Lahjoitusralli ottaa kierroksia Somerolla – vapaaehtoisilla on kova halu auttaa

4
Olga Kriat kävi torstaina Ecotekolassa etsimässä Tyhon-pojalleen kenkiä. Toistaiseksi lahjoituksia ei oteta vastaan. – Meillä ei ole tilaa varastoida eikä aikaa lajitella nyssäköitä, ohjaaja Mika Nikkarla toteaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Somerolle huhtikuun alussa avautunut vastaanottokeskus on herättänyt paikallisissa suuren auttamishalun. Lahjoitusralli on pyörinyt kiivaana pääsiäisestä lähtien.

Hyväntekijät ovat pakanneet autoihinsa itselleen tarpeetonta kodintavaraa, vaatteita ja leluja. Niitä on viety arki-iltaisin Evertintien kerrostaloille, jonka vuokra-asunnoissa valtaosa Kotokunta Oy:n pyörittämän 230-paikkaisen vastaanottokeskuksen asukkaista asuu.

Lahjoittajat ovat kuljettaneet paikalle myös sänkyjä, koska niitä on toivottu. Vapaaehtoisten mukaan asukkaita on majoitettu huoneistoihin, joista kaikissa ei ole ollut edes patjoja.

– Sänkyjen saatavuudessa on ollut haasteita, mutta patjat, tyynyt, liinavaatteet ja pyyhkeet ovat olleet valmiina, Kotokunnan toimitusjohtaja Juhani Pälve vakuuttaa.

Hän huomauttaa, että ihminen pystyy jonkin aikaa nukkumaan patjalla. Niitä riitti jokaiselle.

– Meistä oli järkevämpää ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, että voimme ottaa ihmiset vastaan, jotta he pääsevät hätämajoituksista omiin asuntoihinsa. Nyt sänkyjä on 95 prosentille.

Vastaanottokeskuksessa on talon puolesta myös pöydät ja tuolit, ruoanlaittovälineet, astiat ja aterimet, mopit ja lastat sekä valaisimet.

– Osan asukkaat ovat saaneet lahjoituksena. Se on hyvä kierrätyksenkin näkökulmasta. Me hoidamme peruskalustuksen, mutta siihen ei kuulu esimerkiksi mikroaaltouuni. Niitä olemme antaneet lapsiperheille.

Pälve korostaa, että vastaanottokeskusten asukkaat eivät ole holhottavia, vaan itsenäisesti asuvia ihmisiä. Osa lahjoittajista on kuitenkin käynyt ostamassa ukrainalaisille hygieniatuotteita ja jopa ruokatarvikkeita. Paikallisten ei tarvitse huolehtia ukrainalaisten ruokinnasta.

– Aluksi annoimme lahjakortteja ruokakauppoihin, ja sen jälkeen he ovat saaneet vastaanottorahaa. Se on tarkoitettu päivittäiseen ruokaan ja muihin hankintoihin, jos asiakkaalla ei ole omia varoja. Jos tarvikkeita ja ruokaa saa lahjoituksena, rahat voi tietenkin käyttää muuhun, Pälve toteaa.

Lahjoittajat ovat kokeneet ruoan menneen tarpeeseen. Lahjoitustoimintaa vapaaehtoisena koordinoiva Minna Marttinen toteaa, että aluksi voi olla vaikea hahmottaa täkäläistä hintatasoa. Hän arvelee, että osa on voinut käyttää vastaanottorahansa lääkkeisiin, vaikka niihin saa maksusitoumuksen.

Lahjoittajien ja ukrainalaisten kohtaamisen perustettu Facebook-ryhmä lävähti pian täyteen negatiivista kirjoittelua.

Muotiputiikki Helmen yrittäjä Anita Hallapelto loi pääsiäisen alla julkisen Facebook-ryhmän nimellä Apua Someron ukrainalaisille.

– Totesin, että tarvitaan ryhmä, jossa lahjoittajat ja ukrainalaiset voivat kohdata ja vaihtaa tietoja tarpeista ja lahjoitettavista tavaroista.

Ensin Hallapelto varmisti, ettei vapaaehtoistoiminnalla astuta kaupungin eikä vastanottokeskuksen varpaille. Sitten hän otti yhteyttä ukrainalaissyntyiseen tuttavaansa saadakseen käännösapua.

– Ryhmään liittyi paljon jäseniä ja lahjoitustoiminta käynnistyi täysillä. Lahjoittajat alkoivat kokoontua iltakuudelta Evertintien parkkipaikalle.

