Orijärven saastuneella kaivosalueella käynnistetään laajat ympäristötutkimukset – alueella toimi Suomen ensimmäinen kuparikaivos

0
Vesi on peittänyt vanhan kaivoksen avolouhokset. Veden erikoinen turkoosi väri johtuu metallikuormituksesta. Kuvan yläosassa näkyy Orijärvi. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Orijärven vanhalla kaivosalueella aloitetaan ympäristötutkimukset. Alue sijaitsee Salon Kiskossa.

Alueella tehdään muun muassa pinta- ja pohjavesitutkimuksia, sedimentti- ja maaperätutkimuksia sekä eliöstön ja ilmanlaadun tutkimuksia. Näytteiden kerääminen alkaa toukokuun alussa ja kestää syksyyn 2023 saakka. Tavoitteena on arvioida aiempaa tarkemmin alueen kunnostustarvetta.

– Aikaisempien tutkimusten perustella tiedetään, että suljetun kaivosalueen päästöt kuormittavat vesistöä, Pirkanmaan ely-keskuksen tiedotteessa kerrotaan.

Orijärven kaivosalue on yksi valtakunnallisesti tunnistetuista suljetuista tai hylätyistä kaivoskohteista, joiden jätealueet voivat aiheuttaa ympäristöhaittaa.

Pirkanmaan ely-keskus selvittää riskikohteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä kunnostustarvetta valtakunnallisessa KAJAK-hankkeessa.

Pirkanmaan ely-keskus on tilannut Orijärven tutkimukset Envineer Oy:ltä.

Lue myös: Hylätty salolaiskaivos nousi riskialuelistauksen kärkeen – Orijärven kunnostamisesta suunnitelma

Suomen ensimmäinen kuparikaivos

  • Orijärven kupariesiintymä löydettiin 1757, ja Suomen ensimmäinen kuparikaivos avattiin paikalla vuonna 1759.
  • Alueen viimeisin omistaja oli Outokumpu Oy, joka toimi alueella vuodet 1945–1985. Tämän jälkeenkin alueella on ollut eri yhtiöiden varauksia, mutta ne eivät ole johtaneet toimintaan.
  • Alueella louhittiin ja tuotettiin kuparia ja sinkkiä sekä vähäisiä määriä lyijyä ja hopeaa. Alueella myös rikastettiin kultaa.
  • Vanha kaivosalue on nykyisin määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kultturiympäristöksi. Alueella on louhoksen ympärille noussut kyläkeskus, jossa sijaitsee useita vanhoja rakennuksia.
  • Lähteet: Salon kaupunki, Museovirasto