Salon seudulle perustetuissa vastaanottokeskuksissa käy kuhina, kun Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä otetaan vastaan. Salon Meriniittyyn ja Somerolle perustettuihin keskuksiin virtaa koko ajan lisää väkeä, mutta Halikon Märynummella sijaitseva toimipiste on jo täynnä.
Maahanmuuttovirasto eli Migri antaa toimeksiannot vastaanottokeskuksista. Salossa toimintaa pyörittää Medivida Oy, Somerolla Kotokunta Oy ja Halikossa Suomen Punainen Risti.
Helsinkiläisen Medividan 250-paikkainen vastaanottokeskus avautui Salossa Pii Hotellin tiloihin Joensuunkadulle viime viikon tiistaina. Eiliseen mennessä sinne oli majoittunut 53 asukasta.
– Joka päivä tulee lisää, yksikönjohtaja Jukka Pyykönen kertoo.
Pii Hotellissa asunnot sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on toimisto ja yhteiset tilat.
Vastaanottokeskuksessa työt tällä viikolla aloittanut etuuskäsittelijä Maija-Leena Siuvatti toteaa asukkaiden olevan hyvin oma-aloitteista porukkaa:
– He lähtivät heti kaupungille kävelemään, kun oli hieno ilma.
Siuvatti toivoo, että ukrainalaislapsille järjestyvät pian päivähoito-, esiopetus- ja koulupaikat.
Someron 230-paikkaisen vastaanottokeskuksen asuntoihin ehti viime viikolla majoittua 70 ukrainalaista, ja lisää on tullut päivä päivältä.
– Torstain jälkeen paikka on todennäköisesti jo täynnä, yksikönjohtaja Jussi Toopakka sanoo.
”Yksityismajoittujat ilmoittautuvat meille kirjoille saadakseen muut palvelunsa meiltä.”
Kotokunnan talousjohtaja Lari Christensen huomauttaa, että vastaanottokeskuksessa on kirjoilla myös lukuisia muita sotaa paenneita ukrainalaisia, jotka ovat olleet paikkakunnalla ennestään yksityisten majoittamina.
– Heitä tulee koko ajan lisää. Yksityismajoittujat ilmoittautuvat meille kirjoille saadakseen muut palvelunsa meiltä, hän kertoo.
Pääosa Someron vastaanottokeskuksen asunnoista sijaitsee kahdessa Evertintien kerrostalossa. Muutama asunto on Okkerin alueella Kalevintien rivitalossa. Kotokunnan toimisto on osuuspankin kiinteistössä.
”Aikuisten suomen kielen opetus alkaa pääsiäisen jälkeen.”
SPR on majoittanut Halikon vastaanottokeskuksen tiloihin vajaat 70 ukrainalaista.
– Ihan täyttä on ja henkilökunta on koossa, apulaisjohtaja Marita Nikander kertoo.
– Huoneetkin on saatu kuntoon. Enää on pientä virittämistä kuten peilien asentamista,
Nikander toteaa, että arki alkaa pian rullata normaalisti:
– Lapset aloittivat viime viikon keskiviikkona koulun ja aikuisten suomen kielen opetus alkaa pääsiäisen jälkeen.
”Kasassa on moniammatillinen tiimi ja monipuolisesti kielitaitoa.”
Vastaanottokeskuksiin niin Saloon kuin Somerolle on löytynyt hyvin henkilökuntaa ja vapaaehtoisia.
– Kasassa on moniammatillinen tiimi ja monipuolisesti kielitaitoa: venäjää ja ukrainaakin ymmärretään. Lisää väkeä palkataan, kun talo on täynnä, Medividan toimitusjohtaja Ville Lehtonen sanoo.
Hän huomauttaa, että korona-aikana monet alan ihmiset ovat tehneet sijaisuuksia ja projektiluontoisia töitä, joista heitä on vapautunut vastaanottokeskuksen tarpeisiin.
Vastaanottokeskukset työllistävät myös paikallisia yrityksiä.
– Hygieniatuotteet hankimme valtakunnallisesti, mutta muuten pyrimme integroitumaan paikkakuntaan ja hankkimaan tarvittavat palvelut läheltä, Lehtonen toteaa.
Helsinkiläinen Kotokunta vastaa toiminnasta myös Riihimäen vastaanottokeskuksessa, jonne Ukrainasta sotaa paenneet lemmikinomistajat lähtökohtaisesti ohjataan. Lari Christensen sanoo, että yksittäisiä koiranomistajia voidaan sijoittaa muuallekin.
– Mikään periaatteellinen sääntö ei sitä estä. Virkaeläinlääkärin on tarkistettava kuntaan tuotavat eläimet, ja ne on pidettävä karanteenissa 30 päivää, hän muistuttaa.
Suomeen tuotaville koirille on annettava rabiesrokotus ja ekinokokkoosilääkitys.
”Ukrainalaisilla on tänne tullessaan suunnilleen saman verran tavaraa kuin meikäläisillä perheillä lomamatkalle lähtiessä.”
Tavaralahjoituksia vain asukkaiden tarpeisiin
Käyttöä on astioille, lasten tarvikkeille ja polkupyörille
Vastaanottokeskuksiin pyydetään tavaralahjoituksia vain asukkaiden tarpeiden mukaan. Yksikönjohtaja Jukka Pyykönen sanoo, että Salon vastaanottokeskus ottaa mielellään vastaan esimerkiksi lasten tarvikkeita, uusia lastenvaatteita, lastenvaunuja ja astioita.
Halikon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Marita Nikander muistuttaa, että lahjoituksia ei pidä viedä vastaanottokeskuksiin ilman, että ottaa etukäteen yhteyttä.
– Muuten on vaarana, että väärää tavaraa on väärässä paikassa vääriä määriä, Someron vastaanottokeskusta ylläpitävän Kotokunnan talousjohtaja Lari Christensen komppaa.
Hän arvioi, että kotien varusteluun ja sisustukseen tarvitaan lahjoituksia Somerollakin. Myös hyväkuntoisille lastenvaatteille löytyy käyttäjiä ja polkupyörät helpottavat kulkemista.
– Ukrainalaisilla on tänne tullessaan suunnilleen saman verran tavaraa kuin meikäläisillä perheillä lomamatkalle lähtiessä, Christensen toteaa.
– Asukkailta kysytään, mitä he kokevat tarvitsevansa ja vapaaehtoiset koordinoivat keräyksiä. Asukkaat voivat itse käydä valitsemassa ja hakemassa lahjoitukset. Jos tarvitaan kuljetusta, vapaaehtoiset koordinoivat niitä.
