Työntekijäjärjestö Tehy ilmoitti tiistaina peruvansa 18 prosenttia tiistaille ja keskiviikolle kaavaillusta suojelutyöstä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa kerrotaan.
VSSHP:n mukaan usea kiireellinen toimenpide joudutaan siirtämään näiltä päivämääriltä. Muutokset koskettavat useita kymmeniä Tyksin potilaita.
Suojelutyötä pyydetään vain päivystyksellisten ja kiireellisten potilaiden hoitamiseen. Nyt tehdyt supistukset kohdistuvat tiedotteen mukaan myös erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin potilaisiin, kuten syöpäpotilaisiin ja teho-osastolla oleviin vastasyntyneisiin.
– Toivomme että löydämme työtaisteluun molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Myös työtaistelutilanteessa kiireelliset ja päivystykselliset toimenpiteet tulee voida hoitaa lakkoilmoituksessa luvatulla tavalla. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä saamme liian vähän suojelutyötä, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä toteaa tiedotteessa.
– Tilapäinen potilasturvallisuuslaki on kuitenkin vasta viimesijainen keino potilasturvallisuuden takaamiseksi. Suojelutyö tulisi turvata neuvotteluteitse, hän lisää.
Lakon aikana tilanne on muuttunut Tyksissä jatkuvasti. Työntekijäjärjestön peruma suojelutyö vaikuttaa käytännössä esimerkiksi niin, että vähintään yksi nyt käytettävissä olevista leikkaussaleista joudutaan sulkemaan.
Laboratorio- ja kuvantamispalveluita vähennetään perutun suojelutyön vuoksi entisestään.
”Tilapäinen potilasturvallisuuslaki on kuitenkin vasta viimesijainen keino potilasturvallisuuden takaamiseksi. Suojelutyö tulisi turvata neuvotteluteitse.”
Suojelutyöneuvotteluissa Tyks on esittänyt lääketeelliseen arvioon perustuvat yksilöidyt pyynnöt välttämättömästä suojelutyöstä päivystykselliseen ja kiireelliseen hoitoon eri osastoille.
Tiedotteessa kerrotaan, että esimerkiksi sydäntoimenpideyksiköstä ilmoitettiin vedettävän pois 38 prosenttia sovitusta suojelutyöstä. Tämä johtaa kiireellisten toimenpiteiden ruuhkautumiseen entisestään, ja esimerkiksi kahta sydäninfarktia ei pystytä samanaikaisesti hoitamaan hoitokäytännön edellyttämällä kiireellisyydellä.
Vastasyntyneiden teho-osastolle ja lasten veri- ja syöpätautien osastolle osoitettua suojelutyötä on myös vähennetty. Leikkaussalikapasiteetin vähentymisen vuoksi Tyks joutuu siirtämään loppuviikolta lähes 20 syöpäleikkausta tai -toimenpidettä. Myös päivystykseen annettua suojelutyötä on vähennetty.
Toisin kuin muualla Suomessa, esimerkiksi sikiöseulontoihin tai lasten psykiatrian kiireelliseen avohoitoon ei ole Tyksissä pyynnöistä huolimatta saatu lainkaan suojelutyötä, tiedotteessa todetaan.
Ehkäpä olisi tässä yhteydessä ollut paikallaan tuoda esille myös Tehyn kanta asiaan.
Avi on jo linjannut, että Turussa teetettiin laittomin perustein hätätyötä laillisen lakon aikana.
Varmaankin näillä peruutuksilla tarkastellaan uudelleen todellista tarvetta hätätyölle ja tarvittavalle laajuudelle.
Kuntatyönantaja olivat ohjeistaneet laittomuuksiin.
Ihmettelen vain, miksei Kuntatyönantajaa ole vielä kovisteltu ohjeistuksessa, joka kannustaa laillisen lakon kiertämiseen.
