ympäri Eurooppaa aikamoisessa kassakriisissä samaan aikaan, kun tuotantoa pitäisi lisätä, vilja-asiamies Max Schulman Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta sanoo.
Venäjä on maailman suurin ja Ukraina yksi suurimmista vehnäntuottajista maailmassa. Ukrainan viljaa on lastattu maailmalle Mustanmeren satamista, ja kevään kylvötöiden pitäisi alkaa viikon, parin sisällä. Sota uhkaa romahduttaa mustan mullan maassa myös öljy- ja rehukasvien tuotannon.
– Vehnän hinta on jo yli 400 euroa tonni ja rahti päälle. Viime vuonna totuttiin, että se maksaa vähän yli 200 euroa tonni. Rapsista on maksettu 600–800 euroa tonnia verrattuna viime vuoden noin 300 euroon, Schulman kertoo.
Markkinoiden järkkyminen näkyy Schulmanin mukaan ensimmäisenä Pohjois-Afrikan maissa, jotka ovat tilanneet ruokaviljaa Ukrainasta kuukausittain.
Suomalaisviljelijät saattavat nyt Schulmanin mukaan vielä miettiä uusiksi omia kylvösuunnittelmiaan tälle keväälle.
– Tuotteista maksettava hinta ei täsmää valtavasti nousseisiin tuotantokustannuksiin. Se ei kauheasti kannusta viljelemään, jos vuoden alkupuolella ollaan jo punaisella.
Kylä-Isotalon isäntä Mika Äijälä puhuu omavaraisuuden ja huoltovarmuuden puolesta.
– Ne ovat ehkä vähän unohtuneet, kun kaikkea on ollut saatavilla. Tilanne on muuttunut yhtä äkkiä. Tahtoa on turvata ruokahuolto, jos se taloudellisesti vain suinkin on mahdollista. Jos tuotantopanosten hankkiminen tulee ylivoimaiseksi, niin tahtokaan ei riitä.
Äijälän mukaan kasvava epätietoisuus tulevasta ei yhtään helpota tilannetta.
– Urallani ei ole koskaan ollut tällaista tilannetta.
Pankkien rahoitusehdotkin tuntuvat viljelijöiden mielestä kiristyvän, ja korkojen ennustetaan nousevan.
Asiantuntija Jarmo Pirhonen ProAgrian Salon toimistosta on kuullut, että joillain tiloilla on jo puhuttu luopumisesta.
– Sehän vain helpottaa päätöksentekoa, kun päälle tulee vielä tällainen tilanne.
ProAgrian toimialapäällikkö Satu Näykki Somerolta pelkää, että syysviljojen oraita uhkaava jää voi osoittautua vielä pieneksi ongelmaksi Ukrainan sodan vaikutusten rinnalla.
