Bitumin hinnannousu syö päällystekilometrejä – Varsinais-Suomen ja Satakunnan osuus voi tänä vuonna jäädä 250 kilometriin

3
Aurinko paistaa lopulta myös Angelniementielle. Lossirannasta kirkolle vievän tien päällysteen uusiminen on Varsinais-Suomen ely-keskuksen työlistalla tänä vuonna. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Asvalttikoneista tulee tien päällä yhä harvinaisempi näky, kun valtio leikkaa päällystämistavoitteistaan satoja kilometrejä. Syynä on asvaltin raaka-aineena käytettävän bitumin hinnannousu.

Väylävirasto arvioi viime vuoden lopulla, että Suomen maanteitä saataisiin päällystettyä tänä vuonna noin 2 700 kilometriä. Sekin olisi jäänyt 1 300 kilometriä tavoitemäärästä, mutta alkuvuoden hintapiikki on johtanut vielä 400 kilometrin karsimiseen.

– Bitumin hinta on nostanut päällystämisen kustannuksia noin 30 prosenttia, Väyläviraston hankintajohtaja Pekka Petäjäniemi toteaa.

Hinnannousuun vaikuttaa energian kallistuminen, jota on vauhdittanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Venäjä on ollut yksi maailman suurimmista bitumintuottajista.

Petäjäniemi sanoo, että yritykset ovat alkaneet vältellä venäläistä bitumia Ukrainan sodan takia. Kohonnut kysyntä on nostanut bitumin hintaa muualla.

Asvaltoinnin hinnasta noin kolmasosa tulee bitumista. Petäjäniemi uskoo hinnannousun tasaantuvan, kun yritykset saavat järjestettyä hankintaketjunsa uusiksi.

Vaskiontie on saanut tänä keväänä uudet paikkaukset. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Varsinais-Suomen ja Satakunnan maantiet ovat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hoidossa. Sen alueella tehdään tänä vuonna päällystyksiä 22 miljoonalla eurolla.

Elyn päällysteinsinööri Tero Ahokas toteaa, että päällystettävien teiden määrä jää alueella huomattavaksi aiempia vuosia vähäisemmäksi bitumin hinnannousun takia.

– Emme pysty asvaltoimaan niin paljon kuin suunnittelimme. Varsinais-Suomen ely päällystää 300–400 kilometriä uutta tietä vuosittain, mutta tänä vuonna määrä jää arviolta 250 kilometriin.

Ahokas sanoo päällystettävien teiden määrän olleen jo vuosia ollut vähäisempi kuin mitä olisi tarvittu, jotta tiet pysyisivät hyvässä kunnossa.

– Tieverkko joustaa, kun rahaa on vähän. Vähennys osuu aina päällystysmäärärahoihin, hän huomauttaa.

– Vilkkaimmin liikennöidyt tiet pidetään kunnossa, mutta ei pienempiäkään voi jättää heitteille. Tiestö on vanhaa ja reikiintymiselle altista, mutta korjaaminenkin on vaikeaa, ellei määrärahoja lisätä.

Suomessa pitäisi päällystää vuodessa 4 000 tiekilometriä, jotta tiestö pysyisi kunnossa. Tavoitteeseen päästiin viimeksi vuonna 2020, ja sitä ennen vuonna 2005.

Kunnostuksissa painottuvat pääväylät, joilla kulkee valtaosa Suomen liikenteestä. Päällystämistä on karsittu vähemmän liikennöitäviltä tieosuuksilta.

Salaistentie on reikiintynyt paikkauskohdistakin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tero Ahokas huomauttaa viime talven olleen tiestölle raaka.

– Märkä talvi on epäkiitollinen tienpidon kannalta, ja teitä reikiinnyttävä lämpötilojen jaksottelu alkoi varhaisessa vaiheessa: yöllä oli pakkasta ja päivälämpötila plussan puolella.

Ahokas sanoo, että vilkkaimmat tiet saatiin kevään aikana paikattua ”aika hyvin”.

– Nyt on paikkaa paikan vieressä. Tienpidon määrärahoja on vähennetty ja huonokuntoisia teitä on jo paljon. Uudisrakentaminen vähentäisi reikiintymisalttiutta.