Tietysti ymmärrän niiden sairastavien ihmisten ja heidän omaistensa pelon ja huolen, mutta koskaan ei ole sitä niin sanottua useiden kommentoijien mainitsemaa parempaa aikaa lakkoiluun, kun sairastelevat ihmiset eivät lopu ennustettavissa olevan tulevaisuuden aikana.
Työnantajataho näyttää tekevän kaikkensa työntekijäpuolen mustamaalaamiseksi. Tässä on nyt otettu käyttöön, ikävä kyllä, sairastavat ihmiset omien tavoitteiden ajamiseksi.
Politiikka on kautta aikain sotkenut asioita, ja nyt se ongelmien alkuperäkin löytyy sieltä.
Voiko tässä nyt käyttää työnantaja-työntekijä vastakkainasettelua? Uusi työnantaja on sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialue, joka saa rahoituksen valtiolta. Eiköhän se sairaanhoitopiirin johto ihan mielellään antaisi korotukset, että saisi hoidot inhimillisesti hoidettua, jos valtio myöntäisi heille siihen rahoituksen?
Marin-Saarikko on avainasemassa. Korotukset pitäisi rahoittaa lainarahalla tai ottaa joiltain muilta pois. Se lienee aika vaikeaa, koska joudumme kaikki sodan vuoksi tinkimään materiaalisesta elintasosta. Reaaliansiot tulevat laskemaan ei nousemaan.
Hyvinvointialueesta tulee sote-työntekijöiden työnantaja vasta 1.1.2023. Pitääkö siis työntekijöiden lakkoilla sihen asti? KT on näköjään jo ominut itselleen myös hyvinvointialueen työnantajavastuut, millähän oikeudella?
Jos rahoituksen antaa suoraan valtio, niin Kuntatyönantajilla ei ole mielestäni mitään oikeutta neuvotella hyvinvointialueen palkoista, koska KT:n jäsenet (kunnat ja kuntayhtymät) eivät hyvinvointialueen rahoituksesta päätä. KT:n nyt neuvottelemista työntekijöistä n. 40 prosenttia häipyy hyvinvointialueille 1.1.2023.
Koko asia näyttää muutaman faktan. Ensinnäkin sairaanhoitopiirin ja työntekijäjärjestöjen välillä ei ole mitään luottamusta tai oikeaa keskusteluyhteyttä, jos toinen osapuoli pyytää ja toinen kieltäytyy ilman keskustelua miksi tai mitä oikeasti pitäisi saada aikaan millä aikavälillä. Toiseksi, onko sairaanhoitopiiri tietoinen, mitä pitäisi saada aikaiseksi ja mihin mennessä, ja pyytää resurssit sen mukaan? Voisi olettaa, että suurin osa työstä on tiedossa etukäteen esimerkiksi syöpäpotilaille. Nyt tuntuu siltä, että kukaan ei tiedä, mikä on kiireellistä ja mikä ei ja mitä pitäisi saada tehtyä mihin mennessä ja kuinka monta ihmistä tarvitaan. Nyt kun kummatkin osapuolet ovat poteroissaan, potilaat siinä välissä makaavat taistelukentällä epätietoisena saavatko… Lue lisää »
Ihmisten hengellä voi leikkiä, kun itse ei ole sairas.
Sitä vain ei tiedä, mikä taho on se leikkijä. Lainaus Yleltä: ”Husin Uuden lastensairaalan teho-osasto on pyörinyt liian pienillä hoitajaresursseilla jo kuukausia. Hoitoalan lakon aikana henkilöstötilanne on useissa työvuoroissa parantunut. Suojelutyöhön on annettu vähintään yhdeksän hoitajaa kaikkiin vuoroihin.Suojelutyö tarkoittaa välttämätöntä työtä, joka tehdään työtaistelun aikana ihmisten hengen ja terveyden turvaamiseksi. Tehyn keräämien tietojen mukaan osastoa on helmi-maaliskuussa pyöritetty viikonloppuina vain 6–8 hoitajan voimin. Husin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä kertoo, että ennen lakkoa pahimpina päivinä hoitajia on ollut vuorossa vain neljä. – Teho-osaston toiminta on ollut tasaisempaa nyt kuin ennen lakkoa, mutta lakkoa edeltävät minimit eivät ole olleet… Lue lisää »
Jokainen valitsee uutisista sen, joka sopii omiin intresseihinsä – samaa tapahtuu Ukrainassa. Eikä kukaan myönnä olevansa väärässä.
