– En suosittele sähkö- tai putkitöiden tekemistä itse. Sähköjohdon voi maallikkokin kiinnittää pistorasiaan, ja hehkulampun ja sulakkeen voi itse vaihtaa mutta siitä eteenpäin sähkötyöt kuuluvat ammattilaisille, sanoo Salon kaupungin rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Janne Ranki.
Ranki on hoitanut rakennustarkastajan virkaa Salossa pian viiden vuoden ajan. Hänen kokemuksensa mukaan Salossa törmätään melko harvoin vaarallisiin tee-se-itse-viritelmiin sen enempää sähkötöiden kuin vaikkapa LVI-asennustenkaan osalta.
Salolaiset noudattavat sääntöjä kuuliaisesti.
– Yhtään suoranaista ”muumipeikon taloa” ei ole minun työurallani tullut vastaan, sen sijaan kylläkin tapauksia, joissa on lähdetty tekemään jopa omakotitaloa ilman rakennuslupaa, hän kertoo.
Luvanvaraisten hankkeiden pätevyysvaatimukset hillitsevät itse tehtyjä asennustöitä Rankin mukaan tehokkaasti. Kun rakennus- ja remonttihankkeissa esimerkiksi edellytetään laadittavaksi sähkömittauspöytäkirjoja sekä painekokeita, innokkainkin omatoiminikkaroija ymmärtää soittaa alan ammattilaisen apuun.
Ranki ymmärtää hyvin sekä valvovan virkamiehen että pöydän toisella puolella operoivan rakentajan näkökulmaa. Ennen rakennusvalvontaan tuloaan hän on työskennellyt rakentamisen työnjohto- ja suunnittelutehtävissä. Vastakkaisten osapuolten intressit eivät olekaan vastakkaiset vaan yhteneväiset.
– Samat säännökset ovat noudatettavina molemmilla. Asiakkaan etu on lopulta sama kuin valvonnan edellyttämät asiat. Suunnittelijalla korostuvat joskus enemmän asiakkaan lähtökohdat, mutta yhteisellä asialla ollaan.
Viime vuonna Salossa vastaanotettiin erilaista rakentamiseen liittyvää 741 lupahakemusta, ja lupia myönnettiin 706 kappaletta. Lupiin liittyviä katselmuksia suoritettiin hiukan yli tuhat. Tämän lisäksi rakennusvalvonta tekee rakennetun ympäristön valvontaan liittyviä tarkastuksia.
Tarkastukset liittyvät niin kutsuttuun jatkuvaan rakennusvalvontaan ja ovat usein valitusperusteisia. Tietoa mahdollisista puutteista saadaan muun muassa paloviranomaisilta ja joskus vaikkapa nuohoojilta.
– Osastoinnit ovat puutteellisia, poistumisreitteihin liittyy puutteita ja tulisjoissa tai hormeissa on puutteita, listaa Ranki tyypillisiä jatkuvan valvonnan myötä ilmeneviä vikoja.
– Osa hoitaa asiat viipymättä kuntoon, osa niskoittelee enemmän tai vähemmän.
Ongelmat harvemmin liittyvät sähkö- tai putkitöihin, vaan usein juuri paloturvallisuuteen.
Janne Rankin mukaan ongelmia ilmenee enemmän juuri jatkuvan valvonnan piirissä kuin luvanvaraisissa rakennus- ja remonttihankkeissa. Yksittäiset ongelmakohteet tuppaavat kuitenkin korostumaan kokonaisuuden kustannuksella:
– Valtaosa kohteista on ongelmattomia, Ranki kertoo.
Entä minkälaiset remonttityöt edellyttävät luvan hakemista? Valvovan viranomaisen näkökulmasta kysymys on selkeä:
– Rakennuksen ulkopuolen osalta julkisivun merkittävät muutostyöt tai esimerkiksi vesikaton kattomuodon muuttaminen edellyttävät lupaa. Talon sisäpuolella kantavien rakenteiden muuttaminen on myös luvanvaraista.
– Myös rakennuksen käyttötarkoituksen muutos edellyttää lupaa. Tyypillisessä tilanteessa loma-asunto muutetaan vakituiseksi asunnoksi, ja siihen tarvitaan lupa.
Ranki kertoo, että silloin tällöin tulee vastaan kohteita, joissa käyttötarkoitus on muutettu ilman asianmukaista lupaa. Silloinkaan ei ensisijaisesti lähdetä purkamaan jo tehtyä toimenpiteitä, vaan haetaan lupaa taannehtivasti ja korjataan mahdolliset puutteet.
Uudisrakennuksille myönnetään usein jatkoaikaa, jos rakennus on osittaisessa loppukatselmuksessa keskeneräinen vaikkapa pihatöiden tai julkisivun viimeistelyn osalta mutta asumisedellytykset täyttyvät.
– Jatkoaikaa myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi, mutta jos puutteista on tosiasiallista haittaa esimerkiksi naapureille tai ympäristölle, jatkoaika voi olla selvästi lyhyempi.
Ranki sanoo, että salolaiset noudattavat hyvin sääntöjä. Miten on virka- ja luottamushenkilöiden lakien noudattaminen tekemisissään?