Päivittäinen takakonttitapahtuma osoitti hyödyllisyytensä heti:

– Pääsiäiseksi saapui kaksi linja-autollista ukrainalaisia, kun kaikki paikat olivat kiinni, Hallapelto huomauttaa.

Takakonttitapahtumat keskeytettiin keskiviikkona, kun auttajien Facebook-ryhmä alkoi täyttyä negatiivisesta kirjoittelusta. Niissä syytettiin vapaaehtoisia huonosta organisoinnista ja paheksuttiin tavaranhakijoiden rynnimistä autoille.

Lahjoittajien silmiin oli pistänyt, että tavaroita hakevat usein samat nuoret miehet. Näille ovat kelvanneet niin lasten Piltti-ruoat kuin terveyssiteetkin. Moni pelkäsi tavaroiden joutuvan trokaajien käsiin.

Pälve korostaa, että lahjoittajien ei pidä olla liian hyväuskoisia. Hän on kuullut, että osa Somerolle tulleista ukrainalaisista häpeää maanmiestensä käytöstä lahjoitustavaroiden suhteen.

– Hamstraaminen on aiheuttanut närää lahjoittajien keskuudessa, mutta joku voi viedä tavaraa naapurin perheelle, Marttinen muistuttaa.

Somerolla asuu myös kolmen sukupolven perhekuntia, joten nuoremman miehen hakema lahjoitus voi päätyä isovanhemmille tai pikkulapsille. Marttinen toteaa, että lahjoittaja voi valita, kenelle tavaransa antaa.

Hallapeltoa harmittaa epäolennaisuuksiin puuttuminen.

– Sama se on suomalaisten leipäjonoissa: porukoissa riittää aina niitä, jotka käyttävät lahjoituksia väärin. Se on pikkujuttu verrattuna siihen, kuinka paljon hyvää tuotetaan, hän korostaa.

– Toisilla sotaa paenneilla on enemmän rahaa ja toisilla vähemmän.

Ohjaaja Mika Nikkarla toteaa lahjoituksia tulleen paljon ja tavaroiden hakijoita riittäneen – Torstaina yksi vapaaehtoinen kuljetti pakettiautollaan ukrainalaisille isompia tavaroita kolme keikkaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ukrainalaisten 18–60-vuotiaiden miesten ei pitäisi sodan takia voida lähteä kotimaastaan, vaan jäädä puolustamaan sitä.

– Jos perheessä on kolme lasta, myös mies on oikeutettu lähtemään, ja mies voi olla yksinhuoltajakin. Jotkut on voitu vapauttaa asepalveluksesta terveydellisten syiden takia. Osa on jo voinut olla ulkomailla jo ennestään, ja osa on joutunut lähtemään vallatuilta alueilta kuten Luhanskista Venäjän kautta. Sieltä ei pääse palaamaan rintamalle, Pälve huomauttaa.

Lahjoittajiakin on moneen junaan. Eniten ääntä pitävät kokevat hoitavansa vastaanottokeskukselle kuuluvia tehtäviä ja pitävät itseään pakolaisten pelastajina. Valtaosa toimii asiallisesti ja pyyteettömästi, mutta lahjoitusten joukkoon on päätynyt myös toimimattomia mikroja ja imureita.

Pälve muistaa suomalaisten kyselleen vuonna 2015, miksi pakolaisille annetaan niin paljon. Nyt kysytään, miksei anneta enempää. Suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin sotaa paenneisiin ukrainalaisiin kuin Irakista ja Syyriasta turvapaikan hakuun lähteneisiin nuoriin miehiin.

– Se on ymmärrettävää: Ukraina on sodassa naapurimaamme kanssa. Olemme nähneet pitkään demokratian tasaista kehittymistä ja korruption kitkemistä Ukrainassa. Se ei ole miellyttänyt Kremlissä, ja Venäjä on aloittanut täysin absurdin ja raa´an hyökkäyssodan keskellä Eurooppaa, Pälve toteaa.

Lahjoitukset alettiin ohjata työpaja Ecotekolan Tehdaskujan toimipisteeseen, joka sekin on nyt täynnä eikä uutta voida toistaiseksi ottaa vastaan. Huonekalut ja kodinkoneet ovat Tehdaskujalla ja pienemmät käyttötavarat Jukolantien myymälässä. Ukrainalaiset voivat käydä hakemassa tavaraa molemmista. Vapaaehtoiset auttavat kuljettamaan suurempia tavaroita.

– Paljon on tuotu tavaraa ja paljon on haettu foliorullia myöten. Osa ei halua ottaa ilmaiseksi, ohjaaja Mika Nikkarla kertoo.