Niinhän se on. Nytkin Uudellamaalla on tehty kysely yrityksille heidän työvoimatarpeestaan. Avoimia työpaikkoja on siellä tällä hetkellä enemmän kuin koskaan mittaushistoriassa. Ammattitaitoisesta työvoimasta on huutava pula. Alkuvuodesta on jälleen ollut neuvottelukierroksia palkankorotuksista alalla kuin alalla. Siinä kohtaa kaikki pyynnöt ovat olleet liikaa. Pyynnöt ovat olleet liikaa niin yksityisellä kuin kuntapuolellakin työnantajien mielestä. Työnantajien mielestä työntekijän pitää olla kaikki osaava, kaiken tietävä, lähes ilmainen ja siihenkin pitäisi saada valtion tukea työllistämiseen. Aika mahdoton yhtälö korkeiden hintojen Suomessa, jossa ennestään korkeat hinnat yhä kohoavat enemmän ja enemmän. Hoitajapulasta on valitettu vuosikaudet työrauhan aikana. Nyt kun jälleen kerran hoitajat pyytävät lisää palkkaa, niin… Lue lisää »
Mistä verovaroin tuotetusta etuudesta olet valmis luopumaan, jotta hoitajien palkkoja voidaan korottaa palkkavaatimusten mukaisesti? Tai otetaanko lisää velkaa, tai oletko valmis veronkorotuksiin hoitajien palkkojen korottamiseksi?
”Mistä verovaroin tuotetusta etuudesta olet valmis luopumaan, jotta hoitajien palkkoja voidaan korottaa palkkavaatimusten mukaisesti?”
Koronakriisirahastosta olen valmis luopumaan. Vastustin sitä alunperinkin.
Olisin halunnut ne rahat alunperinkin kunta-alan palkkoihin.
Nekin joudutaan rahoittamaan velkarahalla.
Se raha annettuna kunta-alan palkkoihin, olisi jäänyt pysyvästi hyödyttämään Suomen kansantaloutta ja suurin osa siitä olisi palautunut erilaisina veroina yhteiskunnan käyttöön.
Hyötysuhde olisi joka tapauksessa parempi kuin kriisirahastoon pumpatuissa rahoissa, joista vain murto-osa jää lämmittämään suomalaisten mieltä.
Koronakriisirahat ovat menneet, ne eivät ole enää käytettävissä. Uusia kriisirahastoja on unionin alueelle tulossa Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaistilanteen ja myöhemmin jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.
Ei taida olla sairaanhoitajilla parempaa vaihtoehtoa kuin vaihtaa alaa.
Oletko Veka tosiaan sitä mieltä, että terveydenhoito- ja sairaanhoitoalat voitaisiin lopettaa? Entä jos sairastut?
Joskus viime vuoden puolella oli uutinen, kun pääkaupunkiseudulla yksityinen yritys haki neljää hoitajaa noin 1 000 euroa paremmalla palkalla kuin esimerkiksi Hus maksaa. Yritys sai satoja hakemuksia.
Kysehän on vain priorisoinnista. Pakkolaki ajaisi kaikki siihen kykenevät hoitajat muualle ja tyrehdyttäisi alan opiskelijahaut, kun alaa miettivät huomaisivat valmistuvansa käytännössä orjiksi. Työväenpuolue SDP:n ministeri, lääkäri ja myöhemmin VSSHP:n tj Linden edelleen ajaa pakkolakia. Linden on viimeksi toiminut hoitotyössä 1987, eli hän on pelkkä hallintobyrokraatti ilman kosketuspintaa käytännön hoitotyöhön.
