Venäjän hyökkäyssotaa paenneet ukrainalaiset halutaan asuttaa ennemmin vuokra-asuntoihin kuin suuriin vastaanottokeskuksiin. Samaan aikaan heille on alettu etsiä myös työpaikkoja.
– Vaikka sota loppuisi tänään, kestää pitkään ennen kuin tuhoutuneille alueille voi palata. Vuosikin voi olla lyhyt aika, valmiuspäällikkö Tommi Virtanen Suomen Punaisesta Rististä toteaa.
Suomeen saapuu Maahanmuuttoviraston mukaan satoja ukrainalaisia päivässä. Viranomaiset korostavat, että heidän olisi hyvä rekisteröityä heti.
– Tietoa Salossa olevien ukrainalaisten määrästä on niukasti ja se on hajanaista. Heitä on täällä vähintään sata, mutta voi olla jo useampikin sata, Salon sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen sanoo.
Armfeltin koulussa aloittaa maanantaina opintiensä kahdeksantoista ala- ja yläkouluikäistä ukrainalaislasta.
Maahanmuuttovirasto myöntää Ukrainan sotaa paenneille oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella. Ensimmäisen luvan voi saada vuodeksi. Varsinais-Suomessa heidän pitää rekisteröityä Raision poliisiasemalla, jonne ukrainalaisia jonotti alkuviikosta yötä myöten.
Lapset nukkuivat autoissa aikuisten jonottaessa ulkosalla poliisiaseman avautumista.
Poliisin jälkeen pitää käydä vastaanottokeskuksessa rekisteröitymässä Maahanmuuttoviraston turvapaikkajärjestelmään. Oleskelulupakortin saaminen kestää tällä hetkellä pari viikkoa. Sen saatuaan on oikeus opiskella ja työskennellä.
– He voivat valita, asuvatko vastaanottokeskuksessa vai yksityismajoituksessa, Virtanen täsmentää.
Suomessa arvellaan vielä olevan ukrainalaisia, jotka eivät ole esimerkiksi uskaltaneet rekisteröityä viranomaisten pelosta. Ilman viisumia he voivat oleskella Suomessa 90 päivää. Tällöin heillä on tavallisen turistin oikeus saada hoitoa äkilliseen sairauteen.
Rekisteröityneille terveyspalvelut järjestää vastaanottokeskus.
Salon kaupunki on toistaiseksi varannut joitain asuntoja ukrainalaisperheiden hätämajoitusta varten, mutta asuntojen tarve voi jatkossa kasvaa. Eeva Purhosen mukaan kaupunki varautuu järjestämään niin sanottua hajautettua asumista.
– Ihanne olisi se, ettei olisi mitään suuria vastaanottokeskuksia, joissa ihmiset joutuvat olemaan kuukausia tai jopa vuosia, Purhonen korostaa.
Raisiossa Suomen Punainen Risti on tehnyt sopimuksen kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön kanssa. Ukrainalaisille on järjestetty asuntoja ryppäinä myös Kaarinassa.
– Salon kanssa tullaan varmasti vielä käymään keskusteluja, valmiuspäällikkö Tommi Virtanen uskoo.
Halikon vastaanottokeskukseen Märynummelle on saapunut viime päivinä lisää ukrainalaisperheitä. Siellä on sijaa kaikkiaan 70 ihmiselle, ja Virtanen uskoo paikkojen täyttyvän ehkä jo viikonloppuna.
”Tietoa Salossa olevien ukrainalaisten määrästä on niukasti ja se on hajanaista. Heitä on täällä vähintään sata, mutta voi olla jo useampikin sata.”
Varsinais-Suomen te-keskus on ryhtynyt tällä viikolla keräämään tietoa työnantajista, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan ukrainalaisia. Te-keskus toivoo yrityksiltä postia osoitteeseen tyoantajapalvelut.varsinais-suomi@te-toimisto.fi
– Me autamme löytämään ukrainalaisia tehtäviin, joihin yritykset työntekijöitä hakevat, asiantuntija Tomi Puranen Varsinais-Suomen te-keskuksesta sanoo.
Purasen mukaan tiedusteluja ja toimeksiantojakin on jo tullut.
Samaan aikaan te-keskus kerää yhteistyössä eri tuottajajärjestöjen tietoa kausityöntekijöiden tarpeesta. Kysely on lähetetty maa- ja puutarhatiloille ympäri maan. Kausityöntekijöitä on aiemmin tullut Ukrainan lisäksi paljon myös Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Kesäkuukausien sadonkorjuussa ovat ahertaneet enimmäkseen naiset. Nyt pulaa voi tulla miehistä, jotka ovat tilojen kevättöissä ajaneet koneita, asentaneet kastelujärjestelmiä ja levittäneet harsoja.
Jopa kolmasosa ukrainalaisista on tällä hetkellä paossa sotaa. Ulkomaille on lähtenyt 3,5 miljoonaa ihmistä, ja Ukrainan sisällä on miljoonia pakolaisia, jotka etsivät turvaa kotimaansa länsiosista.
– Osa pakolaisista palaa joskus kotiin, mutta osasta tulee Suomen kansalaisia ja veronmaksajia. Tässä on kysymys isosta asiasta. Mitä paremmin tämä hoidetaan, sitä vähemmän tulee lieveilmiöitä, halikkolainen puutarhaviljelijä Esa Rannikko korostaa.
Sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen korostaa kotoutumisen tärkeyttä.
– Me tarvitsemme mukaan myös kaikki yhdistykset ja urheiluseurat, jotka voivat tarjota lapsille ja perheille vapaa-ajan toimintaa.
Armfeltin koulu toivoo lahjoituksina pelejä, joita uudet oppilaat voisivat pelata toisten koululaisten kanssa.
