Raikasta, mutta vähäväkistä – Suomen miesten lentopallomaajoukkue on pelannut kovempiakin otteluita isomman yleisön edessä

0
Belgiasta Turun Tovereihin siirtyvä passari Akseli Lankinen piti hauskaa eteläisen naapurimme kustannuksella. (kuvat: SSS/Minna Määttänen)

Myönnetään heti, että vertailu on epäreilu.

Mutta jos käännetään kalenteria muutamia vuosia taaksepäin, niin yleensä kevään ja kesän taitekohdassa Suomen miesten maajoukkue olisi valmistautunut kohtaamaan Maailmanliigassa muun muassa Venäjän, USA:n ja Brasilian.

Nyt Suomi pelaa Salohallissa kolme kertaa Viroa vastaan, jotka valmistavat joukkuetta Euroopan Hopeisen liigan otteluun Unkaria vastaan.

Aika ei siis ole kohdellut Suomen lentisihmettä hellästi.

Kaiken lisäksi Salohallin kokoonpanosta puuttui aika tasan kuusikollinen avainpelaajia, passari Eemi Tervaportista ja libero Lauri Kermisestä lähtien.

Parketilla ei siis pelannut Suomen maajoukkue vaan sen lähitulevaisuus. Yhden ottelun otannalla tulevaisuus on huomattavasti kirkkaampi kuin tämän jutun ensimmäiset kappaleet.

Suomi otti perjantaina ensimmäisen voittonsa Virosta viiteen vuoteen erin 3–1.

Viro on monella muulla mittarilla piskuinen, mutta ei lentopallossa: miesten maajoukkue pelaa tänä kesänä Euroopan Kultaista liigaa eli pykälää Suomea ylempänä.

205-senttisen passarin (!) Robert Vilberin johtama Viro myös näytti niin ottelulehtisessä kuin kentällä pykälää Suomea fyysisemmältä, eikä ero selittynyt pelkästään Suomeen verrattuna selvästi tiukemmasta paitamallista.

Mutta kuten moderni suomalainen lentisviisaus kuuluu: se mitä senteissä hävitään, se tempossa voitetaan.

Suomen päävalmentaja Joel Banks ei tuhlannut vaihtoja, vaan luotti pitkään aloitusseitsikkoonsa passari Akseli Lankinen, hakkuri Joonas Jokela, keskipelaajat Nuutti Niinivaara ja Severi Savonsalmi, yleispelaajat Antti Ronkainen ja Sakari Mäkinen sekä salolaislähtöinen libero Niklas Breilin.

Hakkurina aloittanut Joonas Jokela takoi 14 pistettä hyvällä teholla.

Seitsikko pelasikin railakkaalla tempolla ja suuremmalla luovuudella (pl. toinen erä), eikä passari Fedor Ivanovin ja yleispelaaja Jiri Hännisen kentälletulo ainakaan vähentänyt railakkuutta tai luovuutta.

– Kolmen vuoden kokemuksella (Suomen päävalmentajana) pidän erittäin tärkeänä sitä, että pelaajat nauttivat kentällä. Totta kai vaatimustason on oltava korkealla, mutta nautintoa se ei saa poistaa, päävalmentaja Banks muistutti.

– Voitto oli tärkeä siksikin, että olemme useana kesänä kärsineet kauan, Banks kertoi viitaten varsinkin hänen ensimmäiseen kesäänsä Suomessa, jolloin Suomi aloitti 15 tappion putkella.

Ensimmäinen ja helpoin kehityskohde löytyy syöttöruudusta: Suomi teki 118 aloitussyötöllä karmeat 31 syöttövirhettä.

Tasaisesti onnistuneesta Suomesta on vaikea nostaa yhtä tai kahta pelaajaa muiden yläpuolelle, mutta jos on pakko, niin hän olkoon Sastamalan ilmeetön lentopalloartisti Sakari Mäkinen.

Toisen polven maajoukkuepelaaja ja Olli Kunnarin manttelinperijä teki pisteitä monipuolisesti niin ässillä, torjunnoilla, viistoilla, kutospaikalta sekä kahden käden sormilyönneillä. Jos Mäkisellä olisi mittaa edes vähän enemmän kuin 189 senttiä, hänen palkkansa maksaisi joku muu seura kuin Vammalan Lentopallo.

Virallisen ottelun päätyttyä pelattiin vielä yksi lisäerä, jossa Banks laittoi kentälle salolaisten iloksi Rikalavolleyn kasvatin Miro Leinosen ja Salon Viestin tuoreen A-poikien Suomen mestarin Luka Marttilan.

Ensimmäisellä kosketuksellaan pisteen tehneestä Leinosesta tuli tiettävästi ensimmäinen kolmannen polven pelaaja (isä Sami, isoisä Olavi) Suomen miesten maajoukkueessa.

Leinosen tavoin Hurrikaani-Loimaassa pelaava Marttila taas näytti siltä, että hän olisi pelannut maaotteluita koko 18-vuotisen ikänsä. Marttila takoi lisäerässä viisi pistettä ilman virheitä.

– Lukalla on hyvä itseluottamus ja rytmi. Hän oli hyvä jo Kuortaneen leirillä, Banks kehui.

Banks peluutti 17 pelaajan jättijoukkueestaan kaikkiaan 14 pelaajaa. Yksi koko ottelun vaihtonurkkauksessa seisseistä pelaajista oli tuore Portugalin mestari Aaro Nikula, joka on Banksin papereissa ilmeisesti kolmoshakkuri Jokelan ja Samuli Kaislasalon takana.

Palataan vielä jutun synkähköön alkuun tunnelmaan. Inflaatio on nimittäin iskenyt maailmantalouden lisäksi myös Suomen lentopallomaajoukkueen kiinnostukseen.

Torstai-illan ottelua seurasi Salohallissa vaivaiset 274 katsojaa. Niille, jotka paikalle eivät päässeet, ainoa vaihtoehto nähdä ottelu oli Viron lentopalloliiton Facebook-sivun livelähetys. Lehdistötilaisuudessakin oli paikalla yksi toimittaja.

Lentopallo on kiinnostanut joskus enemmänkin.

Joukkueet kohtaavat uudelleen heti perjantaina.

Miesten maaottelu: Suomi–Viro 3–1 (25–19, 19–25, 25–23, 25–21).
Lisäerä: 25–21

Suomen pisteet/plusmiinus: Antti Ronkainen 9/+2, Miro Leinonen 2/+1, Jiri Hänninen 10/+4, Akseli Lankinen (passari) 2/-1, Luka Marttila 5/+5, Joonas Jokela 14/+4, Nuutti Niinivaara 7/+2, Henrik Porkka 2/0, Samuli Kaislasalo 9/+2, Severi Savonsalmi 7/+4, Fedor Ivanov (passari) 3/0, Sakari Mäkinen 14/+4, Jere Heiskanen 0/-2. Libero Niklas Breilinin vastaanottoprosentti 36.

Suomen kokoonpanossa olivat myös Aaro Nikula, Lauri Lehtonen ja Voitto Köykkä (libero).

Torjuntapisteet: 8–8
Ässäsyötöt/syöttövirheet: 6/31–5/15
Hyökkäysprosentit: 49–38
Vastaanottoprosentit: 49–55

OHO!

Suomi oli hävinnyt seitsemän edellistä otteluaan Viroa vastaan. Edellinen voitto oli viiden vuoden takaa.

Yleisöä: 274

Seuraava ottelu: perjantaina Salohallissa kello 18.30.