Liigan lähivuodet ovat toivoa täynnä, mutta mihin suuntaan suomalaisen urheilun lippulaivaa halutaan kuljettaa?

0
Liigan katsojaennätykset rikkonut pudotuspelikevät huipentui TPS:n ja Tapparan finaalisarjaan, jonka jokaista ottelua seurasi yli 10 000 katsojaa. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Liiga on palannut.

Huippumielenkiintoisia pudotuspelejä seurasi ennätysmäärä yleisöä (328 000) ja katsojakeskiarvo oli paras 20 vuoteen (6983).

Runkosarja oli tasaisin pitkään aikaan ja pudotuspelit jatkoivat samalla linjalla. Tulevana kautena kilpailu kiristyy entisestään.

Kanada-maljaa nostaneella Tapparalla on hyvin pullat uunissa, sata vuotta täyttävä TPS haluaa tehdä kaudestaan juhlavan ja ensimmäisen mitalin 21 vuoteen voittaneesta Ilveksestä on muodostunut ilmiö.

Suurilla resursseilla toimivilta HIFK:lta, Kärpiltä ja Lukolta on lupa odottaa enemmän. Laatuvalmentajien HPK (Jarno Pikkarainen), Jukurit (Olli Jokinen) ja Pelicans (Tommi Niemelä) tuovat sopivaa sähköisyyttä taistelusta kuuden joukkoon.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kaikessa kauheudessaan mullisti Euroopan pelaajamarkkinat.

KHL:ään ei oletettavasti siirry enää ainuttakaan ulkomaalaispelaajaa. KHL:ssä pelasi viime kaudella 227 ei-venäläistä pelaajaa, joista valtaosa etsii pelipaikkaa muualta Euroopassa. Parhaat siirtyvät Ruotsin ja Sveitsin pääsarjoihin, koska Liiga ei pysty vastaamaan niiden palkkoihin.

Ruotsin ja Sveitsin liigaseuroilla on joukkueessa vain rajallinen määrä pelipaikkoja ulkomaalaisille. Sveitsissä on käytössä ulkomaalaiskiintiö, jota nostettiin tulevaksi kaudeksi neljästä kuuteen muuttuneiden pelaajamarkkinoiden takia. Ruotsin liigassa pelasi viime kaudella 124 ulkomaalaispelaajaa.

Valtavan ylitarjonnan vuoksi Liigaankin on tyrkyllä sankoin joukoin nimiä, jotka eivät normaalioloissa pelaisi Suomessa. Toisin sanoen Liigan keskimääräisen pelaajan taso tulee nousemaan. Muuttuneet pelaajamarkkinat ovat onnenpotku etenkin pienemmille seuroille, jotka saavat huomattavasti aiempaa halvemmalla nimimiehiä.

Suomalaispelaajista Liigassa nähdään jo tarvittavat elannot ulkomaan kausilta lunastaneita ja urien päätöspistettä kohti kääntyviä pelaajia. Näistä on jo saatu todisteita: Kerhokasvatti Juuso Hietanen palaa Hämeenlinnaan 15 vuoden tauon jälkeen, maalitykki Juuso Puustinen JYPiin ja työteliäs laatusentteri Joonas Kemppainen Kärppiin. Lisää on vielä tulossa.

Pelaajamarkkinoiden lisäksi Liigan pakkaa tulevina vuosina sekoittaa ”sataprosenttisesti suomalainen” Jokerit. Entinen 1990-luvun dynastia vietti kahdeksan surkuhupaisaa kautta oligarkkien sätkynukkena ja osana Venäjän propagandakoneistoa. Viimein seura ymmärsi irrottaa itsensä KHL:stä. Jokerien GM:n ja omistajan Jari Kurrin mukaan tavoitteena on palata Liigaan kaudella 2023–2024.

Jokerien silloinen omistaja Harry Harkimo jätti lähtiessään vuonna 2014 tulehtuneet välit Liigan kanssa, mutta kaikesta huolimatta Jokerien paluu olisi jättimäinen voitto jokaiselle taholle. Sarjan yleinen kiinnostavuus nousisi, vieraspelien yleisömäärät lisääntyisivät ja Helsinkiin tulisi kaivattua vastakkainasettelua ja kilpailua paikallispelien ansiosta.

Vaikka lähivuodet vaikuttavat lupaavilta, Liigalla on edessä merkittävä itsetutkiskelun paikka. Mihin suuntaan suomalaisen urheilun lippulaivaa halutaan kuljettaa?

Jokerien paluu tarjoaisi Liigalle täydellisen sauman räjäyttää koko sarjajärjestelmä uusiksi. Liigan sulkeminen on ollut historian ylivoimaisesti typerin päätös.

Häntäpään joukkueiden kilpailullinen kausi päättyy marraskuussa eikä Mestis-seuroilla ole toiveita noususta. Tuskin missään muualla yrityselämässä pärjäät heittämällä hanskat tiskiin ennen tilikauden puoltaväliä. Liigahallituksen johtoryhmässä istuu jokaisen joukkueen edustaja. Koska liigajoukkueilla on itsekkäitä prioriteetteja, valitettavasti Liigan avaaminen ei ole näköpiirissä.

Tunnelin päässä odottaa valo, jos vain Liiga uskaltaa käyttää tämän yllättävän tilaisuuden hyväkseen.

 

Teksti: Riku Hatakka

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments