Salon Bridgekerhon sihteeri Oula Wichmann on harrastanut bridgeä noin 30 vuoden ajan.
– Yhtään virheetöntä peli-iltaa en ole viettänyt, Wichmann naurahtaa.
Oletettavaa on siis se, että täydelliset suoritukset ovat harvassa myös Salon SM-viikolla. Salohallissa ratkotaan Suomen mestaruusmitalit Swiss-pelimuodossa perjantaista sunnuntaihin.
Syvälle bridgen sääntöihin sukeltamiseen tarvittaisiin huomattavan pitkä juttu. Todettakoon Wichmannin suulla Swissin keskeinen ero joihinkin muihin versioihin.
– Siinä parit laitetaan ranking-järjestykseen uudestaan jokaisen kierroksen jälkeen. Tällöin pari kohtaa kullakin kierroksella suunnilleen samantasoisen parin.
Salon Bridgekerho on Wichmannin mukaan Salon kokoiseksi paikkakunnaksi varsin merkittävä tekijä Suomessa.
– Meillä on 50–60 aktiivipelaajaa. Määrä on vähitellen pienentynyt. Aikanaan kerhoilloissa on ollut 10–12 pöytää, nyt mennään kuudessa–seitsemässä. Silti olemme edelleen varsin viriili kerho, Wichmann kuvailee.
– Haasteenamme on se sama, mikä monissa muissakin urheilulajeissa näillä kulmilla. Tyypillinen uusi harrastaja on työuransa loppupuolella oleva, eläkkeelle siirtymässä oleva, joka kokee bridgen mielekkääksi harrastukseksi.
Mielekkyyttä ei olekaan syytä kyseenalaistaa.
– Tutkimuksissakin on todettu älypelin positiivisista vaikutuksista omaan muistiin, Wichmann huomauttaa.
Nuorempiakin on pyritty houkuttelemaan mukaan.
– Olen itse Perniössä opettajana ja koittanut heittää verkkoja vesille. On kuitenkin selvää, että useimmat lähtevät jatko-opintoihin Salon ulkopuolelle, Wichmann sanoo.
Perniön yhteiskoulun rehtori Arttu Karhulahti lukeutuu Salon bridgen kärkinimiin ja on onnistuessaan pelaamassa voitosta kansallisissa kilpailuissakin.
– Toivottavasti Salostakin lähdetään pelaamaan SM-viikon kilpailuun, Wichmann kannustaa.
Salon Bridgekerho järjestää peli-iltansa maanantaisin ja keskiviikkoisin. Maanantaina pelataan tavanomaisia kerhokilpailuja, jotka ovat rakenteeltaan isompien kansallisten kisojen kaltaisia.
Harrastuksensa alkupuolella olevien ilta on keskiviikkona.
– Uusien jäsenien kannattaa tulla mukaan kurssin kautta. Opetusmateriaalia on nettikin pullollaan, mutta itseopiskeltuna jää helposti väärinymmärryksiä. Olemme pyrkineet pitämään uusille tulokkaille yhden kurssin vuodessa, Wichmann selvittää.
Korona-aika muovasi tätäkin lajia melkoisesti. Keskeinen elementti on pelaaminen kasvotusten, mutta netti valtasi pakon edessä bridgenkin. Nyttemmin on päästy palaamaan taas jo normaalimpaan.
– Itse en ole innostunut nettipeleistä. Niin tärkeä asia henkilökohtaisesti on se pelin sosiaalinen puoli, Wichmann mainitsee.
Mistä sitten tunnistaa laadukkaan bridgen pelaajan, Oula Wichmann?
– Menestyminen on yhdistelmä logiikkaa, hyvää muistia, hiukan psykologiaa ja pikkuisen laskemistakin. Ihan ilman tuuria on vaikeaa pärjätä, mutta tämä on silti mitä suurimmassa määrin taitopeli.
– Jos tunnet vastustajat, olet etulyöntiasemassa. Toiset ovat pelaajina hyvinkin aggressiivisia, toiset passiivisempia. Täytyy sopeutua tilanteeseen ja tarvittaessa muokata omaa pelitapaa.
Salon Seudun Sanomat esittelee kaikki SM-viikon lajit ennen 30.6.–3.7. järjestettävää tapahtumaa.
BRIDGEN PERUSTEET
Tikkejä tavoitellaan
Neljän henkilön korttipeli, jota pelataan pareittain.
Parin muodostavat vastakkain istuvat pelaajat (pohjois–etelä- ja itä–länsi-parit)
Käytetään tuttua 52 korin pakkaa, joka jaetaan tasan pelaajille.
Ennen varsinaista peliä käydään parien kesken huutokauppa eli ”tarjousvaihe”.
Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tikkejä jaon aikana. Tarjousvaihe määrittää jaon tikki- ja valttivärin tai valtittomuuden.
Kilpailun voittaa se pari, jolla on lopussa enemmän IMP-pisteitä.
Lähde: SM-viikon lajiesittely
