Hajalaan on saapunut jo yli sata ukrainalaista, ja nyt Rannikon Puutarha laajentaa lastenhoitoon – ”Ei ollut 5-vuotissuunnitelmissa”

1
Lakiuralta lastenhoitajaksi. Oksana Zbudchak (oik. takana) siirtyi sujuvasti lakiuralta Ukrainassa lastenhoitajaksi Hajalaan. Zbudchak on aloittanut työt perhepäivähoitajana Rannikon Puutarhan kolmessa viikossa perustamaan perhepäiväkotiin yhdessä Inna Simenkon (2. vas.) kanssa. Iina Rannikon (vas.) mukaan ratkaisussa voittavat kaikki. Kuvat: SSS/Mikko Kiviluoto

Tänään keskiviikkona se on virallista: Rannikon Puutarhan Hajalan ryhmäperhepäiväkoti on avattu.
Kaikki on tapahtunut muutamissa viikoissa. Rannikon Puutarhan Esa Rannikko keskusteli ukrainalaistyöntekijöidensä lastenhoitomahdollisuuksista kaupungin kanssa maaliskuun toisella viikolla. Ja tänään Oksana Zbudchak ja Inna Simenko hoitavat kahdeksaa ukrainalaislasta Hajalan Kartanonmäen rakennuksen ryhmäperhepäiväkodissa.
Lapset syövät ja sitten leikitään. Yhdellä on pelloille töihin lähtenyttä äitiä jo ikävä, toinen rämpyttää leikkikitaraa ja Zbudchakin kolmivuotiaalla tyttärellä Marialla on median edustajalle paljon asiaa. Ukrainaksi.

”Tässä voittavat kaikki: puutarha, ukrainalaiset lapset ja vanhemmat sekä Salon kaupunki.”

Oksana Zbudchak on tullut Suomeen kolmisen viikkoa sitten Keski-Ukrainan Novomoskovkista. Hän näyttää kännykästään kuvaa, jossa savupatsas nousee kotikaupungin horisontissa: ilmahälytykset ovat jokapäiväisiä, arki on kaaosta ja teollisuutta pommitetaan. Zbudchakin mukaan ”luojan kiitos” omaisille ja omalle kodille ei ole ainakaan vielä tapahtunut mitään ikävää, mutta hän tietää monia sodassa menehtyneitä.

Rannikon Puutarhan Kartanonmäen ryhmäperhepäiväkodissa toistaiseksi kahdeksaa lasta hoitavat Inna Simenko (vas.) ja Oksana Zbudchak (kesk.). Iina Rannikko (oik.) iloitsee lasten hoivaratkaisusta, jossa voittavat kaikki osapuolet.

Ukrainassa Zbudchak työskenteli juristina sotasairaalassa. Nyt ura on kääntynyt Hajalassa yllättävään suuntaan, perhepäivähoitajaksi.
– Nautin suuresti voidessani työskennellä täällä! Näinä aikoina ukrainalaisille ei ole olemassa huonoja ammatteja, Zbudchak sanoo.
Zbudchakin kanssa samoihin aikoihin Suomeen saapuneella Inna Simenkolla on jo aiempaa työkokemusta lastenhoidosta.
Kommunikaatio ruokapöydän äärellä sujuu melko sujuvasti kännykän käännösohjelman välityksellä. Iina Rannikko osaa toki jo vähän ukrainaa ja tulkkaa välillä. Zbudchakin vanhempi tytär Sofia (10) käy Armfeltin koulua ja äiti kertoo ylpeänä Sofian osaavan jo paljon suomea.

Esa Rannikon mukaan Hajalaan on tähän mennessä saapunut jo yli sata ukrainalaista ja lapsia on tänä vuonna mukana kymmenittäin. Lisää sotaa pakenevia ja kausityöläisiä on tulossa. Miehiä ei Ukrainasta näinä aikoina ole juuri tulossa. Heillä on kotimaassa aivan toisenlaisia töitä.
Hajalan Rannikoiden ryhmäperhepäiväkoti on saatu pystytettyä nopeasti. Iina Rannikko kertoo, että yhteistyö Salon kaupungin kanssa on sujunut erittäin hyvin. Palvelusetelit ovat olleet apuna tiiviin aikataulun mahdollistamisessa.
– Me tarvitsemme kausityöntekijöitämme, he tarvitsevat töitä, heidän lapsensa tarvitsevat ukrainankielistä päivähoitoa, eikä Salon tarvitse pähkäillä, minne muualle lapset laitettaisiin. Kaikki voittavat, Iina Rannikko sanoo iloisena.
Hoitajat löytyivät omasta porukasta eikä kenenkään tarvitse kuskailla lapsia ympäri Saloa. Kielimuuriakaan ei ole, mikä on hyvin tärkeä seikka.
Aluksi Hajalan ryhmäperhepäiväkodissa on kahdeksan lasta ja kaksi hoitajaa. Kun sesonki pääsee toden teolla käyntiin, Rannikot tarvitsevat tiluksilleen nelisensataa kausityöntekijää. Sodan takia äitien mukana tulee paljon lapsia.
– Meillä on valmius perustaa toinenkin ryhmäperhepäiväkoti, jolloin lapsia olisi 16 ja hoitajia neljä, Iina Rannikko sanoo.

