Sota lisäsi säilyvien ruokien kysyntää salolaismarketeissa – Vajetta hyllyille voinut tulla myös siksi, että kontit liikkuvat maailmalla hitaasti

0
Salolainen Marjut Kallio sanoo, ettei ole hankkinut itselleen ruokaa niin sanotuksi kotivaraksi. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Ensin alkoi kulua normaalia enemmän jauhoja. Tämän huomasi Salon K-Citymarketin ruokavastaava Ville Reiman, kun Ukrainan sota oli syttynyt.

Hyllyihin alkoi ilmestyä vajetta, kun ihmiset ostivat enemmän myös muun muassa säilykkeitä. Lisäksi sodan alettua ostettiin hiukan enemmän viiden ja kymmenen litran vesikanistereita.

Reiman sanoo, että sellaista hamstrausta ei kuitenkaan ole näkynyt, mitä koronan alettua. Ihmiset ostivat jonkin verran aiempaa enemmän esimerkiksi liha- ja kalasäilykkeitä.

Jauhoista kysyttyjä olivat esimerkiksi sämpyläjauhot. Lisäksi nuudelit ja pastat ovat tehneet kauppansa.

Citymarketissa kysynnän kasvuun on varauduttu pitämällä aiempaa isompaa varastoa. Siitä huolimatta voi tulla vajetta, mutta ei menekin vuoksi.

– Yksittäisiä tuotepuutteita on voinut tulla, mikä johtuu siitä, että tavara liikkuu maailmalla niin huonosti, Reiman selittää.

Hän sanoo, että kaupan hyllyllä konttien hidas kulku voi näkyä missä tahansa kautta linjan.

– Se voi olla joku perustuote, jonka ei luulisi hyllystä loppuvan ja voikin olla loppu, Reiman kuvailee.

Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei ruoka Suomesta lopu, kunhan suomalaiset muistavat ostaa suomalaista ruokaa.

Kari Forss on hankkinut joitakin elintarvkkeita niin sanotuksi kotivaraksi. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Myös esimerkiksi Halikon Prismassa on havaittu jonkin verran myynnin kasvaneen esimerkiksi tuoteryhmissä jauhot, pastat, riisi sekä ruokasäilykkeet. Suur-Seudun Osuuskaupan toimialajohtaja Heikki Vottonen kertoo sähköpostitse, että mitään merkittävää hamstrausta ei kuitenkaan ole havaittavissa.

– Joissakin tuotteissa on muista syistä hetkellisiä tuotepuutteita, esimerkiksi nuudelit, makaronit ja tonnikalasäilykkeet, Vottonen lisää.

Hänen mukaansa muita syitä kuin kysynnän kasvu ovat muun muassa merikuljetusten viivästyminen, satamien viiveet, konttipula ja pula pakkausmateriaaleista.

Vottosen mukaan tuotteiden saatavuus on yleisesti normaalilla tasolla, vaikka hetkellisiä tuotepuutteita saattaakin esiintyä.

Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Harri Hellmanin mukaan Ukrainan tilanne ei ole toistaiseksi aiheuttanut K-ruokakaupoissa hamstrausta.

Hänen mukaansa esimerkiksi kotivaraksi soveltuvat tuotteet eivät erityisesti korostu viimeisen kahden viikon ajalla. Sähköpostitse tavoitettu Hellman kertoo ainoastaan lihasäilykkeiden ja lähdevesien menekin nousseen maltillisesti parin viime viikon aikana.

Irmeli Jaarinen sanoo, ettei kotiin voi kovin paljon hankkia ruokaa varalle. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Ruokaa ja vettä neuvottu pitämään varalla

Kodin ruokavarastoja on voitu täydentää Ukrainan sodan sytyttyä, sillä ihmisiä on neuvottu tarkistamaan kotivaransa riittävyys.

Esimerkiksi Pelastustoimi on suositellut ihmisiä huolehtimaan kotivarasta mahdollisten sähkökatkosten tai juomaveden jakeluhäiriöiden varalta. Ruokaa ja vettä olisi hyviä olla kotona 72 tunnin tarpeiksi.

Yksistään vettä neuvotaan varaamaan kuusi litraa henkeä kohden.

Säilyvää ruokaa ovat esimerkiksi vihannekset, juurekset, pastat tai viljasäilykkeet.

Lisäksi ihmisiä neuvotaan pitämään kotonaan muun muassa öljyä tai rasvoja, kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, makeisia tai suklaata sekä sokeria.

Pelastustoimen nettisivuilta löytyy jopa esimerkkilista tarvikkeista määrineen. Listaa voi soveltaa itselleen.

Varautumiseen kuuluu toki muutakin kuin ruoka ja juoma, esimerkiksi sähkökatkosten varalta patterikäyttöiset radiot, taskulamput, kynttilät ja tulitikut.

Eeva Huotari sanoo, että kotona on ruokaa joka tapauksessa kotivaran verran, sillä hän ei käy kaupassakaan joka päivä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kotivaraan panostettu vaihtelevasti

Osa on huolehtinut kotivarastaan, osa ei usko sitä tarvitsevansa. Tämä kävi ilmi neljän ihmisen gallupissa salolaismarketin parkkipaikalla alkuviikosta.

Salolainen Marjut Kallio sanoi, ettei ole varautunut mitenkään.

– Ei minulla ole koskaan ollut kotivaraa, hän sanoo.

Hän sanoo 85-vuotiaan tätinsä kuitenkin huolehtivan, että kotona on nyt varastossa ruokaa.

– Esimerkiksi jauhoja ja kaurahiutaleita, Kallio selittää.

Kaupasta tuotteita on hänen havaintojensa mukaan myös saanut.

Sen sijaan kemiönsaarelainen Kari Forss on viime aikoina alkanut huolehtia kotivarasta.

– Ehkä pikkaisen, hän kuvailee.

Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että kotona on säilytyksen kestäviä tuotteita.

– Pastaa, riisiä, hän luettelee.

Salolainen Irmeli Jaarinen sanoo, ettei voisi hankkia kovin paljon kotiin säilytettävää ruokaa, kun ei ole tilaa. Pitäisi olla esimerkiksi kellari.

– Pastaa kyllä on ylhäällä kaapissa ja riisiä, hän sanoo.

Jaarinen sanoo, että hänellä on ruokaa pakasteessa.

– Jos sähköt menevät, sitten on vain alettava kypsentää takassa, hän tuumaa.

Jaarinen sanoo, että siinä tapauksessa, että sähköt olisivat pitkään pois, hän voisi mennä tyttären luokse, jonka luona on puulämmitys.

Salolaisen Eeva Huotarin ei tarvitse miettiä, onko hänellä kotona ruokaa kotivaran eli kolmen vuorokauden tarpeisiin.

– Sitä on aina sen verran, hän sanoo.

Huotari selittää, ettei hän edes käy kaupassa joka päivä.