Punasiniliiviset naiset värittivät Salon sairaalanmäkeä perjantaina heti aamukuudelta Tehyn ja Superin hoitajajärjestöjen työtaistelun alettua. Ohikulkijat toivat lakkolaisille kuumaa teetä ja suklaata, joista osa oli sydämen muotoisia.
Tunnelma on hyvä. Ihmiset tukevat meitä ja pitävät meistä huolta. Asiakkaat tsemppaavat ja taksit näyttävät peukkua.
Kuuden hoitajan joukko toivoi ensimmäiseksi, ettei heitä syyllistettäisi.
– Suojelutyö tehdään. Kukaan ei kuole sen takia, että me olemme ulkona, Tyks Salon sairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Anniina Orrenmaa korosti.
Orrenmaan mukaan nyt on vihonviimeinen hetki korjata hoitajien palkkaus ja työolot. Hän näkee työtaistelun perimmäisenä syynä hoitajapulan.
– Päättäjät eivät ymmärrä, miten vähän meitä on.
Laboratoriohoitaja Marjo Ristolainen oli jo vuonna 1983 töissä terveyskeskuksessa, kun sairaanhoitajat ryhtyivät lakkoon suurimmissa kaupungeissa. Seuraavat työtaistelut käytiin 1995 ja 2007.
– Samasta asiasta taistellaan taas, Ristolainen huokasi.
Anniina Orrenmaan mukaan hoitajat ovat venyneet niin kauan, että hän uskoo työnantajan jo laskevan sen varaan. Orrenmaa muistutti, ettei hoitoala houkuttele nuoria, ja hoitajapulaa yritetään paikata värväämällä eläkeläisiä töihin.
– Hoitotyö on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Me emme edes pääse eläkkeelle, kun kroppa ja mieli eivät kestä sinne asti, Orrenmaa hymähti.
Tehyn ja Superin hoitajat aikovat seistä Salon sairaalanmäellä jokaisena lakkopäivänä kolmen tunnin vuoroissa. Tehy maksaa jäsenilleen lakkokorvausta 140 euroa seitsemänä päivänä viikossa.
Perjantaina iltapäivällä bussillinen salolaishoitajia osallistui Turussa Tehyn ja Superin mielenilmaukseen, joka kulki Tyksin T-sairaalasta Tuomiokirkolle.
2007 uhkasi kätilöiden lakko. Odotin esikoistani, laskettu aika oli juuri kun lakon piti alkaa. Viikkotolkulla peloteltiin että joutuu Tyksiin synnyttämään ja suurin piirtein käytävälle joutuu, kun ei oo tilaa. No, lapseni syntyi 3 viikkoa etuajassa ja loppujen lopuksi lakkokin peruuntui. Mutta luultavasti stressi tilanteesta sai lapseni syntymään liian aikaisin. Oli pienikokoinen, ja nykyään autistinen. Että joku saisi nyt antaa periksi ennen kuin sattuu kuolemia tai vammautumisia. Kyllä Suomen valtti on ollut korkeatasoinen sairaanhoito.
Tunnen sympatiaa puolestasi, vaikken voi yhtyä mielipiteeseesi, että pelko aiheuttaisi autismia. Elämässä on niin paljon pelon aiheuttajia, mutta puuttuvien hoitohenkilöiden syyksi langettama sairaus kammottaa vielä enemmän.
Tasa-arvon nimissä, kuka kouluttautuisi enää hoitajaksi, jos heiltä vietäisiin sairanhoitopiireissä lakko-oikeuskin? Riittääkö rahaa hoitoon yksityissairaalassa?
Eihän kukaan heidän lakko-oikeuttaan ole viemässä. Kyse on siitä, että ihmisiä ei saa jättää kuolemaan hoidon puutteessa.
Ei, vaan pelko/stressi sai lapsen syntymään liian aikaisin, pienikokoisena. Autismin syntyä ei tunneta, mutta synnytyksessä tai kohdussa tapahtuneet komplikaatiot voivat olla yksi syy.
Ei palkat eikä työsopimukset kuulu mihinkään päättäjille. He eivät saa niihin puuttua.
Se on aina työnantajan työntekijöiden välinen sopimus.
Valtiovallalle se ei kuulu koskaan, eikä saa kuulua.
Näinhän se on. Hallituksella ei ole mitään oikeutta mennä puuttuman yhden ammattiryhmän lakko-oikeuteen.
Eikös sairaanhoitopiirien rahoitus tule veronmaksajilta/kunnalta/valtiolta? Tällä hetkellä kaikki nämä työnantajat tuntuvat olevan PA. Joten kyllä mielestäni hallituksellakin on sanansa sanottavana. Paljonko olet valmis maksamaan lisäveroja? Ja – tähän keskusteluun on turha vetää mukaan mitään ilmasto- tai muita tukihömpötyksiä, ne ovat ihan muun keskustelun asioita.
Hallituksella on sanansa sanottavana, se miten valtion budjetissa pyöriteltäviä varoja kohdennetaan on se tapa mutta ei millään lakkoa kieltävällä lailla!
Mistä keksit tuon lakon kieltävän lain? Eihän nyt sellaista ole tekeilläkään. Kannattaisi lukea uutiset tarkemmin.
”Mistä keksit tuon lakon kieltävän lain?”
Maikkarilla näin:
”Hän sanoo, että tärkeimmät perusteet, joilla lakossa olevia hoitajia voisi lailla määrätä töihin, ovat riittävä suojelutyöhön osallistuminen vammautumisten ja kuolemien ehkäisemiseksi ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi.”
Kun räkätautikin voi muodostua sellaiseksi hoidon puuttuessa, että siitä vammautuu, niin jääkö jäljelle tehtäviä joista voi olla lakossa?
Päättäjiä taitaa juuri se hirvittää, miten paljon teitä on. Silti suuri osa tehtävistä on ulkoistettu yksityiselle puolelle.