”Tämä alkaa kohta olla kuin pieni kaupunki.”

Rannikon Puutarha Oy:n liiketoiminnan keskiössä ei ole varhaiskasvatuksellisen hoivan

Ensimmäinen hoitopäivä alkoi Danilolla ja Marialla musikaalisissa merkeissä Hajalan uudessa ryhmäperhepäiväkodissa.

järjestäminen, mutta maailman tuulet ovat oikukkaita.
– Ei ollut 5-vuotissuunnitelmissa tämä ryhmäperhepäiväkodin perustaminen. Tämä alkaa kohta olla kuin pieni kaupunki, Esa Rannikko toteaa.
Esa Rannikko sanoo, että suunnittelu on tänä vuonna ollut todella hankalaa: ei ole tietoa tulijoista ja lasten osuudesta eikä siitä, mitä Ukrainan sodassa tapahtuu seuraavaksi.
– Sen mukaan pitää mennä mikä on kunakin päivänä tilanne, Rannikko sanoo.
Rannikoiden aiemmin ostamat Kivilinnan ja Kartanonmäen kiinteistöt tarjosivat mahdollisuuden työntekijöiden asuttamisen lisäksi myös lastenhoidon järjestämiseen.
– Täällä oli hyvät tilat valmiina, makuutilat, ilmastointi, suurkeittiö – koko homma, Iina Rannikko sanoo.
Rannikot kiittelevät salolaisia ja kaupunkia avusta projektissa sekä perhepäiväkotiin lahjoitetuista leluista ja muista tarvikkeista.
Salon varhaiskasvatusjohtaja Anna Karlsson on myös tyytyväinen asioiden järjestymiseen.
– Puitteet toiminnan järjestämiseen ovat hyvät. Tästä hyötyvät lapset, heidän vanhempansa, puutarhayrittäjä sekä Salon kaupunki. Tämä on hyvin toteutunut yhteinen innovaatio, Karlsson tiivistää.

Kiireisin puutarhasesonki lähestyy, ja käy mielessä, miten Rannikoiden kelloissa riittävät tunnit kaikkeen.
– Ei ne riitäkään, Iina Rannikko nauraa.
– Kyllä tässä hommia riittää aamusta iltaan. Mutta kaikilla täällä asuvilla on kova into tehdä töitä, ja nyt se perhepäivähoidon takia onnistuu useammille äideille.

Rannikon Puutarhan Hajalan ryhmäperhepäiväkoti toimii entisissä Hajalan vanhainkodin kiinteistön rakennuksessa (vas.). Rannikot majoittavat samoissa kiinteistöissä työntekijöitään ja Ukrainan sotaa paossa olevia evakoita.

 

Salon kouluissa on 76 ukrainalaislasta – ukrainalaisia Salossa ainakin kolmattasataa

Salossa kävi tiistaina koulua 76 ukrainalaislasta. Armfeltin koulussa on rehtori Hannu Pölösen mukaan 46 ukrainalaislasta neljässä valmistavan opetuksen ryhmässä, Pajulassa aloitti maanantaina yksi ryhmä, Perniössä on toiminut yksi ryhmä parin viikon ajan ja Hermanniin saattaa olla tulossa toinen valmu-ryhmä yhden jo toimivan lisäksi.
Pölösen mukaan koululaisjoukkoon mahtuu kaikenikäisiä lapsia, 7–16-vuotiaita, mutta pääpaino on 10–12-vuotiaissa.

Salon kaupungin mukaan tällä hetkellä varhaiskasvatuksen puolella esiopetuksessa ja päivähoidossa on yhteensä noin 20 lasta, mutta tilanne muuttuu päivittäin.

Saloon sotaa pakoon tulleiden ukrainalaisten kokonaismäärä on hämärän peitossa, mutta virallinen luku on yli 200.
– Kaikki eivät ole rekisteröityneet. Luultavasti kokonaisluku on enemmän kuin 300, sanoo Salon sosiaalipalveluiden johtaja Eeva Purhonen.
Osa Saloon tulleista ukrainalaisista on yksityismajoituksessa ja osa vastaanottokeskuksissa. Purhosen mukaan yksityismajoituksessa olevien osuus on valtakunnallisesti 70 prosenttia.
Salossa on varauduttu ottamaan vastaan lisää tulijoita ja on valmius myös hätämajoituksen järjestämiseen. Hätämajoitusta ei ole vielä tarvittu.
Saloon tulijoiden määrää on Purhosen mukaan hyvin vaikea ennakoida, sillä tilanne sodassa muuttuu koko ajan.
– Huhtikuun alkuun verrattuna rekisteröitymiset ovat ainakin tällä hetkellä vähentyneet, Purhonen sanoo.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Martta
1 vuosi sitten

Taitaa olla ainoa työpaikka, jossa on myös lastenhoito on hoidettu. Hienosti toimittu!