Ruoka voi kallistua arvioitua enemmän – kiikalalainen Ilkka Uusitalo aloitti LSO:n hallituksen puheenjohtajana vaikeassa tilanteessa

2
Ilkka Uusitalo aloitti helmikuussa LSO:n hallituksen puheenjohtajana. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Keskellä kiikalalaista peltomaisemaa Nalkin tilan halleissa kasvaa parhaillaan 85 000 broileria. Kun niitä ehtii vuoden aikana olla 6–7 erää, tila tuottaa vuodessa miljoona kiloa lihaa. Ympäröivillä pelloilla viljellään muun muassa kevätvehnää broilerien ruokkimiseen.

Tilan isäntä Ilkka Uusitalo valittiin tammikuussa lihantuottajien LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajaksi.

– Vanhempani Arimo ja Pirkko Uusitalo ostivat tilan 1972, ja broilerintuotanto alkoi 1976. Tila siirtyi minun nimiini 2005, Ilkka Uusitalo kertoo.

Liha-ala on hänelle tuttu lapsuudesta saakka, ja hän tietää hyvin tuottajien tämänhetkisen tilanteen. Puheenjohtajakauden alun tärkein kysymys on selvä:

– Työpöydällä on elintarvikeketjun kriisi.

Tilanne oli vaikea jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Taustalla olivat koronapandemian tuomat ongelmat ja huono satovuosi.

– Viime syksyn viljasato jäi Etelä-Suomessa noin kolmannekseen normaalista, mikä vaikuttaa kotieläintuotantoon rehun hintojen kautta. Nyt sodan myötä kriisi on pahentunut aivan uudelle tasolle.

Ilkka Uusitalo on huolissaan maatilojen näkymistä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

LSO eli Lounais-Suomen Osuusteurastamo perustettiin vuonna 1913, ja sen historiaan on mahtunut tukku- ja vähittäiskauppaa, vientiä ja jalostusteollisuutta. 1988 syntyi HKScan, kun teollisuus ja markkinointi erotettiin LSO:sta tytäryhtiöksi.

– Nykyään LSO Osuuskunnalla ei ole teollista tuotantoa, vaan se on omistajaosuuskunta. LSO käyttää äänivaltaa HKScanissa, Uusitalo määrittelee.

Ennen tämän vuoden puheenjohtajanimitystä hän on ehtinyt vaikuttaa LSO:n edustajistossa ja hallituksessa. Varapuheenjohtajaksi hänet valittiin 2015. Vuodesta 2019 hän on ollut myös HKScanin hallituksen pöytäkunnan jäsen.

– LSO:ssa on nyt ykkösasiana tuottajajäsentemme selviytyminen kriisin yli. Tavoitteena on reilu tulonjako elintarvikeketjussa, niin että alkutuottajat saavat omansa ja jalostava teollisuus pystyy siirtämään hinnannousun ketjussa eteenpäin.

Valtion tukipaketti maataloudelle auttaa osaltaan alkutuotannon kustannusten nousuun, mutta Uusitalon mukaan se ei riitä pitkälle.

– Tuotantoketjuun tarvitaan lisää rahaa markkinoilta, hän sanoo.

– Esimerkiksi omalla tilallani vuotuinen ostorehukustannus on noussut noin 300 000 euroa ja muuttuvat kustannukset kaikkiaan noin 400 000 euroa. Tuottajahintojen nousu kattaa ehkä puolet siitä. Tukipaketista ei isokaan kotieläintila voi saada kuin muutaman kymppitonnin.

Ruoan hinnannousu tulee Uusitalon arvion mukaan olemaan mahdollisesti suurempikin kuin Pellervon taloustutkimuksen PTT:n laskelmien 11 %.

– Ennustan, että nousu on kaksinumeroinen, mutta ensimmäiseen numeroon en ota kantaa.

Lihankulutuksessa ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt suuria muutoksia: siipikarja jatkaa kasvuaan, naudanliha on pysynyt paikallaan ja sianlihassa on pientä laskua.

– Selvä trendi lihatuotteissa on, että valmisruokien ja puolivalmisteiden osuus lisääntyy. Suosiotaan kasvattaa myös isoissa kauppaliikkeissä valmistettava ruoka, jota saa ostaa mukaan tai syödä paikalla, Uusitalo kertoo.

Suomessa on nyt tärkeää tuottaa ruokaa kotimaahan. Maailman elintarvikemarkkinoilla sodan vaikutukset tulevat olemaan suuria.

– Ukraina ja Venäjä ovat tuottaneet 30–40 prosenttia maailmanmarkkinoiden vehnästä, ja vienti esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan on ollut suurta. Etelä-Euroopassa taas siat ja siipikarja on ruokittu paljolti Ukrainasta tuodulla maissilla, Uusitalo kertoo.

– Täytyy toivoa, että Suomessa ja Länsi-Euroopassa tulee hyvä viljavuosi. Eurooppa pystyy ostamaan maailmanmarkkinoilta viljaa, mutta silloin sitä jäisi vähemmän muille.

Energian ja lannoitteiden hinnan nousuun pystytään jonkin verran vastaamaan toimilla, jotka samalla ovat hyviä ympäristön kannalta.

Lämpöä tuotetaan isoilla kotieläintiloilla jo yleisesti hakkeella öljyn sijaan. Aurinkopaneelit ovat lisääntymässä, ja niiden hankintaa Uusitalokin suunnittelee parhaillaan.

– Biokaasun tuottaminen lannasta tulee myös lisääntymään. Nykyisillä apulannan hinnoilla kuitenkin lannalla on arvoa tilan pelloilla.

Salon seudulla eläintiloja on melko vähän ja niillä on keskimääräistä enemmän peltoa, joten täällä lannan mahtuminen pelloille ei ole ongelmana.

– Suuri peltoala voi myös jonkin verran parantaa eläintilan kriisinkestävyyttä, sillä se lisää omavaraisuutta rehuntuotannossa.

Miksi sitten Salossa on vähän eläintiloja?

– Perinteisesti täällä on viljelty sokerijuurikasta. Salossa on myös ollut työpaikkoja, ja siksi täällä on ollut paljon sivutoimista maanviljelyä. Esimerkiksi Huittisten sikataloudella ja Euran ja Säkylän broilereilla on isompi työllisyysvaikutus, Uusitalo vertaa.

Uusia eläintiloja ei helposti tule, sillä nykyaikaista suurta yksikköä on vaikea perustaa tyhjästä. Ennemmin Uusitalo näkee, että jos tuotantoa pystytään lisäämään, se tapahtuu nykyisten tilojen kasvun kautta.

– Salo on hyvä paikka toimia maatalouselinkeinossa. Täältä on lyhyet kuljetusmatkat jalostavaan teollisuuteen, ja kaupunki tuntuu ymmärtävän maa- ja metsätalouden merkityksen, hän sanoo.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kauppojen hinnoissa jo korotuksia
2 kuukautta sitten

Kun tuottajat saavat korotuksia tuottajahintoihin, silloin keskusliikkeet tekevät uuden kierroksen korottamalla myytävien tuotteiden hintoja.

Pienituloisten ostovoima pienenee pienenemistään, kun eläkkeet ja päivärahat pysyvät ennallaan.

VK
2 kuukautta sitten

Kauppiaiden ahneus näkyy jo nyt hintojenkorotuksina. Sama jottu polttoaineiden pumppuhinnoissa. Raakaöljyn hinta sen kun laskee, mutta mittareilla hinnat vaan nousevat.