Päällystystöiden kova hinnannousu koskettaa myös kuntia. Valtion ja kuntien vastuulla olevasta 104 000 kilometrin tieverkosta kuntien hoidossa on 26 000 kilometriä.

Salon kaupunki on päättänyt käyttää katujen asvaltointiin tänä vuonna 900 000 euroa. Summasta 200 000 euroa kuluu uusien alueiden päällystyksiin ja 700 000 euroa uudelleen asvaltoitaviin katuihin.

– Meillä on se hyvä puoli, että puolet kaupungin teihin käytettävästä bitumista on kierrätysbitumia. Näillä näkymin pystymme asvaltoimaan sen, mitä on suunniteltu, kaupungininsinööri Petri Virtanen sanoo.

– Jos hinnat kauheasti nousevat, siirretään jonkun kadun asvaltointi seuraavaan vuoteen.

52:n lisäksi asvalttia Angelniementielle, Vestlaxintielle, Koskentielle, Kurkelantielle…

Vähenevistä määrärahoista huolimatta Salon seudullakin tehdään päällystystöitä alkavana asvaltointikautena. Moottoritie saa uutta asvalttia Isokylän tunnelin kohdalla, ja kantatietä 52 asvaltoidaan kolmisen kilometriä Perttelistä Someron suuntaan. Kesän aikana 52:sta päällystetään myös Salon toiselta puolen Perniön Yliskylästä lähtien melkein 17 kilometriä.

Kuusjoenperältä Koskentienä alkava ja Hongistontienä Kosken keskustaan jatkuva tie saa uuden päällysteen. Kurkelantietä päällystetään Kiskon Toijasta Koorlaan.

– Alemmankin verkon kohteita siis löytyy työlistalta, Varsinais-Suomen elyn päällysteinsinööri Tero Ahokas vakuuttaa.

Someron asvaltointikohteita ei ole vielä julkistettu, koska urakoitsija on yhä haussa.

Tänä vuonna uuden päällysteen saa myös Angelniemen kirkolle Kokkilan lossilta johtava tie, jonka asvaltti on ollut jo toistakymmentä vuotta täynnä reikiä ja teräväreunaisia lohkeamia. Asvaltti on irronnut monin paikoin, ja tien käyttäjät ovat murehtineet autojensa puolesta.

Angelniementietä on tarjottu päällystettävien listalle vuosittain, mutta tähän mennessä se on aina karsiutunut, kun korjattaviksi ovat kiilanneet vilkkaammin liikennöidyt tiet. Angelniementietä kulkee arviolta korkeintaan 150 autoa vuorokaudessa, kun esimerkiksi moottoritiellä autojen määrä on noin 20 000.

Angelniemeltä Kemiönsaarentienä lähtevää ja Suomenkulmantienä jatkuvaa tietä päällystetään 18 kilometriä Kemiön Trotbyhyn.

Kemiönsaaressa päällystetään 18 kilometriä erittäin huonoon kuntoon päässyttä Vestlaxintietä Dragsfjärdintieltä Västanfjärdin Lammalaan. Myös Mjösundintie saa uutta pintaa.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
60-luvun nuori
5 kuukautta sitten

Muutama vuosi ja tiestö on Suomessa kuin itärajan tuolla puolen. Puolustus ei ole teiden palauttaminen sorateiksi, koska ne vasta kamalia ajettavia ovat hoitamattomana.

Oli se 60-luku vaan upeaa, kun lähes kaikki kylätietkin asvaltoitiin. Loppui maantiepölyt. Nyt 2022 autot paranevat, mutta maantiet näivettyvät.

Rippe
5 kuukautta sitten

No totta kai. Kerätään vielä vähän lisää autoilijoilta, mutta laitetaan ne rahat johonkin ulkomaille. Meillä kun on niin hyvä tiestö.

Olisiko helpompi vaan kyntää vanhatkin pohjat? Samalla saataisiin konkurssiin menneille maanviljelijöille konehommia.

Z.Z.Zalolainen
5 kuukautta sitten

Niinpä. Jos nyt laitettaisiin jotain muuta kuin venäläistä asfalttia, niin voisi tiet alkaa kestämään.