Kansanedustajien mieli kypsyi Natolle eri tahtiin – näin Esko Kiviranta, Mikko Lundén ja Katja Taimela päätyivät painamaan kyllä-nappia

0
Eduskunnan Nato-keskustelu alkoi maanantaina ja jatkuu tänään.

Eduskunta aloitti maanantaina historiallisen keskustelun Suomen Nato-jäsenyydestä. Salon seudulta valitut kansanedustajat Esko Kiviranta (kesk.), Mikko Lundén (ps.) ja Katja Taimela (sd.) painavat kyllä-nappia. Siinä missä Kiviranta teki oman ratkaisunsa jo helmikuussa, Taimela päätti kannastaan vasta viikonloppuna.
– Tämä on varmasti poliittisen urani tärkein päätös, Lundén sanoo.

Salon Seudun Sanomat kysyi Esko Kivirannan, Mikko Lundénin ja Katja Taimelan Nato-kantoja maaliskuun toisella viikolla. Kiviranta sanoi tuolloin, ettei hän halua vastata mahdolliseen Nato-jäsenyyden hakemiseen kyllä tai ei.
– Tämänhetkinen tilanne on äärimmäisen herkkä, hän arvioi lehdessä.

Kiviranta olisi voinut jo tuolloin vastata Natolle kyllä. Päätös oli hänen mukaansa kypsynyt muutaman päivän sisällä siitä, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan 24. helmikuuta. Siihen asti reservin kapteeni ja Salon seudun reserviupseerien jäsen oli vielä ollut sitä mieltä, ettei Venäjän kanssa kannata haastaa riitaa. Laihakin sopu ja tärkeät kauppasuhteet olivat painaneet hänen mielessään Natoa enemmän.

– Päätös liittymisestä tehdään tilanteessa, jossa olemme menettäneet luottamuksemme Venäjän johdon rauhantahtoisuuteen, Kiviranta totesi maanantaina eduskunnan lähetekeskustelussa.
Sauvolaisen kansanedustajan mukaan Suomen liittoutumattomuuteen perustuva ulkopoliittinen linja ei ole enää realistinen.

Eduskuntavaalien alla Kiviranta oli vielä sitä mieltä, ettei Suomen pidä valmistella Nato-hakemusta tällä vaalikaudella. Hän suhtautui epäilevästi myös siihen, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Suomen sotilaallista harjoittelua Naton ja Yhdysvaltojen kanssa Kiviranta ei ole halunnut kuitenkaan rajoittaa.

Salolainen Mikko Lundén totesi Salon Seudun Sanomissa maaliskuussa, että hän oli siihen asti suhtautunut Natoon kriittisesti. Se näkyi myös vaalikoneissa. Lundén oli ollut täysin eri mieltä siitä, että Suomi alkaisi valmistella Nato-hakemusta, ja myös Suomen ja Yhdysvaltojen sotilaallista harjoittelua olisi hänen mielestään voitu rajoittaa.

Maanantaina Lundén aloitti puheenvuoronsa eduskunnassa viittaamalla Nato-kielteisiin vastauksiinsa vaalikoneissa.
– Henkilökohtaisesti minua todellakin harmittaa, jos joku on tuon kohdan takia minut tänne äänestänyt ja joutuu nyt pettymään.

Nato-jäsenyys alkoi mietityttää Lundénia heti Ukrainan sodan alettua. Hän halusi kuitenkin kuulla ”kaikkia mahdollisia asiantuntijoita ja kansalaisia, koska myönnän, että Nato-tietämyksessäni oli aukkoja”.
– Kävin monissa tapaamisissa ja kuulemisissa, joissa minulle kerrottiin kattavasti sekä jäsenyyden mahdollisista uhkista että hyvistä puolista.
Kyllä-ääni vahvistui Lundénin mukaan ainoaksi oikeaksi ratkaisuksi toukokuun alussa, kun hän käveli toisesta asiantuntijakuulemisesta pääesikunnasta.

Salosta Turkuun hiljattain muuttanut Katja Taimela totesi Salon Seudun Sanomien haastattelussa maaliskuussa, ettei Nato-jäsenyyden hakemista pitäisi ratkaista kesken Ukrainan sodan. Taimela ilmoitti suhtautuvansa Nato-jäsenyyteen edelleen yhtä kriittisesti kuin vaalikoneissa antamissaan kielteisissä vastauksissa.

Maanantaina Taimela kertoi seuraajilleen sosiaalisessa mediassa, että aikoo painaa nappia Natoon liittymisen puolesta ”ristiriitaisin tuntein”. Taimelan mukaan hänen lopullinen ratkaisunsa syntyi vasta hallituksen julkaiseman selonteon ja ylimmän valtiojohdon ulostulojen jälkeen.
– Olen myös periaatteellinen ja pidin itsestään selvänä, että haluan nähdä puoluevaltuuston kokouksen päätökset ennen omaa ulostuloani, Taimela kertoo.
Lauantaina kokoontunut SDP:n puoluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Tämä päätös on tavallaan pakon edessä tehtävä päätös, Taimela ajattelee.

Katja Taimela arveli maanantaina iltapäivällä, ettei hän käytä eduskunnan salissa yöllä puheenvuoroa.

Lähteenä on käytetty Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Ylen vaalikoneita eduskuntavaaleissa 2019.