Männyistä löytyi uusi taudinaiheuttaja – Etelänversosurmaa aiheuttavan havuparikassienen alkuperä tuntematon. Luke kerää kansalaisilta näytteitä.

0
Etelänversosurman näkyy neulasissa, jotka muuttuvat ruskeiksi. Kuva: Suvi Sutela/Luke

Etelä- ja Lounais-Suomen mäntyjä tuhoaa Suomessa todennäköisesti uusi tauti, etelänversosurma. Tautia aiheuttaa havuparikassieni, jota ei aiemmin ole löydetty Suomesta.

– Etelänversosurma on yleinen Keski-Euroopassa, etenkin Saksassa, sanoo tutkija Eeva Terhonen Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta.

Suomesta tauti löytyi viime syksynä, kun puita tutkittiin muiden tuhojen yhteydessä muun muassa Lounais-Suomen alueelta.

Tuolloin uutisoitiin uudesta tuholaisesta okakaarnakuoriaisesta.

– Etelänversosurmaa löytyi samoista kohteista, Terhonen kertoo.

Terhosella on kaksi selitystä havuparikassienelle: joko se on levinnyt Suomeen äskettäin tai sitten sieni on ollut täällä ennestään, mutta sen aiheuttama tauti on puhjennut vasta nyt ilmastonmuutoksen vuoksi.

– Kuivuus ja lämpö kesäisin, hän tarkentaa.

Terhonen sanoo, että havuparikassieni esiintyy normaalisti oireettomana männyn vuosikasvaimissa. Se muuttuu puulle tappavaksi ulkoisten stressitekijöiden vaikutuksesta.

– Etelänversosurmaa ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männyissä, hän sanoo.

Tyypillisiä oireita etelänversosurmalle ovat ruskettuneet neulaset. Vakavaan taudinkuvaan kuuluu kesän aikana kokonaan ruskettuvat latvukset.

Muita merkkejä ovat ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat pesäkkeet, joihin muodostuu kuromaitiöitä.

Miten etelänversosurma eroaa männynversosurmasta?

– Männynversosurma alkaa näkyä keväällä, etelänversosurma syksyyn mennessä, Terhonen vetää rajaa.

Jotta etelänversosurman alkuperä saataisiin selville, Luke alkaa kartoittaa taudin levinneisyyttä keräämällä näytteitä kansalaisilta.

Näytteitä voi ottaa ilman lupaa vain omista puista, jotka voivat olla vaikka pihan tai lähimetsän puita.

Näytteiden avulla Luke selvittää, onko havuparikassieni levinnyt tänne hiljattain vai onko kyseessä mahdollisesti täällä ennestään ollut sienikanta.

Terhonen epäilee, että havuparikassieni on omaa kantaa, mutta aiheuttanut tautia vasta nyt puun kärsimien stressitekijöiden vuoksi.

Tutkimusta tehdään Alfred Kordelinin säätiön apurahalla nimellä ”Suomen kulttuurimaisemalle tärkeiden mäntyjen terveyden takaaminen – koko Suomi tutkii.”

– Kannattaa pitää silmät auki, Terhonen kannustaa.

Luke on tiedottanut asiasta myös kaupunkien puisto-osastoja.

Ennen näytteiden ottoa kannattaa ottaa Lukeen yhteyttä ja kysyä ohjeita. Lukesta saa myös kirjekuoria, joissa on valmiiksi maksetut postimerkit.

– Teemme myös videoita, jotka julkaisemme myöhemmin youtubessa, Terhonen kertoo.

Videot opastavat havaitsemaan taudin sekä keräämään näytteitä.