Salossa huolestuttiin lasten ja nuorten univaikeuksista – ”Voi olla, että pelikaverit USA:ssa ovat vasta pääsemässä parhaaseen vauhtiin, kun itse olisi mentävä nukkumaan”

1
Tiistaina Salon kaupungintalolle kokoontunut lapsiparlamentti pohti uniasiaa. Salon kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Johanna Paananen (vas.) ja perusopetusjohtaja Inkeri Lahti olivat pukeutuneet teeman mukaisesti yöasuihin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Miksi salolaiset lapset ja nuoret eivät nuku? Tähän kysymykseen opiskeluhuollon ohjausryhmä haluaa kipeästi vastauksia.

Perusopetuksen hyvinvointikyselyn tulosten mukaan alakoulussa jatkuvasti väsyneitä on 49 prosenttia salolaisoppilaista, yläkoululaisista jopa 65 prosenttia. Tänä lukuvuonna toteutettuun kyselyyn vastasivat 4.–9.-luokkalaiset oppilaat. Kyselystä selvisi myös, että alakoululaisista 32 prosenttia tunsi jatkuvasti ärtyisyyttä ja kiukkuisuutta, yläkoululaisista 41 prosenttia.

– Erityisen huolissani olen kyselyn perusteella alakouluikäisten tuloksista. Jälkimmäisen tuloksen kytken huonosti nukuttuun yöhön. Jos on väsynyt, on silloin helposti myös ärtynyt ja kiukkuinen, Salon perusopetusjohtaja Inkeri Lahti sanoo.

Ohjausryhmän mukaan väsymysilmiötä on huomattu esiintyvän myös toiseen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Varhaiskasvatuksessa lasten iltarauhoittuminen on puolestaan käynyt aiempaa hankalammaksi.

– Vastausta siihen, miksi salolaiset lapset ja nuoret eivät nuku, ei voi varmuudella sanoa. Minkälaiset illat perheissä ovat? Osaavatko lapset rauhoittua? Onko mahdollista keskustella asioista, jotka ahdistavat ja kummastuttavat? Venyykö pelaaminen myöhään yöhön? Lahti luettelee.

Ollikkalan koulun rehtori Kati Huldén sanoo, ettei oppiminen ole ideaalia, jos kouluun tullaan väsyneenä.

– Kun oppilaiden on vaikea herätä aamulla, eivät he välttämättä aina ehdi syödä aamupalaa. Näin aamun tunneilla on vaikea keskittyä, pysyä heräillä ja on vielä nälkäkin.

Huldén kuvailee kyselytulosten antia seuraavasti:

– On nukahtamisvaikeuksia, heräilyä öisin ja liian vähän nukkumista.

Hyvää, laadukasta ja sopivissa määrin palauttavaa unta ei voi koskaan korostaa liikaa, painottaa Salon, Halikon ja Perniön lukioissa erityisopettajana toimiva Josefiina Syrjälä.

– Keskusteluissa opiskelijoiden kanssa tulee useasti esiin, että uni jää liian vähäiseksi. Lukiossa vaaditaan itseohjautuvuuden ja toiminnanohjauksen taitoja, ja ne kärsivät ensimmäisenä univajeesta. Aikuisetkin sen varmasti tietävät, että huonosti nukutun yön jälkeen päivän organisointi ja keskittyminen on hankalampaa, Syrjälä sanoo.

Anisten päiväkodin johtaja Niina Kuisma kertoo, että päiväkodissa huomataan, onko lapsi nukkunut yönsä hyvin.

– Jos on, lapsi tulee hyväntuulisena päiväkotiin ja hänellä on pääsääntöisesti hyvä päivä. Jos yö on ollut rikkonainen, se näkyy lapsen keskittymisessä ja motivaatiossa osallistua toimintaan, Kuisma havainnollistaa.

– Riittävä uni ja lepo edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Uni on valtavan tärkeä aivojen toiminnalle, uuden oppimiselle ja opitun muistiin painumiselle.

Huoli salolaisten lasten nukkumisesta on rehtori Huldénin mukaan lisääntynyt pikkuhiljaa.

– Lapset ovat vähemmän ulkona, eivätkä he ole fyysisesti väsyneitä, joten unikaan ei tule helposti. Somemaailma vaikuttaa uneen ja nukahtamiseen. Lapset saattavat katsoa sellaista, mikä ei sovellu omanikäisille. Se saattaa aiheuttaa mietintää, murheita ja sen vuoksi ajatukset laukkaavat jossain muualla.

Huldén kuitenkin painottaa, että moni lapsi nukkuu hyvin.

– Pienemmät varmasti paremmin, ja he menevät uskoakseni aikaisemmin nukkumaan. Alakouluikäisistä kaikki tarvitsevat todella paljon unta.