Aikanaan Nokian HR perusteli Salon suunnittelijoiden matalia palkkoja: ”Me emme voi olla palkkajohtaja, kun meillä on niin paljon henkilöstöä”.
Muutama vuosi sitten oli Hesarissa juttu Husista, jonka mukaan joka päivä on 20% hoitohenkilökunnasta poissa äitiys-, vanhempain-, opinto- ja muilla vapailla sekä tietysti sairaana. Tästä tietysti seuraa massiivinen sijaistarve sekä suuret kulut.
Olisiko varaa maksaa parempaa palkkaa, jos tehtäisiin töitä saikuttelujen ja muun sijaan? Monella taitaa kyllä olla julkisella puolella into pitää vuoden sairaslomat maksimaalisesti, tämän olen itse huomannut.
Juuri tuon tyyppinen asenne on niillä huonon johtamisen johtajilla kaikessa johtamisessa.
Siksi siitä syntyy kierre, mikä saa lopulta sitkeimmänkin kuntatyöntekijän hakeutumaan muualle töihin.
Jos kerron tosiasian, niin se johtuukin asenteestani? En vain halua hokea millariikkojen satuja. Sitkeimmätkään eivät ole lähdössä mihinkään, ja amkit ovat täynnä shopiskelijoita, kaikki eivät pääse opiskelemaan. Norjaan lähtijätkin ovat vähissä, tuplapalkka mutta tuplaelinkustannukset ja bonuksena kielitaidon puute.
Mielenkiintoisesti osaat tuomita johtamiskykyni, oletko ollut koskaan johtamassa ketään? Oman kokemukseni mukaan alaiset arvostavat suoraa ja reilua puhetta enemmän kuin kiertelyä ja hymistelyä.
Kerrot siis kaikille lomien hakijoille, ettei kannata käyttää laillisia oikeuksiaan äitiys-, vanhempain-, opinto- ja muilla vapailla sekä tietysti sairaana oloon, kun ei sitten ole varaa palkankorotuksiin?
Kerrotko siis, että tehkääpä töitä saikuttelujen sijaan ja kuvittelet, että puhe on reilua ja alaisesi arvostavat sitä? Sittenhän teillä ei pitäisi olla niitä havaitsemiasi sairaslomakiintiöitä. Vai onko sittenkin niin, että sellainen puhe onkin osa monien sairaslomien juurisyistä?
Oletko siis sitä mieltä, ettei lainmukaisia äitiys-, vanhempain-, opinto- ym. vapaita hoitohenkilöstö saisi pitää? Pitäisikö ne kieltää vain hoitajilta?
Ei ole olemassa mitään ”sairauslomakiintiöitä”, niistä pidemmistä päättää aina lääkäri, esim. Kaarinan kaupungissa nuo palvelut ostetaan Mehiläiseltä. Lyhyemmistäkin lähiesimies voi vaatia lääkärintodistuksen.
Ehkei kaikkia vapaita kannattaisi pitää, nehän osuvat muiden pitäminä myös omaan nilkkaan puuttuvina työntekijöinä.
Sairauslomakiintiö on käytännössä olemassa ja valitettavan monet julkisen sektorin työntekijät sitä hyödyntävät. Valtiolla voi olla kolme päivää saikulla ihan omalla ilmoituksella, ei siinä Kaarinan ostopalveluja käytetä.
”Sairauslomakiintiö on käytännössä olemassa”. Eikö teillä ole käytössä varhaisen puuttumisen käytäntöjä? Useimmissa kunnissa on. Siten ei niitä kiintiöitä pääse muodostumaan. Jos niitä kuviteltuja kiintiöitä on, niin työnantaja on kyllä laiminlyönyt todella monia lakisääteisiä asioita ja velvoitteita, jotta siihen tilanteeseen on päädytty.
Ei siis kannata yleistää, jos sinun työpaikallasi olet tällaisia ongelmia ollut havaitsevinasi. Selvitäpä ensin työnantajasi laittomuudet ja laita ne kuntoon, ennen kuin kerrot sairaslomakiintiöiden yleisyydestä.