Takakonttitapahtumien järjestämistä voidaan tarvittaessa jatkaa Evertintiellä.

Esittely- ja keskustelutilaisuus Someron vastaanottokeskuksen toiminnasta srk-keskuksessa (Härkäläntie 1, Somero) ti 26.4. klo 17.

Ukrainasta huhtikuun alussa Helsingin kautta tullut ja Somerolle päätynyt Oleg Vryblevskyi (kesk.) oli tyytyväinen löydettyään keittiöönsä Ecotekolasta mikroaaltouunin. Työpajan ohjaaja Mika Nikkarla (oik.) ja Joonas Heikura kertovat varaston täyttyneen lahjoitustavaroista heti keskiviikkona. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

VALTIO MAKSAA TUKEA

Vastaanottoraha

Tilapäisen suojelun piirissä olevat saavat taloudellisena tukena vastaanottorahaa, joka on tarkoitettu välttämättömiin perustarpeisiin.

Yksinasuville ja yksinhuoltajille maksetaan kuukaudessa 323,21 euroa. Muut yli 18-vuotiaat saavat 273,06 euroa. Perheensä kanssa asuvalle lapselle maksetaan tukea 206,19 euroa kuussa.

Jos vastaanottokeskus järjestää ruoat, on yksinasuvien ja yksinhuoltajien tuki 94,73 euroa, muiden yli 18-vuotiaiden 78,02 euroa ja perheensä kanssa asuvien lasten 61,30 euroa.

Omat ja puolison tulot ja varat vaikuttavat valtion varoista maksettavan vastaanottorahan määrään.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Pii Hotelliin tilattu 75 kerrossänkyä

Salon Meriniityssä Pii Hotellin tiloihin perustetun vastaanottokeskuksen huoneissa on valmiina hotellisängyt, mutta niiden lisäksi Medivida Oy on tilannut 75 kerrossänkyä.

– Kun asiakaspaikkoja on tietty määrä, täytyy vastaanottokeskuksen varmistaa, että heille on tarjolla kaikki perusasumiseen tarvittava eli asuintila ja sinne sopiva kalustus, yksikönjohtaja Jukka Pyykönen toteaa.

Meriniityn vastaanottokeskus on 250-paikkainen. Tähän mennessä asukkaita on saapunut noin 80.

– Vastaanottokeskus järjestää asukkaille majoituksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Olemme paikan päällä ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä, Pyykönen sanoo.

Hän muistuttaa, että kaikki peruselämiseen kuuluvat tarvikkeensa asukkaat hankkivat itse ja tekevät ruokansa. Lahjoituksena on saatu muun muassa lasten tarvikkeita.

Pyykönen toteaa, että monelle vastaanottorahaa on maksettu ennakkoon, koska paperitöineen tilapäisen suojelun päätöksen saamiseen menee muutama päivä.

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Jätetavaraa
5 kuukautta sitten

Kunpa vaan Ukrainan sotaa paenneiden auttajat ymmärtäisivät, ettei sinne voi viedä tavaraa, joka ei ole käyttökelpoista, kuten homehtuneet ja kuluneet risaiset vaatteet tai likaiset patjat. Ei se ole mikään kaatopaikka.

On hyvä, että halutaan auttaa, mutta jätteet kuuluvat kaatopaikalle.

Pertti
5 kuukautta sitten

Syyriassa ja Afganistanissa kuolee ihmisiä nälkään. Ovatko he samanarvoisia?

Maija
5 kuukautta sitten

Kunpa kaikki auttajat saataisiin auttamaan kaikkia. Ukrainan tilanne on kriittinen Samoin niiden ihmisten tilanne, jotka ovat joutuneet tukeutumaan jaettuun EU-ruokakassiin ja jäävät nyt ilman sitäkin. Korttisysteemi vasta tekee tuloaan. Eli autettaisiinko kaikki kaikkia, jooko?
Kaupoissa on näkynyt ”säilytystä kestävien ruokalahjoitusten rullakoita”. Voitaisiin osoittaa ne kaikille ruoka-apua tarvitseville. Pientä organisointia se vaatii, mutta olisi suuri apu niille perheille, jotka tuskailevat hintojen noustessa jA eu-kassien jaon loputtua.

Miettikää vähän edes
5 kuukautta sitten

Miten joku kehtaa viedä sellaista käyttökelvotonta tavaraa Ukrainasta sotaa paenneille? Luulisi olevan enemmän noloa. Vaikka ukrainalaiset ovat välittömässä avun tarpeessa ja pitää auttaa, mutta herätys taas ihmiset.