Tykinruokaa tarvitaan

1

REIMA SUOMI. Ei, ei puhuta tällä kertaa Ukrainan sodasta. Käsitellään välillä kevyempää aihetta. Nyt puheena oleva tykitys ei vie ainakaan heti henkeä, vain rahat. Kyse on piensijoittajan seikkailuista rahoitusmarkkinoilla, erityisesti arvopaperipörsseissä.

Massiivisesti meille joka puolelta kerrotaan osake- tai muun arvopaperisijoittamisen autuudesta, ja kaikkia kehotetaan ryhtymään osakesäästäjiksi. Säästeliäisyys on toki hyve, jokaisen toki tulisi etsiä pääomalleen parasta mahdollista tuottoa, ja menestystarinoita toki aina löytyy, moni on rikastunut arvopaperimarkkinoilla. Niin tietysti, moni bloggaaja on varmasti hiukan rikastunut maksullisella säästökohteiden mainostamisella.

Kertomatta jäävät tappiot, suuret ja pienet. Haavat nuollaan kotipesässä eikä niistä puhuta, ja sitä nuolemista on riittänyt ja tulee riittämään.

Tosiasiassa rohkeimmat arviot lähtevät siitä, että jopa 90 prosenttia maailman arvopaperikaupasta käydään tietokoneiden ja niiden automaattisten algoritmien toimesta. Jokainen voi siinä miettiä, mikä on piensijoittajan rooli.

Algoritmit seuraavat useita erillisiäkin markkinoita jatkuvasti yötä päivää, ja hyödyntävät pienetkin tuottomahdollisuudet salamannopeilla kaupoilla.

Eron menestyksen ja tappion välillä voi tehdä jopa se, onko tietoliikenneyhteys pörssin palvelimeen nopea vai ei. Suurissa pörsseissä suursijoittajat viilaavat tietoliikenneyhteydet huippukuntoon, kyse on sekuntien murto-osista.

Yksityinen sijoittaja käyttää omaa, hänelle suhteellisessa merkityksessä paljon tärkeämpää omaisuuserää kuin suursijoittaja. Tämä ei valitettavasti johda parempiin tuloksiin, vaan useisiin psykologisiin harhoihin sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Yksityiskohdista voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta pääsuunta lienee se, että yksityissijoittaja menee aina joukon mukana eikä pysty hyödyntämään markkinoiden poikkeamatilanteita.

Tähän johtaa välttämättä myös se, että piensijoittajalla, jos kohta kaikilla, on käytettävissä hyvin rajallinen informaatio markkinoista, ja kyky hyödyntää tuota informaatiota puuttuu.

Vähän on myös puhuttu rahalaitosten sisäisestä rahan kierrätyksestä, joka ei ole kaukana pyramidihuijauksesta. Hommahan menee niin, että esimerkiksi pankin rahasto sijoittaa saman pankin toiseen rahastoon, joka sijoittaa saman pankin toiseen rahastoon, ja nähtävästi lopulta koko ympyrä sulkeutuu.

Jokainen rahasto kun juustohöylällä kuorii vaikkapa prosentin tuotoista, ei siinä sitten alkuperäiselle sijoittajalle juuri mitään jääkään (älkää nyt, hyvät ihmiset, tulkitko tätä siten, että ryntäätte ostamaan pankkiosakkeita).

Usein neuvot sijoittaa osakemarkkinoille eivät ole pyyteetöntä avustamista ja neuvontaa, vaan häikäilemätöntä maksua vastaan tehtyä markkinointia, jolla halutaan saada piensijoittajat maksamaan tämäkin liiketoiminta. Ja hyvinhän tässä on onnistuttu, köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.

Fundamentit toki ovat yhä voimassa. Parempi säästää ja sijoittaa kuin esimerkiksi pelata rahapelejä tai käyttää rahansa ylenmääräiseen, ympäristöä rasittavaan kulutukseen.

Kirjoittaja on tietojärjestelmätieteen professori.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Nykypäivää
27 päivää sitten

Tämä juttu on asiaa siltä kantilta, että nopeassa päiväkaupassa voitot voivat olla tiukassa, mutta pitkäaikaisena sijoituksena suora osakesijoitus on edelleen toimiva kohde.

Pörssiosake on asuntosijoittamista vaivattomampi ja useimmiten tarvittaessa nopeasti realisoitavissa. Rahastoja taitavat suositella vain sijoitusneuvojat.