Kestääkö Leijonat paineen? Edelliset kahdeksat kotikisat ovat päättyneet ilman mitalia, mutta nyt tuo putki katkeaa

0
Edellisen kerran MM-jäällä neljä vuotta sitten esiintynyt Mikael Granlund on Leijonien ykköshyökkääjä. (Kuvat: Lehtikuva)

Suomen himoitut MM-kotikisat alkavat perjantaina Nokia Areenassa.

Uuden ja modernin monitoimiareenan synnyttämän kiekkohuuman siivittämänä pääkisakaupunki Tampere tanssii ja soi seuraavat kolme viikkoa. Leijonien kaikki ottelut ovat loppuunmyytyjä ja kansan odotukset ovat pilvienkin yläpuolella.

Jokakeväinen epätoivoinen haikailu NHL-vahvistusten perään on vaihtunut päävalmentaja Jukka Jalosen arvostukseen ja luottoon siitä, että ”Leijonakuningas” valitsee joukkueeseensa oikeat nimet.

Eikä syyttä, Jalonen on meriiteillään kiistatta kaikkien aikojen menestynein suomalaisvalmentaja. Hänen luotsaamana Leijonat on voittanut keskinkertaisella pelaajamateriaalilla kaksi maailmanmestaruutta ja viime helmikuussa olympiakullan.

Suomi hävisi neljä viimeistä valmistavaa otteluaan Sveitsiä, Tshekkiä ja kahdesti Ruotsia vastaan. Tuloksista ei kannata tehdä suuria johtopäätöksiä, etenkin kun monesta pelaajasta näki katseen olevan jo täpötäydessä Nokia Areenassa. Päinvastoin kisojen alla koettu pieni vastoinkäyminen saattaa olla sopiva herätys.

Kotikisojen joukkue koostuu jälleen Jalosen luottohevosista ja on hyvin samanlainen olympiajoukkueen kanssa. Peräti 17 nykyisen joukkueen pelaajaa voitti olympiakultaa Pekingissä, ja vain NHL-vahvistus Joel Armia ja Markus Nurmi ovat Jaloselle uusia tuttavuuksia arvokisoissa. Tutuille pelaajille ei tarvitse uudelleen opettaa yhtenäistä ja voittavaa viisikkopelaamista.

Leijonien merkittävin haaste onkin jättimäinen painekattila, johon isäntämaa kotikisoissa joutuu. Lähtökohta on erikoinen, koska vain maailmanmestaruus kelpaa. Kiitos joukkueen vankan kokemuksen, paineet osataan kääntää jopa voimavaraksi.

TPS:n Markus Nurmi oli ainoa, jonka kisapassi jäi ilman leimaa.

Historia kotikisoista on masentava: Suomi on isännöinyt MM-kisoja kahdeksan kertaa ja jäänyt aina kaikissa mitaleitta.

NHL:n suhteen tilanne on erilainen aiempiin vuosiin verrattuna.

Kultakeväänä 2019 Suomi löi kaikkiin kisapasseihin leiman heti Ruotsin EHT-turnauksen päätyttyä. Tällä kertaa leimattiin vasta torstai-iltana 19 kenttäpelaajan (12 hyökkääjää ja seitsemän puolustajaa) ja kolmen maalivahdin passit. Nykyisestä ryhmästä ainoastaan Nurmen passia ei leimattu.

Yhden ilouutisen Leijonat sai aiemmin tällä viikolla: Nashville Predatorsin ykkössentteri Mikael Granlund liittyy Leijoniin tänään. Legendaarisesta ilmaveivistä tunnettu Granlund on edustanut uskollisesti maajoukkueen pelipaitaa ja ollut aina liekeissä.

Torstaina Granlundin kisapassia ei vielä leimattu, joten käytännössä tilaa on kahdelle kenttäpelaajalle. Valmennuksella lienee tiedot NHL-pelaajien osallistumishalukkuudesta.

