Yksi tämän kevään uusista ylioppilaista, Ada Saarikko, asuu isän, äidin ja vuotta vanhemman isosiskon kanssa keskellä halikkolaista maalaisidylliä Ikelän kylässä. Vuonna 1892 rakennetun entisen maatilan pihalta avautuu näkymä kumpuilevaan peltovainioon, jota halkoo maakunnan entinen valtaväylä, nykyinen seututie 110.
– Luonnon helmassa, silti lähellä keskustaa, luonnehtii Saarikko kotiaan.
Kulttuurimaiseman sävyttämä luonto vaihtuu Saarikolle haastattelua seuraavana päivänä Repoveden kansallispuiston maisemiin Kouvolassa. Äiti ja tytär ovat lähdössä erään vaeltamaan vajaaksi viikoksi. Vaeltaminen on yksi entisen kilpauimarin uusista harrastuksista.
– Kesällä mennään Kilpisjärvelle!
Ada Saarikko kirjoitti Halikon lukiossa kolmessa osassa kahdeksan ainetta ja tietää jo, että ylioppilasjuhlia tullaan viettämään myös Ikelässä.
– Ehkei ihan kahdeksaa ällää, mutta valmistun ja lisäksi ihan kivoilla arvosanoilla. Se on tärkeintä, tuleva ylioppilas sanoo ennen viimeisimpien arvosanojen varmistumista.
Saarikko kehuu opinahjoaan vuolaasti.
– Siellä on ihanat opet ja hyvä yhteishenki. Opettajat tuntevat kaikki nimeltä ja myös persoonina. Se on pienen ja tiiviin lukion etu, hän sanoo.
Saarikko kehuu myös lukion nykysysteemiä, jossa koulumaisuutta on karsittu ja opiskelu vaatii enemmän omaa suunnittelua ja itsenäisyyttä.
– Se ei vähennä yhteishenkeä vaan lisää sitä. Kun vapautta ja vastuuta on enemmän, opiskelijat muodostavat omia tiimejään ja vertaistukea annetaan luontevasti enemmän.
Ada Saarikolla on keskivertokansalaista laajempi katsanto lukiokoulutukseen, sillä hän lähti ensimmäisen lukiovuoden jälkeen Italiaan vaihto-oppilaaksi. Sardinian pääkaupunki Cagliarissa oli kolmattakymmentä muutakin vaihto-opiskelijaa, joten kansainvälisiä kontakteja syntyi paljon.
– Italiassa opettaja istuu luokan edessä ja luennoi, oppilaat kirjoittavat muistiinpanoja. Meno on koulumaista, muodollista ja hierarkkista – eikä opettajia sinutella, Saarikko kertoo.
Saarikolle ei jäänyt epäselväksi, kumpi järjestelmä on parempi: epämuodollinen, ryhmätyöskentelyä suosiva suomalainen vaiko autoritaarinen, pänttäämiseen perustuva italialainen.
– Suomen lukioissa on paljon rennompaa ja ystävällisempää. Tosin, olin kenties Sardinian tiukkakurisimmassa lukiossa, tiedelukio Liceo Scientifico Statale Antonio Pacinottissa.
Toinenkin ero lukiosysteemissä kääntyy Saarikon mielestä Suomen eduksi. Italiassa tulisi tietää jo 11–12-vuotiaana, haluaako kieli-, urheilu-, taide- vaiko tiedelukioon.
– Miten sen ikäisenä voi tietää, mitä haluaa tehdä isona?
Italiassa Saarikko sai hypätä suoraan kielikylpyaltaan syvään päähän, sillä hän ei ollut opiskellut yhtään italiaa.
– Ainoa englantia puhuva opettaja koulussa oli englanninopettaja, ja luokallani kaksi oppilasta puhui vähän englantia.
Myöskään toisessa ja kolmannessa isäntäperheessä ei englantia puhuttu, joten kielitaito karttui pakon edestä ja nopeasti. Kielikylpy 24/7 on tehokasta, mutta myös väsyttävää: koko ajan pitää skarpata, jos haluaa pysyä kärryillä mistä puhutaan.
Vaihto-oppilasvuodesta tuli lopulta vaihto-oppilaspuolivuosi, kun korona levisi tappavana ja pelottavana Italian pohjoisosissa. Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kotiinpaluun.
– Harmitti se alussa, mutta toisaalta, koko Italia meni pian sen jälkeen sulkuun eikä mitään olisi voinut tehdä.
Kokemus oli silti monin tavoin palkitseva: itsenäisyys, ymmärrys eri kulttuureista, maailmankatsomuksista sekä avoimuuden tärkeydestä kasvoivat.
Saarikon tavoitteena on jatkaa opintoja ympäristötekniikassa yliopistossa Lappeenrannassa tai Oulussa. Sitä odotellessa Saarikko jatkaa töitään salolaisessa terveysalan kaupassa, jossa on ollut osa-aikaisena jo kolmatta vuotta.
Saarikko näkee ympäristötekniikan työrukkasena maailman parantamiseen ja ympäristöongelmien ratkaisuun.
– Olen toiveikas, haluan kantaa oman korteni kekoon. Toivottavasti hiljaa hyvä tulee, vaikka ongelmat ovat suuria. Maailmanlaajuisesti teollisuuden päästöt ovat suurin ongelmavyyhti, johon toivottavasti viimeistään meidän sukupolvemme löytää ratkaisun, Saarikko sanoo.
Ada Saarikon neuvo lukionsa aloittaville muodostuu neljästä peruspilarista:
– Ottakaa ihan rauhassa, ei kaikki ole niin kuolemanvakavaa. Keskittykää tunneilla. Ei kannata jättää kokeisiin lukemista viime tippaan. Ja muistakaa pitää hauskaa!
Katso tästä uusien ylioppilaiden nimet Salossa ja muualla Varsinais-Suomessa!