Erityisopettaja Syrjälän mukaan ”aina on puhuttu siitä, että teinit valvovat öitään”.

– Viimeisen 15 vuoden aikana teknologian kehitys, kännykät ja muut laitteet ovat koukuttaneet valvomiseen. Yhteiskunta on auki 24/7. Aina tapahtuu jossain jotain. Voi olla, että pelikaverit USA:ssa ovat vasta pääsemässä parhaaseen vauhtiin, kun itse olisi mentävä nukkumaan, Syrjälä sanoo.

– Kierrokset käyvät elimistössä kovilla, kun on pitänyt miettiä pelissä kovasti strategiaa tai pelissä on ollut kovaa toimintaa. Ihan samoin kuin liikunnassa, kropalla kestää hetken, että se pystyy rauhoittumaan.​

Lapsiparlamentin edustajat olivat tuoneet kokoukseen unilelujaan ja osa oli myös pukeutunut yöasuihin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Julkisessa keskustelussa puidaan ajoittain koulujen alkamisaikoja, siis esimerkiksi sitä, onko kello 8 liian varhainen alkamisaika koululaiselle.

– Asiassa on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin on ihmistäkin, Huldén toteaa.

Ollikkalassa kouluaamu alkaa varhaisimmillaan kello 8 ja myöhäisimmillään kello 10.

– Osa toivoo varhaista alkamisaikaa, eikä se ole ongelma heille, jotka nukkuvat riittävästi. Osa haluaisi nukkua pidempään aamulla. Se ei kuitenkaan vie pois sitä perimmäistä ongelmaa, Huldén muistuttaa.

Kolmessa lukiossa työskentelevä Syrjälä kertoo, että Salon lukiossa aamu alkaa tasan kahdeksalta, Halikossa viittä yli ja Perniössä kello 8.20.

– Pitää muistaa, että jos aloitetaan myöhempään, lopetetaan myöhempään. Oma mielipiteeni on, että kaikki mikä menee kello 8:n jälkeen, on psykologisesti helpompaa.

Mikä sitten avuksi uniongelmiin?

Huldén on sitä mieltä, että koulun on tehtävä asiassa yhteistyötä kotiväen kanssa.

– Koulussa puhutaan monen oppiaineen yhteydessä lasten hyvinvoinnista ja terveistä elämäntavoista. Yhtä tärkeää on myös, että vanhemmat näkevät asiat yhtä tärkeintä. Jos huomaamme, että lapsi on koulussa todella väsynyt, pyrimme huoltajien kanssa yhdessä miettimään, mitä asialle voisi tehdä.

Päiväkodin johtaja Kuisma sanoo, että Lukeva Salo -hankkeen kautta perheiden arkeen on tarkoitus palauttaa iltasadut, jotka auttavat rauhoittamaan lasten iltaa.

– Iltasadut ovat vähän unohtuneet arjen kiireessä ja jääneet taka-alalle samalla, kun ruutuaika on lisääntynyt. On suunnitteilla, että salolaisiin päiväkoteihin olisi hankkeen kautta tulossa unisatuhyllyjä, joista huoltajat voisivat lainata kirjoja kotiin.

Syrjälä peräänkuuluttaa konkretian lähtevän kotoa.

– Koulun tehtävänä on antaa materiaalia, tietoa ja vinkkejä. Nuori itse ja koti ovat ne, joiden täytyy soveltaa, hän sanoo.

– Ei ole taikasauvaa siihen, että nyt vain aikaisemmin nukkumaan, niin asia on sillä selvä. Unirytmin muuttaminen vaatii toistoja varsinkin silloin, kun nukkumaan menoa yrittää aikaistaa. Osa opiskelijoista tulee kouluun kaukaakin, joten päivistä tulee pitkiä, jos on vielä päälle harrastukset tai tekee töitä. Se ei ole niin yksinkertainen paletti.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Kuka tahansa väsyy
2 kuukautta sitten

Väsymys vaivaa tietenkin, kun annetaan lasten ja nuorten pelata yökaudet ja katsoa tv:tä, nuorisoikäiset ravaavat ympäri kaupunkia yömyöhään.
Suurin syy on kyllä se, ettei ole minkäänlaista rytmiä nukkumisen eikä syömisen tai harrastusten suhteen.

Kun pienestä pitäen huoltajat pitävät huolen säännöllisen elämänrytmin säilymisestä, kyllä sitä jaksaa ilman energiajuomiakin. Lapsista ja nuorista huolehtiminen kuuluu huoltajille. Ei aikuinenkaan jaksaisi töitä tehdä ilman perusrytmiä.