Katseet kiinnittyvät suomalaisnelikon Dallas Starsiin, joka on tappion päässä kesälomasta. Dallasista olisi tarjolla tähtikaliiberin sentteri Roope Hintz ja puolustaja Miro Heiskanen, jotka olisivat varmasti mieluisimmat täsmävahvistukset. Stars pelaa seuraavan pelin varhain lauantaiaamuna.

Päänvaivaa valmennukselle tuottanee se, mihin kenttään juonikas Granlund istutetaan. Tehoduo Sakari Mannisen ja Teemu Hartikaisen tähdittämä ketju oli jälleen harjoitusotteluissa Suomen paras ja onnistuu takuulla ilmankin Granlundia. Leijonat tarvitsee tulosyksikköön lisää tulitukea, jolloin Granlundin ympärille kannattaisi rakentaa kakkosketju.

Maalivahdit ovat samat kuin Pekingissä. Sekä Harri Säterin että Juho Olkinuoran harteille voi laskea turvallisin mielin ykkösmaalivahdin vastuun. Olkinuora oli ykkösmaalivahti viime kevään MM-kisoissa, Säteri olympialaisissa.

NHL-puolustaja Henri Jokiharju joutui jättämään kotikisat väliin koronatartunnan vuoksi, jolloin yhdelle kiekolliselle puolustajalle on tilausta. Muilta osin puolustuksessa on tasaisesti kiekollisuutta ja puolustusosaamista.

Kun Granlundin tulosta tiedotettiin, hyökkääjä Miro Aaltonen tippui matkasta. Vaikuttaakin siltä, että Leijonilla tulee olemaan lähtökohtaisesti kaksi tuloskenttää ja kaksi jarrukenttää.

Leijonat on ehdottomasti mestaruustasoa. Hintzin ja Heiskasen tyyppisillä tähtipelaajilla asema vain vahvistuisi.

Suomen B-lohkossa pelaa kilpailullisista maista USA, Ruotsi ja Tshekki. Venäjän poisjäännin jälkeen Helsingin A-lohkossa pelaa mestariehdokkaista vain Kanada. Epätasaisen lohkojaon takia Suomen puolivälierävastustaja lienee paperilla helppo: Sveitsi, Saksa tai Slovakia.

SSS-arvio: Suomi jää finaalissa hopealle Tshekkiä vastaan.

Jukka Jalonen hakee kruunua kultaiselle Leijonauralleen.

Leijonien kolme päävastustajaa MM-kotikisoissa

Tshekki:
Kaksi EHT-turnausta vakuuttavasti voittanut Tshekki on noussut puskista kisojen suurimpien mestarisuosikkien joukkoon. Kari Jalonen otti olympialaisten jälkeen ohjat Tshekin valmennuksesta ja meritoituneen valmentajan kädenjälki on näkynyt. Kurinalaisesti puolustavalla Tshekillä on jämäköitä pakkeja siivoamassa omaa maalinedustaa. Joukkue sai NHL:stä kärkiosaamista muun muassa 30 maalia tehneen Tomas Hertlin muodossa. Tshekillä on sauma kulkea päätyyn saakka.

Kanada:
Hallitsevaa mestaria ei voi ikinä poissulkea mestarikeskusteluista. Joukkue koostuu tuttuun tapaan lähes kokonaan NHL-pelaajista, joista merkittävimpiä pelaajia muun muassa joukkueidensa ykkössentterit Pierre-Luc Dubois ja Mathew Barzal sekä ykköspakki Thomas Chabot . Kanadan penkin takana on tänä vuonna kokenut ja kaiken voittanut Claude Julien. Vaahteranlehdet ei kuitenkaan ole millään tavalla superihmeellinen. Kenttäpelaajien perustaso riittää mestaruustaisteluun, mutta maalivahdit ovat kysymysmerkkejä.

Ruotsi:
Viime kevään kisoissa alkulohkoon jäänyt Ruotsi haluaa kääntää kurssin. Kisojen nimekkäin puolustus saa vähintään kiekon liikkeelle. Maalivahtiosasto on Magnus Hellbergin ansiosta kunnossa. Sen sijaan työmyyriä täynnä olevasta hyökkäyksestä puuttuvat ratkaisijat. Suomi kohtaa Ruotsin keskiviikkona alkulohkon odotetuimmassa ottelussa.

Teksti: Riku Hatakka

Stig Wetzell juomatauolla 48 vuoden takaisten MM-kotikisojen kuuluisassa Tshekkoslovakia-ottelussa.

Möllistä Konnaan – Suomen kahdeksat MM-kotikisat

1965 (Tampere):
Kun Helsinki jahkaili hallipäätöksensä kanssa, Tampere pani kaupunginjohtajansa Erkki Napoleon Lindforsin johdolla toimeksi ja rakennutti pikavauhtia Hakametsän kaupunginosaan Suomen ensimmäisen jäähallin. Mansen kotikisat muistetaan Suomen 2–2-tasapelistä jääkiekon suurvalta Ruotsia vastaan ja Matti ”Mölli” Keinosen kyseisessä ottelussa tekemistä kahdesta maalista.

1974 (Helsinki):
Pääosan kisoissa varasti Suomen maalivahti Stig Wetzellin dopingkäry. Leijonien makea 5–2-voitto Tshekkoslovakiasta kuivahti efedriinikäryn tuomion jälkeen 0–5-tappioksi, ja isäntämaan mitalitoiveet haihtuivat ajan hengen mukaisesti saman tien.

1982: (Helsinki, Tampere):
NHL:n tulevan dynastiaseuran Edmonton Oilersin tutkapari Jari Kurri–Wayne Gretzky piipahti Suomessa. Kurri ja Suomi ottivat turnauksen avausottelussa takkiinsa Gretzkyltä ja Kanadalta maalein 2–9. Päätösottelussa Tshekkoslovakia ja Neuvostoliitto sopuilivat 0–0-tasapelillään Kanadan MM-pronssille.

1991 (Turku, Helsinki, Tampere):
Suomessa siirryttiin areena-aikaan, kun Turun Artukaisiin oli valmistunut lähes 12 000 katsojalle mitoitettu suurhalli, joka kantoi alkujaan Typhoon-nimeä. Suomen Turun-visiitistä tuli karvas kokemus, sillä Leijonat hävisi siellä alkusarjan päätteeksi Yhdysvalloille 1–2 ja jäi mitalipelien ulkopuolelle alempaan jatkosarjaan.

1997 (Helsinki, Turku, Tampere):
Bisnesmies Harry ”Hjallis” Harkimon loihtima yli 13 000 katsojan Pasilan/Ilmalan areena oli päänäyttämö ruotsalaisen Curt Lindströmin viimeisissä MM-kisoissa Suomen päävalmentajana. Isäntämaan menestys oli antikliimaksi, mutta ”Lustig-Curren” ”Suomi on sydämmessäni” kiitosplakaatti Leijona-faneille jäi mieleen.

2003 (Helsinki, Turku, Tampere):
Kotikisojen unohtumattomaksi muistoksi jäi Suomen MM-puolivälierän sulaminen Ruotsia vastaan. Leijonat hävisi Finnkampenin 5–1-johdosta maalein 5–6 ja jätti mitalipeleille katkerista katkerimmat hyvästit.

2012 (Helsinki, Tukholma):
Suomen ja Ruotsin jakamat MM-kisat muistetaan Pohjanlahden tällä puolen pääsylippukohusta. Tyyriisti hinnoitellut liput aiheuttivat kiekkofanien keskuudessa parranpärinää.

2013 (Tukholma, Helsinki):
Suomi sijoittui Jukka Jalosen ensimmäisen Leijona-päävalmentajarupeaman päätteeksi toisen kerran peräkkäin neljänneksi. Piristykseksi juonikas keskushyökkääjä Petri ”Konna” Kontiola voitti turnauksen pistepörssin (8+8).

Teksti: STT

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments