Koronavuosina yltynyt koiramäärän kasvu on ruuhkauttanut trimmaamot. Salolaisen Trimmaamo Koira-Experttien yrittäjä Mona Lydecken-Sallinen saa painaa töitä niin paljon kuin jaksaa, mutta päivässä ei voi hoitaa määräänsä enempää koiria.
– Asiakkaita on ollut kivasti jo vuosia, mutta nyt koiria olisi tulossa ovista ja ikkunoista, sanoo lähes 25 vuotta työkseen trimmannut ammattilainen.
Lydecken-Sallinen toteaa niin omistajien kuin koirienkin muuttuneen vuosien myötä.
– Avuttomuus koirien kanssa on lisääntynyt älyttömästi ja maalaisjärki unohtunut. Koirat käyttäytyvät huonommin kuin ennen, koska niitä ei ole vaivauduttu totuttamaan käsittelyyn, hän huomauttaa.
– Tuntuu, että koiranpidon vaatimukset eivät ole kaikille selvillä; edes se, että eläin pitää joka päivä viedä ulos ja ruokkia. Pentu ei ole valmis paketti, vaan pelkkä vauva, joka tarvitsee omistajalta kotikasvatuksen. Se tuntuu yllättävän monet.
Totuttaminen hoitotoimiin on aloitettava jo pentuna: turkkia pitää hoitaa ja kynsiä leikata säännöllisesti.
– Se on koiralle reilumpaa. Trimmauskäynti tulee shokkina, jos käsittelyä ja rauhoittumista ei ole harjoiteltu ennen kuin se viedään trimmaajalle, Lydecken-Sallinen muistuttaa.
Hoitotoimien on oltava koiralle mahdollisimman miellyttäviä. Käsittely ei saa tuottaa kipua tai koira oppii pelkäämään hoitoa.
Kasvattajan vastuulla on kertoa pennunostajille, mitä koiran omistaminen vaatii. Trimmaukset, harjaukset, pesut ja kynsienleikkuut ovat arkea.
– Kasvattajille turkinhoito on niin itsestään selvä rutiini, että kaikki eivät ehkä tule ajatelleeksi sen vaatimusten painottamista ostajille, Lydecken-Sallinen miettii.
Tammisaarelainen Mona Lydecken-Sallinen perusti Saloon trimmaamon kahdeksan vuotta sitten. Hän trimmaa enimmäkseen pieniä koiria, sillä ratsastusonnettomuudessa aikoinaan vammautunut selkä ei kestä isojen rotujen käsittelyä eikä kovin paljon nypittävien rotujen trimmaamista. Nyppiminen on huomattavasti raskaampaa kuin saksien tai koneen käyttö.
– Isoille koirille ei edes kysytä aikoja niin paljon kuin pienille.
Lydecken-Sallinen arvelee, että esimerkiksi afgaaninvinttikoiran tai isovillakoiran hankkineet ovat valmistautuneet turkinhoidon vaatimuksiin eikä se tule heille samanlaisena yllätyksenä kuin joillekin pienen rodun pennun ostaneille.
– Afgaani on pestävä kerran viikossa, jotta sen turkki pysyy kunnossa. Niinpä rodun vaatimaan turkinhoitoon on syytä asennoitua oikein.
Lydecken-Sallinen toivoo, että koirien kastrointiin ei päädyttäisi ilman perusteellista harkintaa. Se ei tee huonotapaisesta hyväkäytöksistä. Sterilointi voi heikentää koiran itsetuntoa ja vaikuttaa jopa karvanlaatuun. Esimerkiksi cockerspanielin turkki usein räjähtää ja muuttuu huopaiseksi, jos omistaja ei hoida sitä. Silloin trimmaajalle jää ainoaksi vaihtoehdoksi ajaa koko turkki pois.
Suorituskeskeisyyden kasvu on lyönyt leimansa koiranpitoonkin. Moni ajattelee, että koiranomistamista pitää suorittaa lukuisine harrastuksineen.
– Vaikka koiralle riittäisi sen kanssa oleminen, Lydecken-Sallinen painottaa.
Yhteinen ajanvietto vahvistaa koiran ja omistajan suhdetta, lisää koiranomistajan ymmärrystä ja antaa mahdollisuuden opettaa koiraa.
– Koirankoulutuksessa tärkeintä on selkeys, eikä se, että koira pannaan arvailemaan, mitä siltä halutaan.
Koulutuksessa yleistynyt makupalojen käyttö ei onnistu kaikilta, ja niiden jakaminen väärään aikaan vahvistaa vääränlaista käytöstä.
– Se riittää, että koiralle sanoo oikeasta suorituksesta ”hyvä” ja palkitsee siitä, Lydecken-Sallinen toteaa.
Salolainen trimmaaja Hanna-Kaisa Helin toteaa hänkin trimmauspalvelujen kysynnän kasvaneen ja kevään olevan ruuhkainen.
– Uusia asiakkaita tulee. Enimmäkseen heillä on pieniä rotuja ja jonkin verran muoti-ilmiöksi nousseita ”design-rotuja”.
”Design-rodut” eivät ole rotuja ensinkään, vaan villakoiria sekoitettuina muihin rotuihin. Villitys alkoi 1970-luvulla labradoodlesta, joka on labradorinnoutajan ja villakoiran risteytys. Niiden lisäksi on tullut jos jonkinlaisia doodleja, kun villakoiraa on risteytetty kultaiseennoutajaan, australianpaimenkoiraan, bernhardinkoiraan tai vanhaan englanninlammaskoiraan. Schnoodle on kääpiösnautserin ja villakoiran sekoitus.
Särkisalossa koiria trimmaava Nada Sandberg ei ole huomannut trimmausten kysynnän juurikaan lisääntyneen.
– Tänne metsän keskelle eksyy uusia asiakkaita vain, kun joku tuntee tai suosittelee, hän naurahtaa.
Sandbergilla käy paljon isoja karvaisia rotuja. Esimerkiksi newfoundlandinkoirien ja leonberginkoirien omistajat käyttävät lemmikkejään parturoitavana tai pestävinä ja selvitettävinä. Sandbergin tehokas kuivaaja kuivaa nöffin paksun turkin muutamassa tunnissa.
PUHTAANA JA TERVEENÄ TRIMMIIN
Ennen trimmausta
Totuta pentu rauhoittumaan ja olemaan paikallaan. Huolehdi turkin perushoidosta.
Ulkoiluta koira niin, että se pääsee tekemään asiansa. Älä väsytä sitä pitkällä lenkillä, jotta se jaksaa olla trimmauspöydällä.
Tuo koira käsittelyyn puhtaana ja kuivana. Tarkista, ettei turkkiin ole jäänyt takiaisia, oksia tai vastaavaa.
Nypittävää rotua ei pidä pestä pariin viikkoon ennen trimmausta.
Älä ruoki koiraa ennen trimmausta, äläkä turhaan pakkaa sen mukaan leluja tai ruokaa.
Trimmattavan koiran on oltava terve ja sillä on oltava rokotukset kunnossa.
Lähde: Trimmaamo Koira-Expertit
