Ylilääkäri Kaisa Ellä kahden koronavuoden jälkeen: ”Nyt on enemmän henkilökohtaisista ratkaisuista kiinni, miten tilanteessa elää”

6
Ylilääkäri Kaisa Ellä kertoo pitävänsä potilastyöstä, mutta korona-aikana hänellä on ollut hyvin vähän aikaa tavata potilaita. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Halikon terveysasemalla on rauhallista.

Kevätaurinko paistaa, ja väkeä kutsutaan vastaanottohuoneisiin harvakseltaan.

Työntekijöiden ja asiakkaiden kasvomaskeja lukuun ottamatta mikään ei kieli siitä, että terveydenhuollossa on eletty ja eletään edelleen keskellä historiallista pandemiaa. Radiossakin puhutaan Ukrainan sodasta, ei koronasta.

Kulmahuoneessa vastaanottoaan pitää Salon läntisen avoterveydenhuollon ylilääkäri Kaisa Ellä. Hänelle henkilökohtaisesti korona-aika on tarkoittanut ennen kaikkea kahta asiaa.

– Se on ollut luopumista ja uusia verkostoja, sanoo Ellä.

Ellä on ollut läpi korona-ajan paljon esillä Salon Seudun Sanomissa. Hän on kertonut kahden vuoden ajan viikko toisensa jälkeen lukijoille, miltä epidemiatilanne näyttää ja millä tavalla eri tilanteissa kannattaa toimia.

Mutta mitä korona-aika on tarkoittanut ylilääkärin työnkuvalle, ja miltä koko myllerrys on tuntunut?

Korona-aika ja jatkuvasti muuttuva tilanne ovat olleet ylilääkäri Kaisa Ellälle myös kuormittava kokemus. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Lain mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla nimetty tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Käytännössä tehtävää hoidetaan oman työn ohessa. Kaisa Ellä on toiminut Salon tartuntataudeista vastaavana lääkärinä vuodesta 2016 lähtien, eikä hän ollut ennen koronaepidemiaa kirjoittanut kertaakaan henkilön eristyspäätöstä.

– Ei sellaista lomaketta edes ollut valmiina meidän potilastietojärjestelmässämme, muistelee Ellä kevättä 2020.

Salon ensimmäinen koronatapaus todettiin maaliskuussa 2020. Aluksi asiaa katsottiin viikkojen tai korkeintaan kuukausien näkökulmasta.

– Ei kukaan varmastikaan ajatellut, että tämä tulisi kestämään vuosia.

Rajut sulkutoimet otettiin käyttöön nopealla aikataululla, ja terveydenhuoltojärjestelmää valmisteltiin kohtaamaan koronapotilaiden tulva. Samaan aikaan oli pidettävä huoli siitä, että terveysasemien normaali arki rullaisi.

Halikon terveysasemallakin jännitettiin, kuinka toiminta saadaan pyörimään pandemia-aikana. Suomalaisten hyvin säntillinen eristäytyminen toi kuitenkin eteen heti uuden yllätyksen: vastaanotoilla oli yhtäkkiä aivan hiljaista. Ihmiset ryhtyivät perumaan aikoja omaehtoisesti.

– Väestö reagoi tilanteeseen todella voimakkaasti. Sellaista potilaskatoa en ole koskaan nähnyt.

Ellä arvioi, että suomalainen mentaliteetti on avittanut Suomea selviämään koronapandemista. Häntä naurattaa vitsi siitä, kuinka Suomessa voidaan nyt huokaista helpotuksesta, kun koronarajoitusten määräämästä kahden metrin turvavälistä voidaan jälleen siirtyä takaisin tavanomaisiin viiden metrin väleihin.

– Se on osittain totta. Tapamme elää ehkäisee tartuntoja.

Koronaepidemian alussa kasvomaskeista oli pulaa, eikä niiden käyttöä suositeltu laajasti. Tällä hetkellä maskisuositus on voimassa. Kuva: SSS-arkisto

Epidemian alettua Kaisa Ellän työnkuva muuttui täysin.

Vaikka Ellällä on ylilääkärinä ollut aiemminkin paljon hallinnollisia tehtäviä, hän on myös tehnyt säännöllisesti potilastyötä: ottanut vastaan potilaita terveysasemalla, tehnyt akuuttivuoroja ja pitänyt joka viikko neuvolavastaanottoa.

Korona-ajan edetessä epidemian hoito valtasi Ellän kalenterin pala palalta. Aiemmin enemmän muodollinen tartuntatautilääkärin vastuualue olikin muuttunut pääasialliseksi työksi, jonka hoitamiseen työaika ei edes riittänyt.

– Muistan sen tunteen, että pitäisi pystyä hallitsemaan epidemiaa, mutta aina ollaan vähän jäljessä. Etsin vapaa-ajalla tietoa THL:n uusimmista linjauksista ja yritin pysyä kärryillä siitä, mitä poliitikot asiasta meinaavat.

Koronan edetessä Ellän työhuoneen ovi pysyi yhä enemmän kiinni.

