Historiallinen Nato-prosessi

0
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sai keskiviikkona samaan aikaan Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan romutti Euroopan turvallisuustilanteen ja pakotti Suomen asemoimaan itsensä uudelleen muuttuneessa ympäristössä. Muutos ja sen seuraukset jäävät historiaan.

Suomen turvallisuuden vankka pohja lepäsi oman uskottavan puolustuskyvyn varassa. Suomi oli pitänyt viisaasti huolta omien puolustusvoimien toimintakunnosta. Lisäturvaa toivat EU:n jäsenyys, Nato-kumppanuus ja usein mainittu Nato-optio.

Poikkeuksellinen kevään aikana tehtiin nopeassa tahdissa isoja päätöksiä. Keskiviikkona Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen vei jäsenhakemuksen Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä. Samaan aikaan hakemuksen jätti myös Ruotsi.

Venäjän julma ja oikeudeton hyökkäys Ukrainaan järkytti suomalaisia, ja luottamus naapuriin romahti hetkessä. Vuosikymmeniä Suomessa oli opeteltu tulemaan toimeen Venäjän kanssa ja luotettu hyviin suhteisiin. Baltian maiden varoituksille Venäjästä jopa vähän naureskeltiin. Nyt tiedämme, että Baltian maat olivat oikeassa.

Suomen kansa kääntyi nopeasti kannattamaan Nato-jäsenyyttä, mikä näkyi mielipidekyselyissä. Valtiojohto ja päättäjät tulivat perässä, mutta määrätietoisella ja ripeällä otteella. Presidentti, pääministeri ja muut ministerit tapasivat useiden Nato-maiden johtoa ja loivat pohjaa jäsenhakemukselle.

Jälkeenpäin on helppo arvioida, että Nato-prosessi vietiin Suomessa läpi taitavasti ja demokratiaa kunnioittaen. Nato-jäsenyydestä laadittiin kaksi selontekoa, puolustusliiton jäsenyydestä keskusteltiin laajasti ja erilaisille näkemyksille annettiin tilaa.

Prosessin avoimuutta kuvaa hyvin, kun eduskunnan kanta haluttiin kuulla ennen hakemuksen jättämistä. Pitkän keskustelun jälkeen eduskunta kannatti hakemuksen jättämistä äänin 188–8. Harvinaisen suuri yksimielisyys kertoo paljon.

Suomi hoiti Nato-prosessin määrätietoisesti ja demokratian periaatteita kunnioittaen. Tämä oli taidonnäyte tasavallan presidentiltä, pääministeriltä ja muilta päättäjiltä. Asiaa toki helpotti, että kansa oli vahvasti Nato-jäsenyyden takana.

Erityisen tärkeää on, että Ruotsi jätti Nato-hakemuksen samaan aikaan. Tällä kertaa Suomi näytti mallia, jota Ruotsissa seurattiin tarkkaan. Vaikka Ruotsin mukaan tuloa hieman odotettiin, jäi Ruotsin Nato-hakemuksen käsittely lyhyemmäksi kuin Suomessa. Se voi aiheuttaa tulevaisuudessa pientä kipuilua Ruotsin sisäpoliittisessa keskustelussa.

Tärkeintä kuitenkin on, että naapurimaat lähtevät Natoon samaa tahtia. Se korostaa naapurimaiden kumppanuutta ja hyvää yhteistyötä. Suomi ja Ruotsi ovat Natossakin tärkeimpiä kumppaneita.

Vaikka hakemus on jätetty, Natossa emme vielä ole. Suomi ja Ruotsi toivotetaan puolustusliitossa tervetulleeksi, ja muodolliset prosessit viedään nopeasti läpi. Jäsenyys vaatii kuitenkin kaikkien 30 Nato-maan ratifioinnin, mikä vaatii aikaa.

Yksittäisten maiden, kuten Turkin, vedätyksiin ei kannata tuijottaa liikaa. Ratkaisevaa on kokonaisuus ja suurten Nato-maiden tahto. Kaikki suuret Nato-maat ovat valmiita hyväksymään Suomen ja Ruotsin nopeasti mukaan ja antamaan turvaa jäsenyysprosessin aikana.

Tästä liitosta hyötyy myös Nato. Kahden uuden jäsenmaan myötä puolustusliitto saa vahvaa teknologiaosaamista ja lisää puolustuskykyä Pohjoismaiden ja Baltian puolustukseen.