Kurtturuusua kitketään Salossa edelleen – näin tunnistat ja torjut haitallisen vieraslajin oikeaoppisesti

6
Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö ja kaupunginpuutarhuri Matti Nikander kulkevat kurtturuususta puhdistetussa Heikinpuistossa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salossa tilanne kurtturuusujen hävittämisen suhteen on kaupunginpuutarhuri Matti Nikanderin mukaan verrattain hyvä. Kaupunkien koristekasvina käytettyä kurtturuusua poistetaan laajemmilta alueilta usein vain peruskorjausten yhteydessä.

Salon kaupunginpuutarhuri Matti Nikander. Kuva: SSS/Minna Määttänen

– Puistoalueilla ollaan voiton puolella. Kolmen vuoden ajan olemme poistaneet esiintymiä. Muutamassa vuodessa ne saadaan toivottavasti lähes täysin hävitettyä. Edelleen meidän pitää kuitenkin tarkkailla alueita, joista kurtturuusuesiintymiä on poistettu, jotta maaperään mahdollisesti jääneet juurakon osat eivät pääse uudestaan kasvuun, Nikander kertoo.

Vuonna 2019 astui voimaan kielto kurtturuusujen maahantuonnista, ostamisesta sekä myymisestä. Huomenna keskiviikkona 1.6. päättyy lupa kasvattaa kurtturuusua maanomistajan tiluksilla. Kasvia löytyy kuitenkin vielä erityisesti villiintyneenä luonnosta. Vieraslaji levittäytyy helposti pitkiä matkoja lintujen mukana merenrantaniityille ja hiekkaisille rannoille syrjäyttäen alkuperäiskasveja.

Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Vaikka Salon puistot ovat hyvässä kunnossa, katvealueilta löytyy yllätyksiä. Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö kertoo, että suurta osaa luonnosta olevista esiintymistä ei ole vielä edes havaittu. Kasvia hävitetään sitä mukaa kuin siitä löydetään uusia esiintymiä.

– Kun Halikonjoen kirkonniitty otettiin Kunta-Helmi -hankkeen myötä laidunmaiksi, siellä huomattiin rannassa kurtturuusukasvustoa. Näin kasvia voi sattumalta löytyä luonnosta ja sitten sitä otetaan hävitykseen.

Vaskiontien Halikon kirkon puoleisesta liikenneympyrästä kurtturuusukasvusto on leikattu alas viime vuonna. Kuva: SSS/Minna Määttänen

– Vielä on kaupungissakin muutamia paikkoja, joista voi kasvustoa tavata. Teiden pientareet ovat tällaisia katveita. Lisäksi esimerkiksi Vaskiontiellä Halikon kirkon viereisestä liikenneympyrästä löytyy kurtturuusua. Se on viime vuonna leikattu alas ja kasvusto käsitellään mahdollisesti vielä kasvinsuojeluaineilla ennen alueen koko kasvualustan vaihtoa, Nikander jatkaa.

Halikon Vaskiontien liikenneympyrän näivetetty kurtturuusuistutus. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Metsähallituksen Rannikko-LIFE-hankkeen yhtenä tavoitteena on torjua kurtturuusua Itämeren rannoilta ja saaristosta Perämereltä Hankoon asti. Hankkeen projektipäällikkö Marko Takalan mukaan Kemiönsaaren kunnasta löytyy vielä yhteensä 169 kasvustoa. Alueelta on saatu hävitettyä 29 esiintymää.

– Tällä hetkellä tärkeintä Metsähallituksen työssä on kartoittaa, mistä kurtturuusua löytyy ja toteuttaa sen perusteella torjuntatoimia. Työsarkaa on saatu hyvin aloitettua, mutta kyllä tässä menee vielä useita vuosia, ennen kuin lajike saadaan hävitettyä koko maasta. Aivan täysin sitä on mahdotonta poistaa, Takala sanoo.

– Tavoitteellisella torjunnalla pystymme minimoimaan aiheutuvat haitat ja lajin edelleen leviämisen.

Takalan mukaan kaikilla Metsähallituksen kartoittamilla alueilla hävittämistä ei olla voitu aloittaa, koska alueiden maanomistajilta ei ole tähän saatu lupaa. Toinen syy voi olla se, että kurtturuusun havainto on vasta tehty.

Röytiö kertoo, että Salossa kaupunki huolehtii kurtturuusujen poistamisesta yleisiltä alueilta, kuten puistoista ja teiltä. Maanomistajat vastaavat tonttiensa alueella kasvavien haitallisten vieraslajien hävittämisestä.