– Vetäydyin omaan kammiooni Teamsiin. Nykyään minulla on jäljellä kourallinen omia potilaita, 2–5 potilasta viikossa. Se on tosi vähän lääkärille, joka tykkää potilastyöstä. Päivystysvuoron teen edelleen kerran kuukaudessa, koska se tulee varsinaisen työajan päälle.

Korona-aika on laajentanut ylilääkärin – tai kuten Ellä itse kutsuu ”rivilääkärin” – verkostoja vauhdilla. Kuntien eri ammattiryhmien ja sairaanhoitopiirin työntekijöiden yhteistyö on tiivistynyt koronan vuoksi harppauksin. Ellä arvioi, että tämä muutos on hyödyksi myös sote-uudistuksen toteutuksessa.

– On helpompi olla eri tahoihin yhteydessä, kun tietää kuka on missäkin tehtävässä.

Yhtenä hyvänä käytäntönä Ellä mainitsee sairaanhoitopiirin hygieniayksikön Teams-viikkokokoukset, joita ryhdyttiin järjestämään heti epidemian alettua. Palaverit ovat avoinna kaikille jäljitystyötä tekeville.

– Se on ollut aivan korvaamaton tuki, kun kaikille on saatu tuorein tieto tilanteesta.

Korona-aikana on koettu monenlaisia rajoituksia. Esimerkiksi uimahalli on ollut suljettuna tai sinne on päässyt vain koronapassilla. Kuva: SSS arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Korona-aikana on puhuttu paljon siitä, millaisilla asioilla on painoarvoa koronatoimista päätettäessä.

Varsinais-Suomessa maakunnallisia tilanneanalyyseja ja toimenpidelistauksia laaditaan maakunnallisessa koronakoordinaatioryhmässä, jossa on edustaja jokaisesta alueen kunnasta.

Epidemian alkaessa Salon edustajana ryhmässä oli silloinen sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Jussi Mattila, mutta hänen virkasuhteensa päättymisen jälkeen kokouksissa on istunut Kaisa Ellä.

Koronanyrkiksi kutsutussa ryhmässä on lääkäreiden lisäksi virkamiehiä ja päättäjiä, jotka eivät ole koulutukseltaan lääkäreitä. Ellä pitää tätä hyvänä asiana.

– Esimerkiksi Turun pormestari Minna Arve puhuu koronasta aivan eri tavalla kuin Tyksin infektioasiantuntijat. Se on tärkeää, että tulee esiin muitakin näkemyksiä. Tilanne ei ole vain lääketiedettä vaan rajoitusten vaikutuksia on mietittävä laajemmin.

Ellä arvioi, että eniten painoarvoa saavat kuitenkin lääkäreiden näkemykset. Se jakaa mielipiteitä, ovatko rajoitustoimet olleet liian rajuja vai lepsuja.

– Koko tämän ajan on esiintynyt mielipiteitä rajoitusten puolesta ja niitä vastaan. Monesti unohtuu se, että Suomessa rajoitukset ovat olleet huomattavan lieviä Keski-Eurooppaan verrattuna. Onko meillä esimerkiksi ollut ulkonaliikkumiskieltoa?

Ellä ei pidä rajoituksia kuitenkaan kaikilta osin onnistuneina.

– Onhan se absurdi tilanne, että saa olla kapakassa muttei saa harrastaa kavereiden kanssa.

Korona-aikana rajoituksia on tullut ja mennyt nopealla syklillä, ja alati päivittyvät ohjeet ovat kuormittaneet monia.

– Ohjeita on jatkuvasti pitänyt jalkauttaa. Ei ole ihme, etteivät kaikki toimijat aina ole pystyneet omaksumaan niitä, mikä on johtanut väärinymmärryksien selvittelyyn. Harmillista on myös se, että tässä rumbassa jotkut kansalaiset ovat omassa tilanteessaan jääneet väliinputoajiksi.

Koronarokotukset alkoivat Salossa tammikuussa 2021. Terveydenhoitaja Elina Ervasto (vas.) rokotti ensimmäiseksi Salon infektiovastaanoton vastaavan sairaanhoitaja Satu Jaatisen. SSS arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kahden vuoden koronaruljanssin aikana tartuntatautilain mukaisia eristämispäätöksiä tekevien lääkärien määrä on kasvanut Salossa yhdestä seitsemään.

Maaliskuun 4. päivän jälkeen positiivisen tuloksen saaneita ei ole enää määrätty eristykseen, mutta tätä ennen testatuille eristyspäätöksiä kirjataan edelleen takautuvasti. Päätös toimii myös todistuksena tartuntatautipäivärahaa varten.

– Rästiä on paljon, koska määrät ovat olleet niin järkyttäviä. Tapausmäärät ovat ihan eri mittaluokkaa kuin ennen.

