Cityfarmissa riittää vetonauloja – Evelina Lumme ihastui ponivarsaan ja Sofia Ura kokeili maansiirtotöitä kaivinkoneen kyydissä.

Pertteliläisen tallin Sissi-tamma Sasu-varsansa kera oli takuuvarma ihastelun kohde Cityfarmi-tapahtumassa Salossa lauantaina.

– Mä rakastan hevosia, huokasi Evelina Lumme aidan toisella puolella.

Hän olisi halunnut ratsastaa, mutta ponitamma varsoineen oli näyttelyssä vain ihastelemista varten.

Vartsalasta tapahtumaan tullut Evelina Lumme kiersi aluetta isotätinsä ja -setänsä eli Henna ja Pekka Iivosen kanssa.

– Tämä on hyvin järjestetty ja paljon nähtävää, varsinkin lapsille, mutta on meille miehillekin traktoreita, Pekka Iivonen kiitteli tapahtumaa.

Pitkän koronahiljaisuuden jälkeen tapahtumia on päästy viimeinkin järjestämään, mistä he iloitsivat.

– Ihana, että voi liikkua ilman naamareita, Pekka Iivonen lisäsi.

Ensimmäistä kertaa Salossa järjestetty kaksipäiväinen Cityfarmi tarjoaa koko perheelle nähtävää ja koettavaa, esimerkiksi monenlaisia työkoneita, rakentamiseen ja remontointiin sekä puutarhanhoitoon liittyviä asioita.

Eläinosasto taisi houkutella etenkin nuorempia kävijöitä, mutta kyllä koneetkin lapsille kelpasivat.

Salolainen Sofia Ura seurasi pienen kaivinkoneen kyydissä, kuinka soraa sai siirrettyä kauhalla toiseen paikkaan.

Hänen vanhempansa Veli-Matti Ura ja Krista Sirro sanoivat, että on mukavaa, kun tapahtumiin jälleen pääsee.

– On vähän tylsää ollut ainakin tytön puolesta, Veli-Matti Sirro myönsi.

Kaivinkonetta käyttänyt Miska Isoheiko kertoi tulleensa tapahtumaan nimenomaan leikittämään lapsia. Koneelle oli ollut jonoa koko aamupäivän, mutta esiintymislavalle ilmestynyt muumihahmo ilmeisesti houkutteli yleisöä toiselle puolelle tapahtuma-aluetta.

Hunajavalmisteita tapahtuma-alueella maistelleet Aija Solas Kiskosta sekä Piia Haarjärvi Salosta olivat juuri aloittaneet kiertelyn messualueella. He tulivat katsomaan, minkälainen tapahtuma on.

– Toivottavasti tämä tulee uudelleen, on kiva, kun voi kierrellä katsomassa erilaisia asioita, Piia Haarjärvi iloitsi tapahtumasta.

Heistäkin on mukavaa, kun pitkän koronatauon jälkeen tapahtumia taas riittää.

– Olen miettinyt, kun loma alkaa viikon päästä, että valinnan varaa on, Haarjärvi kertoi.

Erilaisista hunajasekoituksista he ihastuivat hunaja-tyrniin. Aija Solas suunnitteli käyttävänsä sitä jäätelön mausteena.

Hunajaa maistatellut Sampsa Haijanen toimii mehiläistarhaajana Laitilassa, jossa hänellä on vaimonsa Johanna Haijasen kanssa Villilän Mehiläistarhat.

Pariskunta vaalii myös uhanalaista alkuperäisrotua olevaa Pohjolan tummaa mehiläistä (musta mehiläinen), joka on ollut häviämäisillään Suomesta.

– Vuonna 2017 perustettiin Suomen tumman mehiläisen hoitajat -yhdistys, kertoo yhdistyksen sihteerinä toimiva Johanna Haijanen.

Hänen mukaansa ensimmäiset tummat mehiläiset tuotiin Suomeen Ruotsista 1770-luvulla.

– Mustat oli lähes hävitetty 1960-lukuun mennessä, ja geeniperimän häviämiseen havahduttiin 1980-luvulla.

– Tumma mehiläinen risteytyi muiden mehiläisten kanssa, jolloin niistä tuli kiukkuisia eikä niitä haluttu tarhata, Haijanen kertoo rodun häviämisen syitä.

Tumman mehiläisen vaalimisesta innostuneet Haijaset kertovat, miksi tämä alkuperäisrotu on arvokas säilyttää.

– Se käyttää luonnon mesilähteitä ja on hyvä pölyttäjä.

Tumman mehiläisen keräämä hunaja onkin tyypillisesti monikukkahunajaa.

Cityfarmi jatkuu Salon Urheilupuistossa sunnuntaina kello 10–16. Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä Salon kaupungin ja muun muassa Salon Rakennuskonevuokraamon kanssa.

Virolaisen pioniparatiisin kasvatit menestyvät myös Suomessa

Kyllä Virossa vaalitut pionit menestyvät myös Suomessa. Näin vakuuttaa Pohjois-Virossa isossa kartanon puutarhassa pioneja kasvattava Marika Vartla, joka on tuonut Salon Cityfarmi-tapahtumaan runsaan valikoiman pioneja.

– Pioneja ei tarvitse muuta kuin istuttaa vain, hän sanoo.

Hän neuvoo istuttamaan pionit kohopenkkiin, jossa vesi ei pääse seisomaan.

– Pionin ”jalat” eivät saa olla vedessä, hän varoittaa.

Lisäksi hän varoittaa lannoitteista, jotka saattavat suorastaan tappaa kasvin.

– Jos liian paljon huolehditaan, pioni ei kestä niin kauan, hän selittää.

Pioni on hänen mukaansa helppohoitoinen ja kestävä kasvi, joka viihtyy yleensä aurinkoisella paikalla.

Vartla on saanut pioninsa viihtymään. Hän kasvattaa pioneja kuuden hehtaarin puistoalueella. Erinimisiä pioneja on yhteensä 1 800.

Hän kertoo pionien olevan alun perin kotoisin Aasiasta.