– Kaupunki neuvoo mielellään kiinteistönomistajia torjunnassa. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin vastuu hävittää kurtturuusu tontiltaan, Röytiö sanoo.

– Puheluita kiinteistönomistajilta onkin tullut. Asiasta ollaan selvästi oltu huolestuneita ja haluttu toimia sen edistämiseksi, Nikander kertoo.

– Poistotyöt on tosiaan aloitettu Salossa useiden yksityistenkin kiinteistöjen pihoilla, Röytiö tarkentaa.

Nikanderin mukaan kaupungissa esiintymiä on saatu kuriin erityisesti näivettämällä. Näivettämisellä tarkoitetaan kasvin varsien säännöllistä leikkaamista vuosien mittaan. Näin se ei ehdi muodostaa siementä ja juuriston voima hiipuu hiljalleen ennen kuivumistaan.

– Tämä on kaikkein tehokkain tapa saada kurtturuusu kukistettua, vaikka se vie aikaa kolmesta neljään vuotta. Muita tapoja ovat kasvin kaivaminen juurineen maasta sekä peittäminen ja tuhoaminen kasvinsuojeluaineilla. Nämä ovat kuitenkin työläämpiä metodeja, Nikander kertoo.

 

Näin tunnistat ja torjut kurtturuusun oikeaoppisesti

Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) muodostaa tiheitä kasvustoja. Kukkien terälehtiä on viisi. Ne ovat väriltään aniliininpunaisia, vaaleanpunaisia tai valkoisia.

Paksujen lehtien pinta on kurttuista ja uurteista, alapuoli tiheäkarvaista. Varsi on tiheäpiikkinen ja karvainen, piikit suoria.

Varmista, ettei kyseessä ole tarhakurtturuusu tai orjanruusu. Näiden kasvattaminen on sallittua.

Kiulukat eli kurtturuusun marjat ovat punaisia ja nauriin mallisia. Kerää ne viimeistään syksyllä, laita muovigallonaan ja toimita palaviin jätteisiin.

Näivetä kasvi leikkaamalla sitä alas. Leikatun kasvuston voi peittää paksulla peitteellä, jonka annetaan olla paikallaan 2-3 vuotta.

Kisko pienet pensaat ylös juurineen. Kaiva juuristoa maasta. Jätä kuoppa auki, jotta kohde löytyy ja sitä voidaan torjua uudelleen.

Lähteet: ELY-keskus, vieraslajit.fi ja Metsähallituksen torjuntaohje: metsa.fi.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
"vk"
1 vuosi sitten

Suosittelen ympäristösuojelutarkastajaa käyttämään aikaansa esim Halikon kirjaston vieressä olevan kierrätyspisteen tarkastukselle. Olisi paljon tarpeellisempaa kuin ruusupuskien katselu.

Täyttä asiaa
1 vuosi sitten
Reply to  "vk"

Osuit naulan kantaan kierrätyspisteen suhteen

Muitakin haittakasveja on
1 vuosi sitten

Koska alkaa lupiinin hävittäminen? Sitä on Halikossa aivan liikaa..

Honey
1 vuosi sitten

Mitä jos kaupunki lahjoittaisi jätesäkit ja toisi paikalle vaikka vaihtolavan? Kitkisitkö?

pertti
1 vuosi sitten
Reply to  Honey

En kitkisi , enkä lupiinejakaan. Kauniita molemmat. Tuleehan tänne itikoita, perhosia, lintuja ja muita eläimiäkin. Kyllä luonto aina voittaa ihmisen.

Kaikille kukille tilaa on
1 vuosi sitten
Reply to  pertti

Mikä tai mitkä ovat ne kasvit, jotka kitketyn kauniin kurttulehtiruusun tilalle kasvavat? Onko ajateltu tuoda jotain tilalle? Pohjanmaalla tien vierillä on keltaiset pietaryrtit jätetty kasvamaan ja kukkimaan. On ajeltu myös tietä, jonka pientareet olivat sinisenään hentoa kissankelloa.

Monilla tienpenkoilla on joitain heinäkasveja, ei suomalaista timoteitä. Monen kirjavat lupiinialueet ilahduttavat turistien silmää. Maitohorsma on kauniin punaista kukinta-ajan, mutta sen jälkeen. Ja onko kauniimpaa keväällä kuin keltaiset voikukkien kasvut.