Peurakannan kasvu saatiin kääntymään – ”Nyt on helpompi hengittää kuin vuosi sitten”

8
Valkohäntäpeurojen (valkohäntäkauriiden) määrää vähentämällä pyritään torjumaan myös peurakolareita. Nämä peurat tepastelivat vasta valmistuneella tiellä, jota ei vielä oltu avattu liikenteelle. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Valkohäntäpeuran jatkuvalle kannan kasvulle on viimeinkin saatu stoppi. Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson ei peittele tyytyväisyyttä.

– Nyt on helpompi hengittää kuin vuosi sitten, hän sanoo.

Luonnonvarakeskuksen antaman kanta-arvion mukaan viime metsästyskaudella saavutettu ennätyssuuri noin 74 000 yksilön valkohäntäpeurasaalis pysäytti pitkään jatkuneen kannan kasvun koko maassa.

Hermansson toteaa, että vaikka Varsinais-Suomessa kanta on laskenut vain vähän, tilanne vaihtelee alueittain. Valkohäntäpeuroja jäi metsästyksen jälkeen muutama tuhat yksilöä vähemmän kuin aiemmin.

– Tärkeintä kuitenkin on, että kanta on kääntynyt laskuun, hän korostaa.

Hermansson sanoo, että Varsinais-Suomessa on hänen mukaansa myös tehty paljon töitä peurakannan kasvun hillitsemiseksi.

– Täällä saalismäärät olivat suurimmat ja kasvoivat eniten, hän sanoo.

Kaatolupien käyttöaste ei kerro onnistumisesta jahdissa, sillä Hermanssonin mukaan lupia on ollut todella paljon.

– Sen takia, ettei lupien puute ainakaan jäisi jarruksi, hän selittää.

Peurakannan tavoitteiden saavuttamisessa ollaan Hermanssonin mukaan hiukan eri tahdissa eri puolilla riistanhoitopiiriä.

– On alueita, joissa ollaan jo aika lähellä.

– Esimerkiksi Salon seudulla tavoitteisiin päästään parin vuoden päästä, hän arvioi.

Hermansson sanoo, että kannan laskun varmistamiseksi valkohäntäpeuran pyyntilupia suositellaan haettavaksi runsaasti, jotta niitä on riittävästi käytössä metsästyskaudella. Myöhemmin lupia ei ole mahdollista hakea lisää.

Valkohäntäpeuran kantaa on pyritty suitsimaan jo pitkään, ennen kuin suunta saatiin käännettyä. Apuna kannan verotukseen on tullut myös metsästyskauden pidentäminen sekä muun muassa muutos metsästyksessä käytettyjen koirien sallittuun kokoon.

Hermansson kertoo, että pidennettyä kautta on hyödynnetty hyvin.

– Lopussa näkyy jopa selkeä spurtti, hän arvioi.

Hän sanoo, että noin 80-prosenttisesti peurajahdista tapahtuu edelleen kyttäämällä.

Valkohäntäpeurojen ohella on kaadettu myös pienempiä hirvieläimiä, metsäkauriita. Niiden metsästykseen ei tarvita erillistä kaatolupaa.

Metsäkauriita on Hermanssonin mukaan enemmän Varsinais-Suomen riistakeskuksen alueen länsiosissa.

8 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Toisenlainen havainto
2 kuukautta sitten

Angelniemellä peltoja kiertävässä laumassa on viisi peuraa enemmän kuin viime vuonna. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä suinkaan metsästetä vaan ruokitaan.

Allan
2 kuukautta sitten

Tapiolantien läheisyydessä on tällä viikolla bongattu 40 peuran lauma. Joka päivä on näkynyt vähintään 10 peuraa Märyn ja Vaskion suunnalla.

Onko viherpiipertäjiä liittynyt metsästysseuroihin? Lupia varataan, muttei yhtäkään ammuta.

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Viime metsästyskaudella ammuttiin 306 ilvestä. Kyllä peurat lisääntyy, vihollinen niiltä on pitkälti poistettu.

Urpo
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

74 000 ammuttiin eli enemmän kuin koskaan ennen. Mutta koska kanta on jatkanut räjähdysmäistä kasvuaan yli 10 vuotta, tilanne ei vuodessa tai kahdessa korjaannu. Nyt on vasta saatu kasvu katkaistua. Peuroja on edelleen n. 100 000 yksilöä ja kohta syntyy kavereiksi 50 000 vasaa. Riistapolitiikka on kieltämättä maltillista, koska tihentymäalueilla eli tällä kulmalla Suomea tavoitellaan 20-30 yksilön metsästyksen jälkeistä talvikantaa 1000 hehtaarille. Vertailun vuoksi hirviä on täällä seudulla n. 3…5 kpl/1000 ha, mikä sekin on paljon. Lisäksi missä peurakanta on vielä alle tavoitteen, halutaan kantaa kasvattaa. Voi tietysti olla, ettei noita kokonaan kannatakaan hävittää. Nehän tuotiin köyhään Suomeen ravinnoksi. Kohta… Lue lisää »

Marko
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Kerro kuka on viherpiipertäjä. Harrastat omituista nimittelyä. Mihin metsästysseuraan kuulut itse ja montako peuraa on kaadettu? Niitä peuroja ruokkii ja paapoo metsästäjien omat porukat. Ampuvat syötiltä, kun ei muuhun pysty, jalka ei kanna.

Urpo
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Hassua, että moitit Allanin tapaa nimitellä, silti itse syyllistyt metsästäjien kohdalla samaan.

Saattaa olla, että Angelniemellä kaupallinen peurajahti ei kannusta vähentämään peuroja. Asiakkaille pitää tarjota elämyksiä eli saalisvarmuutta ja komeita sarvia. Laskun tästä maksaa maa- ja metsätalouden harjoittajat, luontoarvot sekä liikenne.

Muutoin täällä on pyrkimys vähentää peuroja, jolloin tietysti kannattaa hyödyntää ruokinnalta ampumista. Mitä lisäarvoa tilanteeseen toisi metsästyksen hankaloittaminen? Tosin ennen lumien tuloa pääosa peuroista ammutaan pelloilta, ruokinnoille peurat saapuvat vasta talvella. Mutta kyttäysmetsästystä sekin on, kuten ruokintapaikalla, ei metsästäjät peurojen perässä hiihdä.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Ne metsästäjät, joiden kanssa olen keskustellut, eivät ole ilmoittaneet poliittista kantaansa. Viherpiipertäjä-nimitys ei ole minun keksimäni. Olen sen käytön kyllä pöllinyt sujuvasti. Viherpiipertäjä nimitystä alettiin käyttää ainakin Mansen suunnalla niihin aikoihin, kun Komsi ja muut surullisenkuuluisat hahmot alkoivat köyttää itseään kettingillä puuhun. Voi olla, että nimitys on vielä vanhempaakin perua. Väitätkö, ettet koskaan aiemmin ole kuullut viherpiipertäjä nimikettä? En kuulu metsästysseuraan enkä harrasta ammuntaa aseella. Siitä ruokkimisesta ja paapomisesta olen osittain samaa mieltä, mutta peurakantojen kasvuun on vaikuttanut puhtaasti myös lupapoliittiset asiat hyvin voimakkaasti. Lisäksi jotkut metsästäjät ovat kertoneet, että joillain alueilla nykyisen Salon alueella jotkut metsästäjät varasivat useita vuosia… Lue lisää »

Marko
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Tyhjentävä vastaus. Selvisi myös peurakannan kasvun syyn olevan muiden kuin viherpiipertäjien. Yhdyn siis näkemyksiisi.