Putoilevat kattoeristeet kylmettävät ”rottien valtakuntaa” – Salon kaupungin vuokra-asuntojen kunto puhuttaa jälleen

Roikkuvia rännejä, rottatuhoja ja retkottavia silikonisaumoja. Kolhiintuneita ovia, seiniä ja listoja. Kauttaaltaan vaurioitunut kokolattiamatto.

Kuulostaa kauhuelokuvan lavasteelta, mutta totta se on. Tällainen vuokra-asunto löytyy Kuusjoen Leinolantieltä.

Kun uusi asukas muutti kyseiseen huoneistoon, sen kunto oli hänen mukaansa jo edellä mainittu. Tällöin elettiin viime vuoden kesäkuuta.

– Laitoin miltei välittömästi isännöitsijälle viestiä, nimettömänä pysyttelevä asukas kertoo.
Viestinvaihto jatkui kuukausien kuluessa. Mitään ei vain tahtonut tapahtua.

– Tiedän, että naapuritkin ovat tapelleet isännöitsijän kanssa. Kun vaatimalla vaadimme, jotain saattaa tapahtua. Mutta hevillä asiat eivät suju.

Taloyhtiöllä on yhteinen sauna, joka on juuri uudistettu.

– Ennen sekin oli rottien valtakuntaa, asukas muistelee.

Saneeraustöihin ryhdyttiin, kun lauteet alkoivat irtoilla seinästä.

– Sitten asiat sujuivatkin sutjakkaasti, asukas kiittelee.
Saunamaksujen perintä on sen sijaan herättänyt ärtymystä. Maksuja on vuokralaisen mukaan peritty, vaikka sauna on ollut käyttökiellossa.

Vielä muutakin huomautettavaa on. Asunnon lukot eivät toimi kunnolla, ja taloyhtiön roskapiste pursuaa liitoksistaan.

– En usko, että se on omiaan parantamaan rottatilannetta. Mielestäni on myös erikoista, että saunan purkujätteet on heitetty talousroskikseen, asukas tuumii.

Hän muistelee kulunutta talvea kauhulla. Asunnossa oli karmea veto, joka johtui putoilevasta kattovillasta.

– Nukuin kahdella peitolla ja kaksilla villasukilla, vuokralainen toteaa.

Reilut yhdeksän kuukautta Leinolantien huoneistoa asuttanut henkilö näkee, että kyse on ennen kaikkea arvostuksen puutteesta.

– Me kuitenkin asumme täällä, hän kiteyttää.

– Olisi ensisijaista, että joku pitäisi näistä rakennuksista huolta. Tuntuu, ettei ketään kiinnosta.

Huoltomiehelle asukas antaa silti runsaasti ruusuja. Haastattelua edeltävänä päivänä myös isännöitsijän taholta on kuulunut hyviä uutisia: härkää aiotaan vihdoin ottaa sarvista.

– Minulle kerrottiin, että patterit ilmataan, termostaatit tarkastetaan ja katto laitetaan kuntoon.

Vuokralaisen mukaan aiemmin on noudatettu ”korjataan, kun jokin räjähtää” -periaatetta.

– Kunnossapitotöitä ei tehdä. Tilkkutäkkiremppaan ryhdytään vasta, kun muita vaihtoehtoja ei ole.

Taannoin tullut ilmoitus järeämmistä korjaustöistä tuo jonkin verran lohtua. Huoneiston asukas aikoo siitä huolimatta muuttaa heti muualle sopivan asunnon löytyessä.

– Se on sääli, sillä pidän tästä sijainnista. Ja talokin olisi upea, jos siitä pidettäisiin huolta.

Haasteena matalat vuokratulot, runsas korjausvelka ja tyhjät asunnot

Leinolantien asuntoja hallinnoi Salon kaupungin omistama Salon Vuokratalot Oy. Yhteensä vuokrataloyhtiöllä on noin 1 500 asuntoa ympäri kaupunkia, ja asuntojen isännöinnistä vastaa OP-koti Lounaismaa Oy.

Salon Seudun Sanomat uutisoi viime syyskuussa (SSS 6.9.2021) pertteliläisistä Paltankujan vuokrataloista, joiden tilanne on jokseenkin verrattavissa Leinolantien vastaavaan. ”Rivitalon otsalaudat kasvavat jotain vihreää ja vaatisivat pikaisesti pesua ja maalausta. Ikkunanpielet ovat homeessa ja yhteinen sauna siivottomassa kunnossa. Talojen rännit tulvivat yli, koska ne ovat täynnä puista tullutta moskaa. Aidat ovat vinossa ja puskat valtaavat käytäviä”, syyskuisessa jutussa kerrotaan.

Lokakuussa uutisoitiin Salon kaupungin patistaneen vuokrataloyhtiötään pitämään parempaa huolta kiinteistöistään (SSS 6.10.2021). Samassa yhteydessä kerrottiin kaupunginhallituksen konsernijaoston edellyttävän, ettei huoltotoimien laiminlyönti aiheuta asuinkiinteistöjen rapautumista.

Konsernijaoston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Saku Nikkanen (sd.) tietää, että korjausvelkaa on runsaasti.

– Omistaja (Salon kaupunki) on antanut toimeksiannon. Kohteita kartoitetaan, ja yhtiön hallitus käyttää jokapäiväisessä toiminnassa omistajan ääntä.

Toisaalta myös vuokrataloyhtiön hallituksessa on omat myllerryksensä. Hallituksen puheenjohtajana toimivaa Jarkko Anttilaa (sd.) on kammettu pois palliltaan, sillä viimekeväisten kuntavaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa puolueet sopivat, että vuokrataloyhtiön hallituksen puheenjohtaja tulee keskustasta. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti jo joulukuussa, että vuokrataloyhtiön hallituksen on järjestäydyttävä uudestaan, mutta toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut.

– Se ei silti tarkoita, etteikö vuokrataloyhtiön operatiivisten toimintojen pitäisi sujua, Nikkanen korostaa.

Hän kuitenkin lisää, ettei korjaussuunnitelmien teko, kohteiden priorisointi ja aikatauluttaminen onnistu käden käänteessä.

– Tulipalokiireelliset korjaukset on silti pystyttävä hoitamaan heti, Nikkanen muotoilee.

Vuokrataloyhtiön taloudelliseksi haasteeksi muodostuu se, että vuokratuloilla olisi katettava kaikki kulut. Jos asunnot ovat tyhjillään ja korjausvelkaa on paljon, resursseja suuriin remontteihin ei välttämättä ole.

– Lähtökohtamme on, ettei kaupungin omaisuutta voi päästää rapistumaan. Meidän on muistettava myös inhimilliset tekijät: nämä ovat ihmisten koteja, Nikkanen aloittaa.

– Pääajatus on tietenkin se, että vuokratuloilla olisi katettava suurin osa taloyhtiöiden kuluista. Me olemme kuitenkin valmiita kuuntelemaan, mikäli esimerkiksi pääomitusta tarvitaan lisää, hän jatkaa.

Salon Seudun Sanomat jätti Salon Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajalle Jari Lehtoselle useita yhteydenottopyyntöjä, mutta niihin ei vastattu.