Korona on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tartuntatautilaki määrittää yleisvaaralliselle tartuntataudille kolme kriteeriä: tartuntatauti on yleisvaarallinen, jos sen tarttuvuus on suuri, tauti on vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää toimenpiteillä, jotka kohdistuvat tautiin sairastuneeseen, taudinaiheuttajalle altistuneeseen tai tällaiseksi perustellusti epäiltyyn henkilöön.

Julkisuudessa on jo puitu sitä, voiko koronan omikron-muunnosta pitää tällaisena tautina. Voidaanko koronan leviämistä enää estää?

Kaisa Ellä paikantaa käännekohdan viime jouluun: sen jälkeen koronaviruksen omikron-muunnos on levinnyt niin voimakkaasti, ettei jäljitystyötä ole voitu tehdä kattavasti. Tällä hetkellä Salossa pyritään jäljittämään vain sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden tartuntaketjuja, eikä testaustakaan tehdä enää kuin hyvin rajatusti.

Supistetusta testauksesta huolimatta viralliset tartuntaluvut ovat Salossa korkealla tasolla. Kotitestien positiivisia tuloksia ei kirjata virallisiin tietokantoihin lainkaan, joten todellista tartuntamäärää ei tiedä enää kukaan. Ellän arvio on, että todelliset tartuntamäärät ovat noin kolminkertaiset tilastolukuihin verrattuna.

Hyvin harva kuitenkaan sairastuu vakavasti.

– Nyt nähdään, että rokotukset ovat vähentäneet vakavaa tautimuotoa. Eikö se ole se, mihin on pyrittykin? Korona-ajasta puhuttaessa pitää erottaa aika ennen ja jälkeen rokotusten.

Kaisa Ellä toivoo, että korona ja siihen suhtautuminen muuttuvat vastaamaan kausi-influenssaan liittyviä käytäntöjä: tautia testataan ja torjutaan rokotuksin, mutta kuolemantapauksista huolimatta taudin torjunta ei kahlitse koko yhteiskuntaa.

Vaikka tartuntaluvut ovat tällä hetkellä korkeita, päivittäiseen tartuntalukujen uutisointiin Ellä ei toivo paluuta.

– Nykyään kaikki on online. Mitä se on tehnyt mielenterveydelle, että joka päivä kerrotaan tartunnoista ja kuolleista? Korona-ajasta jää fyysistä ja henkistä hoitovelkaa.

Näyttöä rokotusten tehosta on jo niin paljon, että Kaisa Ellä pitää vapaampaa elämää turvallisena ja toivottavana.

– Salon rokotuskattavuus on hyvä. Nyt on enemmän henkilökohtaisista ratkaisuista kiinni, miten tilanteessa elää.

Ylilääkäri Kaisa Ellä ei ole vielä itse sairastunut koronaan. – Minulla on kolme rokotetta. Uskon niiden suojaavan vakavalta taudilta, hän sanoo. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ylilääkäri Kaisa Ellä

  • Työskennellyt Salossa lääkärinä vuodesta 1995. Valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1993.
  • 54-vuotias. Perheessä puoliso, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.
  • Harrastaa golfia, purjehdusta, lukemista, teatterissa käyntiä ja taidenäyttelyitä.
  • Asuu Halikossa.
6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Ari Peltosalo
3 kuukautta sitten

Piikit eivät tuoneet turvaa vaikka luvattiin. Kaikki saavat tartunnan , joko lievänä tai kovana. Itse sain, ja räkää riittää. Osa muissa maissa saanut tai ottanut jo neljännen piikin, mutta sama jatkuu kuin täälläkin. 14 päivää ja sitten helpottuu.

Veka
3 kuukautta sitten
Reply to  Ari Peltosalo

Kyllä toi turvaa. Ei päädytä sankoin joukoin teholle.

M H
3 kuukautta sitten
Reply to  Ari Peltosalo

Kukaan ei ole luvannut että piikit estäisivät tartunnan. Mutta ne lievittävät oireita useimmilla, joten eivät ne turhia ole olleet.

Helpot ohjeet
3 kuukautta sitten
Reply to  Ari Peltosalo

Ei ole tautia näkynyt. Ei ennen piikkejä, eikä piikkien jälkeen. Onko ollut, en ole huomannut. Testejä on tehty, ei siltikään. Kyllä se on itsestä kiinni. Ne ei tietenkään saa tartuntaa, jotka osaa toimia ohjeiden mukaan.

4:ttä rokotusta odotan ja toivon
3 kuukautta sitten

TK laistaa terveydenhuollon vastuusta vetoamalla, että ihmiset kantavat itse vastuunsa, missä ja miten liikkuvat ja elävät. Saako tartunnan vai ei? Lieväoireista kotitestin tehneitä ei kukaan velvoita enää välttämään liikkumisiaan, ei edes muutaman päivän sairausloma. Isovanhemmat voivat olla hoitamassa sairastavia, koronaakin, lapsenlapsiaan saaden myös tartunnan oireineen. Vastuullinen ihminen pysyttelee tartunnan saatuaan poissa esim. synttärikutsuilta. Salon tartuntamäärät puhuvat kyllä muuta.