Valtio siis toimii laittomasti? Varhaisesti ei käytännössä puututa kuin hyvin harvoissa tapauksissa eli lähinnä joka maanantaiseen kankkuspoissaoloon.
Kyllä valtion hommissakin toimitaan laittomasti, vaikka ei pitäisi. Kunnissakin pitäisi toimia kaikessa toiminnassa lain mukaisesti niin kuin perustuslaki edellyttää. Tai niin kuin valtion ja kuntien viranhaltioista on lainsäädännössä säädetty. Aina on pikkuvirkamiehiä ja vähän isompiakin, jotka ovat niin herroja, ettei heidän tarvitse lakia noudattaa omasta mielestään. Varhaisesta puuttumisesta vielä: kannattaisiko puuttua muuhunkin kuin kankkuspäiviin, niin ei tarvitse yleistää oman työnantajan tapauksia kuntapuolelle ja etenkin hoitajiin. Kunnissa on hyviä kokemuksia varhaisesta puuttumisesta, joten siellä ei saikutusta esiinny kiintiömäärissä yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta vaan sairauspoissaolijat ovat oikeasti työkyvyttömiä työhönsä. Pienenä vinkkinä tuosta mainitsemastasi johtamisesta. Se millä tavalla kommentoit täällä, tuo esille oman… Lue lisää »
Sinulla on vertailut hallussa, joten voitko kertoa, miten on palkkojen kehitys, jos verrataan terveyden- ja sairaanhoidon suorittavan ja johdon palkkoja esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana?
Miten ne palkat liittyvät toisiinsa? Kouluttautumaan vaan, kaikki paikat ovat julkisessa haussa. Mittasuhteet tuntuvat monille hankalilta hahmottaa eli parikymmentä sote-johtajaa 17000 euron kuukausipalkalla on noin 35000 euron kulu (sivukulut tietysti päälle ) kuukaudessa. Sen kun jakaa ”hoitajille” on tuloksena kuppi kahvia kullekin.
Vähempikin ylimielisyys riittää.
Hei Keijo, olen ollut parikymmentä vuotta noin sadan korkeakoulutetun virkahenkilön työsuojeluvaltuutettu ja tosielämä on vain tätä. Toki ikä tuo kyynisyyttä mukaan, mutta kaiken ymmärtämistä ei vain jaksa.
Voitko avautua paremmin siitä mitä tarkoita kysymykselläsi hoitoalan lopettamisesta? Aika hankala tilanne hoitoalalla olisi, jos hoitajat hakeutuvat muualle. Husin lastensairaalan teholla on näin käynyt. Hoitajat ovat lähteneet muihin hommiin, kun homma ei toimi. Heillä ei ole ollut sitä muuta vaihtoehtoa. Siksi Husissa on ollut kolmasosa teho-osaston paikoista suljettuna. Siinä ei sitten kukaan voi mitään sairastuessaan, jos hoitajia yhä enemmän hakeutuu muualle töihin. Nythän on Uudellamaallakin enemmän avoimia työpaikkoja kuin koskaan mittaushistoriassa. Tiedän tilanteita jossa entiset sairaanhoitajat ovat siirtyneet pienipalkkaisempaan työhön jossa vastuu ja stressi on vähäisempää jopa lähes olematonta verrattuna hoitajan työhön. Hoitajien lakko-oikeutta rajoittavasta laista on lyhyt matka siihen… Lue lisää »
Hoitajille riittää kun ilmoittaa ammattirekisteri Terhikkiin, ettei ole enää ammattitaitoinen hoitaja. Se on siinä, eikä pakkotyöhön voida kutsua. Tästä on ollut somessa jo valitettavan paljon keskustelua.
En ole ehdottanut minkään alan lopettamista, vaan jaloilla äänestämistä. Parempi palkka, vähempi työtä, enempi arvostusta kenties jossain toisessa työssä.
Toivottavasti en sairastu. Ennen lakkoakin sairaalat ovat olleet kaameita paikkoja.