Laskuri kertoo salolaistilan maidon hiilijalanjäljen – Pasi Merivirta satsaa ympäristöasioihin

0
Pasi Merivirta tietää nyt entistä tarkemmin, mikä on tilan maidon hiilijalanjälki. Merivirran tila on hiljattain laajentanut tuotantoa, lehmiä on noin sata.​ Kuva: SSS/Minna Määttänen

Valion maitotilojen hiilijalanjäljestä on alettu kerätä tarkkaa tietoa tilakohtaisella, Suomen oloihin kehitetyllä laskurilla. Sen on ottanut käyttöönsä jo yli tuhat tilaa eli suunnilleen neljännes Valion tiloista.

Yksi laskurin käyttäjistä on Merivirran tila Salossa. Tila toimii maatalousyhtymänä, jonka osakkaat ovat Pasi ja Niina Merivirta sekä heidän poikansa Eetu Merivirta.

– Ympäristöasiat ovat niin tärkeitä, että niistä ei voi jäädä jälkeen. Viime syksynä lähdin laskurin käytön koulutukseen, Pasi Merivirta kertoo.

Laskuri liittyy Valion ilmasto-ohjelmaan, jossa on tavoitteena nollata maidontuotannon arvoketjun hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä.

Koska maidon ilmastovaikutuksista noin 85–95 prosenttia muodostuu  alkutuotannossa, suurimpia päästövähennyksiä tarvitaan tiloilla. Tavoitteena on vähentää päästöjä myös tehtaissa, kuljetuksissa ja pakkauksissa.

Merivirran kokemuksen mukaan laskuri on kätevä työkalu tilan hiilijalanjäljen seurannassa.

Laskurin käyttöönotto osui Merivirran maitotilalla muutoskohtaan, jolloin omia käytäntöjä on hyvä arvioida.

– Ostimme naapuritilan, joka oli lopettamassa. Aiemmin meillä oli lehmiä noin 40, ja nyt niitä on noin 100, Pasi Merivirta kertoo.

Maataloustuotannon lisäksi tilalla toimii Niina Merivirran green care -yritys Alkumaa, jonka toiminnassa käytetään luonto- ja maatilaympäristöä hyvinvoinnin tukena.

Pasi Merivirta kertoo, että laskuri kohdistetaan pelkkään maidontuotantoon:

– Jos viljellään vaikkapa myyntiviljaa, sitä ei lasketa mukaan. Maidontuotannon osuus eritellään myös energiasta, jota tuotamme hakkeella, sekä sähkönkulutuksesta.

Tietoja kootaan monipuolisesti ruokinnasta lannan käsittelyyn.

– Ruokinnasta laskurissa kysytään muun muassa, mitä rehuja on käytössä, miten ne tuotetaan, miten lannoitetaan ja paljonko lehmillä on laitumellaolopäiviä.

Mukana ovat tietysti karjan tunnusluvut, kuten uudistusluku, poikimaväli, lepokausi ja ummessaolo. Maidon rasvapitoisuus ja valkuaisprosentti kirjataan nekin laskuriin.

Tiloilla tuotetun maidon keskimääräinen hiilijalanjälki on Valion laskurin tähänastisten tuloksien mukaan 1,06 kg CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti.

Lukema on merkittävästi pienempi kuin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n laskema maidon hiilijalanjäljen maailmanlaajuinen keskiarvo, joka on on 2,0–2,5 kg CO2-ekv. litraa kohti.

Hiilidioksidiekvivalentti on yksikkö, jolla kuvataan ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Siinä on otettu erilaisilla kertoimilla huomioon myös muut kasvihuonekaasut, kuiten metaani.

– Jokainen tila on vähän erilainen, mutta kun laskuri kerää kaikki yhteen, voidaan osoittaa että kokonaisuutena Valion ryhmä tuottaa tällaisen määrän. Näin pystytään todentamaan, mikä on tilanne käytännössä, Pasi Merivirta sanoo.

Oman tilansa hän kertoo olevan lähellä keskiarvoa, hiukan paremmalla puolella. Laskuri ei ole tuonut hänelle yllätyksiä siitä, mistä tilan ympäristövaikutukset tulevat, mutta se on kuitenkin antanut ajattelun aihetta.

– Kun joutuu pähkäilemään montaa eri osa-aluetta, voi kyseenalaistaa omia tekemisiä. Esimerkiksi ostolannoitteiden typpeä ja fosforia on tullut mietettyä entistä tarkemmin.

Uuden näkökulman tuo sekin, että laskurissa asioita on ryhmitelty eri tavoin kuin EU-tukisäännöissä.

– Viljelyä on totuttu ajattelemaan lohkoittain. Tässä tulee isompi kokonaisuus, kun tarkastellaan koko kasviryhmää, esimerkiksi kaikkia nurmia.

Muista meijereistä ainakin Arla ja Juustoportti ovat seuranneet tilojen hiilijalanjälkeä.

Merivirran tilalla yksi hyvä asia ympäristön kannalta on se, että kaikki pellot ovat lähellä. Näin polttoainetta ei kulu pitkiin siirtymisiin. Ympäristö voidaan ottaa huomioon myös työmenetelmien valinnassa:

– Urakoitsija hoitaa meillä lannan levityksen keväällä letkulevittimellä, eli traktori vetää pellolla pitkää letkua lietevaunun sijaan. Nurmi saa ravinteet käyttöönsä heti kasvun alussa, ja kasvusto pysyy parempana, kun pellolle tulee vähemmän painoa.

Seuraavaksi Merivirta harkitsee osallistumista Valion hiiliviljelykoulutukseen. Hiiliviljelyssä pyritään sitomaan ilmasta enemmän hiiltä kivennäismaan peltoihin.

Päätöksiin tulevista toimista vaikuttaa osaltaan se, millaisiksi EU-tukiehdot uudistuvat. Parhaillaan kaikkia suunnitelmia vaikeuttaa kustannusten raju nousu Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

– On vaikea laskea, mikä on kannattavaa. Polttoaineiden hinta on lähes kaksinkertaistunut, ja rehuissa on myös erittäin isoja korotuksia. Onneksi ostimme lannoitteet tälle vuodelle jo viime kesänä.

Merivirta toivoo, että keskustelu huoltovarmuudesta saisi kuluttajat arvostamaan entistä enemmän kotimaista maataloustuotantoa.

Laskurista on Merivirran mielestä hyötyä siinäkin, että se tuo kuluttajille näkyväksi maatalouden panostusta hiilipäästöjen vähentämiseen.

– Tällä voimme osoittaa, että teemme konkreettisia asioita ympäristön hyväksi, hän sanoo.