Asevarustelussa ennätyslukemiin

0

VESA JAAKOLA. Maailman valtiot tavoittelevat yhä enemmän asevaraista turvallisuutta. Viime vuonna ne panostivat asevarusteluun ja muihin sotilasmenoihin enemmän kuin koskaan, dollareissa laskettuna 2113 miljardia, euroissa lähes kaksituhatta miljardia. Toissavuodesta lisäystä 6,1 prosenttia.

Näin kerrotaan Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin äskettäin julkaistussa vuosikatsauksessa maailman sotilasmenoihin vuonna 2021. Instituutti on ollut jo kauan paras ja luotettavin tietolähde tässä aiheistossa.

Onko yli kaksituhatta miljardia dollaria asevaraiseen turvallisuuteen vuodessa paljon vai vähän?

Jos tätä kysyttäisiin kansalaisilta, veronmaksajilta, monet heistä varmaan vastaisivat, että noin paljon yhteisiä varoja sotilasmenoihin on paljon, liikaakin. Valtionjohtajista yksikään ei kertoisi maansa käyttävän liikaa varoja maanpuolustukseen.

Kaikkien valtioiden yhteenlasketusta kansantuotteesta 2,1 biljoonan dollarin sotilasmenot olivat viime vuonna 2,2 prosenttia. Kahdella tuhannella miljardilla Suomen valtion kaikki menot nykytasollaan katettaisiin jopa 30 vuoden ajan.

Viime vuonnakin eniten asevaraiseen turvallisuuteen panostivat Yhdysvallat ja Kiina, amerikkalaiset 801 miljardia ja kiinalaiset 293 miljardia dollaria. Yhdysvalloissa kasvatettiin alan tutkimus- ja kehitysbudjettia 24 prosentilla edellisvuodesta. Kiinassa alan kokonaismenot kasvoivat vuodessa 4,7 prosenttia.

Nämä kaksi suurvaltaa erottuvat suurimmilla sotilasmenoillaan selvästi muista valtioista. Isona sotilasvaltana tunnettu Venäjä kulutti sotilasmenoihinsa ”vain” 65,9 miljardia dollaria, 2,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Venäjän helmikuisen hyökkäyksen kohdemaassa Ukrainassa sotilasmenoihin käytettiin vastaavasti vain 5,9 miljardia.

Kolmanneksi suurin sotilasbudjetti oli viime vuonnakin Intialla, 76,6 miljardia dollaria. Senkin varustelukulut ovat suuremmat kuin Suomen valtion budjetin menot. Vuodesta 2012 Intian sotilasmenot ovat kasvaneet 33 prosenttia.

Maailman sotilasliitoista Nato on jäsenkunnaltaan laajin, rikkain ja varustelumenoiltaan ylivoimaisesti suurin – ennen muuta Yhdysvaltain osuuden seurauksena.

Natossa on jo kauan suositeltu, että jäsenmaiden sotilasmenot olisivat vähintään kaksi prosenttia kansantulosta. Siihen ylsi 30 Nato-maasta viime vuonna vain kahdeksan.

Suurista Nato-maista Saksa jäi taaskin kauas tavoitteesta: sen sotilasmenot olivat 56 miljardia dollaria, vain 1,3 prosenttia maan kansantulosta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Saksan uusi hallitus päätti kuitenkin kasvattaa sotilasbudjettiaan merkittävästi, jopa yli kahden prosentin rajan tänä vuonna.

Viime vuoden varusteluraportista nähdään taas kerran, että selkkausalueilla sijaitsevat ja selkkauksissa olevat valtiot varustelevat eniten. Uudenlaiseksi selkkausalueeksi on kehittymässä Kiinan meriympäristö.

Kiinan lisäksi jännitteisen alueen muutkin valtiot, etenkin Japani, Korean tasavalta ja Australia ovat kasvattaneet varustelumenojaan viime vuosina.

Japanin sotilasmenot olivat viime vuonna 54 miljardia dollaria, kasvua 7,3 prosenttia edellisvuodesta. Australia varustautui vastaavasti 32 miljardilla, kasvua edellisvuodesta 4 prosenttia.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments