Kevätkylvöistä puuttuu vielä täysrähinä – salolaisviljelijät toivovat lämpöisempiä kelejä, sillä pellot ovat kuivuneet epätasaisesti tänä keväänä

0
Henrik Jensen pääsi äestystöihin keskiviikkona. Kevät on ollut hieman myöhässä tänä vuonna myös Perttelissä - Viljojen kanssa olemme myöhässä noin viikon, nurmien kasvun kanssa kahdesta kolmeen viikkoon, Jensen sanoo. Kuvateksti: SSS/Minna Määttänen

Traktorit alkavat olla näinä päivinä yhä yleisempi näky salolaisilla pelloilla. Kevätkylvöt ovat nimittäin pääsemässä käyntiin viileän huhtikuun jälkeen.

– Jollain tasolla kylvöt ovat alkaneet, mutta täysrähinä ei ole vielä päällä, MTK-Särkisalon puheenjohtaja Juha Wikström kuvailee.

MTK-Perttelin puheenjohtajana toimiva ja Inkereen kartanon mailla viljelevä Henrik Jensen kertoo kylvöjen alkaneen tänä keväänä normaalia myöhemmin.

– Pääsimme äestämään keskiviikkona. Nurmien lannoitukset olivat vielä kesken alkuviikosta. Viljojen kanssa olemme myöhässä noin viikon, nurmien kasvun kanssa kahdesta kolmeen viikkoon, Jensen laskee.

Jensen kertoo, että nurmet on pystytty lannoittamaan yleensä huhtikuun puolivälin paikkeilla.

– Kasvu on ollut erittäin kehnoa kylmän sään vuoksi, ja lisäksi talvi harvensi niitä jonkin verran. Tämä on ollut todella hankala talvi miesmuistiin, Jensen huokaisee.

– Syysvehnän osalta meillä oli täydellinen talvituho. Ei juuri piippaakaan ole jäljellä.

Wikström kertoo, että Perniö–Särkisalo-akselilla kevätkylvöt ovat hieman tavanomaista aikataulua jäljessä.

– Jos tällä viikolla kylvöt pääsevät hyvään vauhtiin, ei tilanne ole mitenkään paha. Ei voi kuitenkaan sanoa, että kevät olisi ollut tänä vuonna aikaisessa, hän kiteyttää.

Kylvöjen aloituksessa Salon seudulla on huomattavia eroja. Somerolla kylvöjen aloittamista saadaan vielä odottaa.

– Kun jäät lähtevät Hirsjärveltä, pääsee pelloille siitä kahden viikon päästä. Aikataulusta ollaan myöhässä. Joskus vappuna on päästy jo pelloille, MTK-Someron puheenjohtaja Lasse Näykki kertoo.

Näykki sanoo, että Somerolla kylvöt alkavat aikaisintaan viikon tai puolentoista viikon päästä.

– Mutta kyllä aika hyvät kelit pitäisi tulla. Tietysti kun aurinkoa, tuulta ja lämpöä riittää, pellot kuivuvat nopeasti.

Wikström aloitti sokerijuurikkaan kylvön viime viikolla Taamarlan tilallaan Särkisalossa.

– Aloitus on ollut normaalia hitaampaa. Yleensä kun aloitetaan kylvöt, niin sitten kylvetään. Tuntuu, että vapunalusviikko oli kyttäilyä.

Wikström huomauttaa kuitenkin, ettei juurikassadon suhteen ole menetetty vielä mitään.

– Tuleva sato riippuu paljon kasvukauden säistä.

Wikström kertoo kylväneensä sokerijuurikasta tuhoutuneen syysvehnän tilalle.

–  Syysviljarikot saattavat lisätä Salon alueella juurikkaan viljelypinta-alaa. Myös rypsi ja rapsi ovat vaihtoehtoja tuhoutuneiden syysviljojen tilalle. Niissä hintaodotukset ovat hyvät, Wikström sanoo.

Kevätkylvöt ovat vasta käynnistymässä Salossa, sillä pellot ovat kuivuneet tänä keväänä epätasaisesti. Kuva:SSS/Minna Määttänen

Jensen ja Wikström kertovat peltojen kuivuneen todella epätasaisesti tänä keväänä.

– Talvella oli aika vahva routa eikä keväällä ollut ennen kylvöjä sadejaksoja. Varjoisat metsän reunat ja pohjoisrinteet kuivuvat hitaammin. Näissä paikoissa oli routaa, lunta ja jäätä pitkään. Lohkojen sisällä voi olla kosteuseroja niin, että toinen reuna on kuiva, toinen märkä, Wikström sanoo.

Myös Jensen sanoo, että metsän reunoissa on edelleen kohtia, joissa pellon päässä on ollut vielä jopa lunta.

– Aukeilla paikoilla taas alkaa olla kylvövalmista maata. Huhtikuussa olisi kaivattu sadetta, sillä se olisi sulattanut roudan ja lumen tasaisemmin. Voi olla, että nyt joudumme jättämään kylvämättä metsän reunoilta, Jensen uumoilee.

Wikström kehottaa viljelijöitä tarkkailemaan peltoja.

– Kuolleet syysviljamaat ovat kuivuneet yllättävän hyvin. Niihin on mahdollista päästä kylvämään aikaisemmin. Ainakin omalla kohdalla oli tällainen tilanne.

Jensen ja Wikström toivovat lämpöisiä kelejä lähitulevaisuuteen.

– Pieni sadekaan ei oli pahitteeksi, mutta sateen olisi oikeastaan pitänyt jo tulla. Jos kylvöjen kynnyksellä alkaa sadekausi, se on myrkkyä, Jensen muistuttaa.

– Tuleva viikko näyttää sään osalta kuivalta. Joitain sadekuuroja voi tulla, mutta ne eivät ole monen millimetrin sateita. Nyt on tuullut kovin ja aurinko paistaa, joten kuivat paikat kyllä kuivuvat. Kylmyys on ongelma, joten erot kasvavat, kun märät paikat kuivuvat hitaammin, Wikström pohtii.

Viljelyn vaiheet: kylvö, kasvu ja sadonkorjuu

Kylvövaiheessa maa muokataan ja jyvät kylvetään peltoon. Ennen kylvämistä maa täytyy ensin muokata ja pehmittää kyntämällä ja äestämällä, jotta vilja kasvaisi siinä hyvin. Kyntämisessä maa käännetään auran avulla. Suomessa pellot kynnetään tavallisesti syksyllä. Keväällä kynnetty maa pehmennetään ja hienonnetaan kylvökuntoon eli äestetään. Äestäminen tehdään äkeen avulla. Kun maa on saatu muokattua, on kylvön aika. Jyvät kylvetään maahan kylvökoneen avulla. Kylvökone kylvää jyvät peltoon tarkasti ja tasaisesti.

Kasvuvaiheessa vilja kasvaa ja kypsyy pellolla. Jyvät itävät ja nousevat oraalle. Oraat kasvavat viljaksi. Kypsyessään vilja muuttuu kullankeltaiseksi.

Syksyn tultua on sadonkorjuun aika. Kypsynyt vilja kerätään pellolta talteen leikkuupuimurin avulla. Leikkuupuimuri pui viljan eli leikkaa sen ja erottelee jyvät oljista ja akanoista.

Lähde: Suomen maatalousmuseo Sarka

Henrik Jensen kylvää Perttelissä kevätvehnää ja hernettä sekä jonkin verran mallasohraa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

”Tulevaisuuden näkymät ovat sumuisat”

MTK-Perttelin puheenjohtaja Henrik Jensen näkee uhkakuvia maataloudessa.

– Kasvukausi oli haasteellinen ja kulut ovat nousseet. Nyt täytyy miettiä todella tarkkaan panostusta viljelyyn. Tulevaisuuden näkymät ovat sumuisat, vaikka uskon, että viljat ovat hinnoissaan ensi syksynä, Jensen sanoo.

Jensenin mukaan monilla tiloilla ollaan huolissaan vuodesta 2023.

– Lannoitteet on yleensä hankittu heinäkuussa, ja siihen on enää kaksi kuukautta. Vielä ei ole mitään tietoa lannoitteiden hinnoista ja saatavuudesta. Viljasta voi tulla pulaa, Jensen arvelee.

– Ukrainassa tuotetaan 15 prosenttia maailman vehnästä ja sitä voi olla hankala korvata jatkossa. Varsinkin kun osassa viljelymaita kärsitään kovista helteistä. Käsillä voi olla oikeasti jonkin sortin kriisiainekset.

Jensen toivookin, että viljasato onnistuisi Suomessa tänä vuonna hyvin.

– Näin oma huoltovarmuutemme turvattaisiin ja kotimaista viljaa olisi riittävästi saatavilla.

MTK-Särkisalon puheenjohtaja Juha Wikström ei ole kuullut, että viljelijöiden keskuudessa olisi esiintynyt ”hanskat tiskiin -meininkiä” tuhoutuneiden syysviljojen vuoksi.

– Tämä on perinteistä viljelijän arkea. Usko täytyy olla tulevaan eikä luonnolle voi mitään. Omilla toimillaan kukaan ei olisi pystynyt pelastamaan syysviljoja, Wikström sanoo.

– Totta kai kun kustannukset nousevat siemenissä, lannoitteissa ja polttoaineessa, ylimääräinen työ harmittaa ja maksaa. Tappioita siinä tehdään, ja se on viivan alta pois.

Herne innostaa härkäpapua enemmän

Henrik Jensen kylvää Perttelissä kevätvehnää ja hernettä sekä jonkin verran mallasohraa.

– Syysvehnän tuhoja ei näillä pysty kattamaan, toki se riippuu myös kesän kulusta. Meidän savimailla syysvehnä on ylivoimainen viljakasvi, jos se vain olisi päässyt talvehtimaan normaalisti, Jensen korostaa.

Jensenin mukaan herneen viljelyssä on monia pluspuolia.

– Nykyiset hernelajikkeet antavat hyvän sadon, ja sen saa myös kohtalaisen aikaisin puitua. Herne on hyvä esikasvi syysviljoille. Hyvien lajikkeiden ansiosta herneen suosio on lisääntynyt. Herne on myös typensitojakasvi, joten se ei tarvitse niin paljon lannoitetta. Näin säästää myös lannoitekuluissa, hän luettelee.

ProAgria arvioi tiedotteessaan, että herneen viljelyssä on tänä vuonna odotettavissa kasvua.

– Kotimaisella valkuaisella on kysyntää. Herne on paras valkuaiskasvi. Härkäpapua olen myös kokeillut, mutta sen viljelyvarmuus ei ole toivotulla tasolla. Härkäpapu on hyvin myöhäinen kasvi ja aika herkkä viljeltävä, Jensen kertoo.