Oikeuskanslerinvirasto selvittää, onko Metsähallitus toiminut oikein myöntäessään maksuttomia metsästyslupia maatalousministeri Jari Lepälle (kesk.), ministeriön korkeille virkamiehille sekä muille vaikuttajille. Luvista kannellut yksityishenkilö pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko Metsähallitus syyllistynyt lahjuksen antamiseen myöntäessään maksuttomia lupia ja ovatko saajat syyllistyneet lahjuksen vastaanottamiseen. Selvityksestä kertoi ensimmäisenä Iltalehti.
Vierasluvaksikin kutsuttu sidosryhmälupa oikeuttaa metsästämään 120:llä Metsähallituksen hallinnoimalla alueella Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeri Leppä kirjoitti aamupäivällä Twitterissä, ettei ole käyttänyt hänelle myönnettyjä lupia vaan on metsästänyt oman metsästysseuransa alueella sekä kutsujahdeissa.
– On hyvä, että tämä asia selvitetään ja käytäntöjä muutetaan, mikäli siihen on tarve, Leppä kirjoitti.
Kansanedustaja kokee metsästämisen eri puolilla Suomea osaksi työtään
STT hankki asiakirjat, jotka maa- ja metsätalousministeriö toimitti Oikeuskanslerinvirastolle selvitystä varten. Listoilta paljastuu parisataa toimijaa, joille ilmainen lupa on myönnetty. Kansanedustajista listalla ovat keskustan Mikko Kärnä sekä kokoomuksen Markku Eestilä. Eestilä on maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen ja pitänyt eduskunnassa metsästysasioita esillä muun muassa vaatimalla EU:n lintudirektiivillä ja luonnonsuojelulailla rauhoitetun valkoposkihanhen hyötykäyttöä.
Eestilä sanoo STT:lle hyödyntäneensä lupaa eri puolilla Suomea. Hän kertoo pyrkivänsä metsästämään aina, kun ehtii. Hänen mukaansa luvasta on ollut paljon hyötyä kansallisen tilanteen ymmärtämisessä.
– Koen, että se on kansanedustajan työtä silloin, kun on maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olisi hyvä, että kansanedustajat ymmärtäisivät laajemmin myös käytännön näkökulmia, Eestilä sanoo.
Kansanedustaja kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä Metsähallituksen ja ministeriön kanssa ja raportoivansa heille metsästyskokemuksistaan.
– Olen kertonut omia kehitysideoitani ja miten minun mielestäni pitäisi metsästystä kehittää, Eestilä kertoo.
Eestilän mielestä ilmainen metsästyslupa pitäisi myöntää kaikille maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenille.
– On tärkeää, että ihmiset ovat tietoisia, mitä erämaassa tapahtuu, miten metsästyskulttuuri kehittyy.
Julkisoikeuden professori: Etuus herättää kysymyksiä
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen epäilee, että ilmaisten lupien myöntämisessä on mukana ”vanhoja tapoja”, joiden sopimista nykyaikaan tulisi selvittää. Voutilainen ei ole perehtynyt tapaukseen yksityiskohtaisesti vaan kommentoi asioita yleisellä tasolla.
Professori näkee hankalana asetelman, jossa ministeriön alainen toimija myöntää ministeriön suuntaan etuja.
– Pitää muistaa, että valtio ei ole yhtä suurta perhettä. Ministeriö valvoo oman hallinnonalansa toimijoita ja tekee erilaisia päätöksiä hallinnon alalla toimiviin alaisiin nähden. Jos on ottanut etuisuuksia, pystyykö tekemään näitä päätöksiä? Voutilainen kysyy.
Hallinnon näkökulmasta ilmainen metsästyslupa kuulostaa Voutilaisen mielestä ongelmalliselta ja herättää paljon kysymyksiä.
– Oma kysymyksensä on, jos ollaan ase kädessä metsässä ministeriön virkamiehenä. Mikä virka-asema muodostaa tehtävän valtion riistanhoidolle ja annetulla luvalla? Onko se ministeriössä laajasti virkatehtävä, jos ollaan metsästämässä? Voutilainen ihmettelee.
Julkisoikeuden professori sanoo, että aina etuisuuksia myönnettäessä tulisi arvioida, miltä se näyttää ulospäin. Erityisesti asiaan tulisi kiinnittää huomiota, kun kyse on lainvalvontaviranomaisista kuten poliisista, jonka tehtävänä on myös valvoa metsästystä.
– Herää kysymys, mikä on peruste tälle etuudelle. Onko se yhteistyösuhteiden hoitaminen? Jos on, miltä se sitten näyttää ulospäin? Poliisihenkilö ei valvo kuin poikkeuksellisesti metsästystä, kun hän on itse metsästämässä. Poliisiylijohtaja voi suorittaa erävalvontaa ilman metsästystäkin, Voutilainen sanoo.
Poliisiylijohtaja: ”Pärjäisin mainosti ilmankin”
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että kahden metsästysseuran jäsenenä hän ei ole kaikkina vuosina hyödyntänyt saamaansa vieraslupaa. Hän kertoo luvan tipahtaneen postiluukusta neljänä vuonna.
Kolehmainen ei kommentoi, pitääkö perusteltuna, että lupa on myönnetty poliisiylijohtajalle.
– Lupa on lähtökohtaisesti tullut pyytämättä. En ole sellaista koskaan pyytänyt. Tulen mainiosti toimeen ilmankin, Kolehmainen sanoo.
Hän ei kuitenkaan näe asetelmassa ongelmia.
– Viranomaisroolihan ei häviä mihinkään siitä, vaikka Metsähallitus kutsuu tutustumaan alueelle.
Kolehmainen pitää poliisin ja Metsähallituksen viranomaisyhteistyötä tärkeänä.
– Varmaan he haluavat, että poliisit tietävät toimintaympäristöt, joissa erävalvojat toimivat. Voi myös olla, että liikkuessaan tekee havaintoja ja turvaa metsästysrikosten torjuntaa, poliisiylijohtaja sanoo.
Metsähallitus perustelee lupia mahdollisuutena metsästykseen tutustumiseen
Metsähallituksen erätalousjohtajan Jukka Bisin mukaan erävalvonnassa tehdään tiivistä yhteistyötä poliisihallinnon kanssa. Bisi arvioi, että jos metsästystä valvova viranomainen metsästää itse, hän pystyy paremmin ennakoimaan valvottavien toimintatavat.
– Todennäköisesti tutkinta onnistuu paremmin, jos tietää esimerkiksi rikospaikalle tultaessa, miten toimija on mahdollisesti toiminut. Osaa lähteä vaikkapa jälkiä etsimään, Bisi sanoo.
Bisin mukaan ilmaisia metsästyslupia on tarjottu eri tahoille ja toimialoille mahdollisuutena tutustua metsästykseen. Tämän vuoksi lupa on myönnetty esimerkiksi Maanmittauslaitoksen johtajalle.
– Metsästyskartat ovat aivan olennainen osa heidän toimintaansa, erätalousjohtaja sanoo.
Samaan tapaan Bisi perustelee esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön saamia lupia.
– Hän johtaa ministeriössä riistapolitiikan tekemistä. Hänen pitäisi tietää, mistä siinä on kysymys.
Ministerien erityisavustajista lupa on myönnetty Teppo Säkkiselle (kesk.), joka toimi aiemmin maa- ja metsätalousministeri Lepän avustajana. Ilmainen lupa myönnettiin vielä Säkkisen siirryttyä työ- ja elinkeinoministeriöön. Bisi perustelee tätä Säkkisen roolilla susipolitiikassa.
– Susikonflikti on sen verran haasteellinen, että pitää tietää, mitä se suden metsästys käytännössä on. Sen terminologia ja reunaehdot, Bisi sanoo.
Ilmainen metsästyslupa on myönnetty myös Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton yhteisessä Susilife-hankkeessa toimivalle poliisille. Hankkeen sivuilla kerrotaan, että Itä-Suomen poliisilaitos on keskeisenä toimijana susien laittoman tappamisen ennaltaehkäisemisessä. Poliisin kerrotaan toimivan Itä-Suomessa eräpartion työparin toisena osapuolena.
Ilmaisia lupia myös muille yhteiskunnallisille vaikuttajille
STT:n hankkimasta asiakirjasta käy ilmi, että ilmaisia metsästyslupia on myönnetty myös esimerkiksi Ylen ja Lapin Kansan toimittajille. Bisi kieltää, että lupia olisi myönnetty metsästyksestä myötäsukaisesti kirjoittaville toimittajille.
– Ei se välttämättä niin mene, vaan lupia on kirjoitettu sellaisille toimittajille, jotka haluavat tehdä jutun jostakin alueesta tai eränkäyntikohteesta, Bisi sanoo.
Lupia on erätalousjohtajan mukaan myönnetty toimittajille esimerkiksi tilanteissa, jossa luvat on jo loppuunmyyty, eikä jutun teko muuten onnistuisi.
Listalta löytyy myös liuta maanpuolustuskurssin osallistujia. Näissä tapauksissa Metsähallitus on isännöinyt tapahtumaa.
– Metsästys on ollut luonteva ratkaisu ja liikuntasuorituksena yksi maastoliikkumisen muoto, Bisi sanoo.
Bisi kertoo, että Metsähallitus on viikko sitten keskeyttänyt lupien jakamisen, kunnes Oikeuskanslerinvirasto saa asiasta päätöksen tehtyä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2248890f-c4b8-4886-8804-164a876d26fa
https://twitter.com/JariLeppa/status/1514508226129281026
STT
Kuvat:
Väärin sammutettu. Kun ilmaisia lupia annetaan päättäjille, niin on myös annettava kaikille suomalaisille. Koska valtion maat.