
Peurojen liikkuminen Paukkulassa ja Salaistentiellä on lisääntynyt menneen talven aikana. Salaistentiellä asuva Markku Uunimäki haluaa varoittaa asiasta tielläliikkujia, sillä Salaistentiellä ajetaan usein liiankin reipasta vauhtia.
– Pelkään, että joku kerta sattuu onnettomuus. Varsinkin iltaisin täällä ajetaan aika kovaa. Nuoriso testaa tässä suoralla nopeuksia. Ja iltaisin liikkuvat myös peurat: ne lähtevät liikkeelle viiden jälkeen. Myös aamuyöllä niitä on liikkeellä, Uunimäki sanoo.
– Tien molempiin päihin pitäisi oikeastaan laittaa peuravaaran merkki, hän toteaa.
Aamuyöllä, kun ympäristö hiljenee, eläimet lähtevät käyskentelemään talojen pihoille ja etsimään syötävää. Uunimäen ja hänen naapuriensa pihoilla peuroja vierailee harva se päivä.
– Aika yllätys oli, kun yhtenä aamuna avasin verhot, ja ikkunan takana seisoi oikein suuri sarvipäinen peura. Sellaisen ymmärtäisi paremmin maaseudulla, mutta täällä taajamassa se on aika yllättävää, Uunimäki naurahtaa.
Uunimäen mukaan peurojen määrä on ryöpsähtänyt alueella viime kuukausien aikana. Sitä ennen niitä näkyi harvoin.
– Olen ollut töissä Paraisilla, missä peuroista on tullut todellinen ongelma. Siellä ne tuhoavat puutarhoissa kaiken kasvillisuuden. Kun täälläkin omenat alkavat kypsyä, peurat voivat tulla vielä aktiivisemmiksi. Ties millainen viidakko tämä on syksyllä, jos niitä ei nyt aleta ajaa pois, Uunimäki arvelee.
Peurat tulevat Uunimäen mukaan metsän reunasta ja kävelevät sieltä pihoille. Esimerkiksi hänen pensasaitansa on niin matala, että pihalle on eläimillä helppo kulku.
Uunimäki on karkottanut peuroja metelillä eli lyömällä käsiään yhteen. Sitä hän suosittelee muillekin. Toisena karkotuskeinona hän tietää keltaisen hirvinauhan, jota tuuli heiluttaa. Sitä saa esimerkiksi rautakaupoista.
– Sitä voisi varmaan vetää ainakin metsän reunaan, Uunimäki miettii.
Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö arvelee, että Salaistentiellä liikkuvat hirvieläimet ovat joko valkohäntäpeuroja tai metsäkauriita. Keväisin ne molemmat liikkuvat etsimässä tuoretta ravintoa.
– Talvisin ne ovat laumoissa suojautuakseen paremmin saalistajilta. Taajamasta ne saattavat hakea suojaa, ja siellä on myös hyvää ravintoa, mikä tietysti harmittaa asukkaita.
– Alkukesästä hirvieläimet hakeutuvat metsiin, rauhallisemmalle alueelle vasomaan. Mutta syksyllä, kun vasat ovat riittävän suuria, ne alkavat taas kulkea enemmän pelloilla ja näkösällä, Perkkiö kertoo.
Salossa metsäkauriskanta on Perkkiön mukaan ollut kohtalaisen pieni, mutta se on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut.
– Ja ne ovat todella ihmisasumusten lähellä viihtyviä, hän toteaa.
Perkkiö myöntää, että peurojen ja kauriiden karkottaminen kotipihoilta on vaikeaa. Hän näkee, että varmin keino on ammattiviljelijöiden käyttämä aitaaminen.
– Eli rakentaa riittävän korkea ja vahva aita, jotta eläimet eivät pääse alueelle. Myös keltainen hirvinauha ohjaa eläimiä ainakin jossain määrin.
Metsäpalstoilla ruiskutetaan puuntaimiin torjunta-ainetta, joka maistuu hirvieläinten mielestä pahalta. Samanlaista ainetta voi kokeilla puutarhassakin.
– Saatavilla on ainakin Trico Garden -merkkistä peurakarkotetta. Sitä voi käyttää puiden, pensaiden ja koristekasvien suojaamiseen, mutta ei syötäviin kasveihin, Perkkiö muistuttaa.
Muitakin karkotuskeinoja voi kokeilla, mutta Perkkiö huomauttaa, että peurat ja kauriit tuppaavat muutamassa viikossa tottumaan niihin.
– Jotkut ovat esimerkiksi ripustaneet puutarhaan voimakkaanhajuisia saippuoita tai wunderbaumeja eli ei luonnonmukaisia hajuja. Mutta niihinkin eläin voi tottua, kun huomaa, ettei niistä ole vaaraa.
Eipä maailma siihen kaadu, jos maltilla ajelee.
Peuroja on näkynyt ihan Salon keskustaa myöden, kun työmatkaa on joutunut aamuvarhain ajamaan. Vielä ei ole kolahtanut.
Peuroja liikkuu myös Ylhäistentiellä useammassa kohtaa. Myös siellä kannattaa olla valppaans
Joka paikassa niitä on. Keskimäärin 30 kpl tuhannella hehtaarilla.
Varoisin enemmän ihmisiä kuin peuroja.
Inkereeltä Romsilan ohi Kaukolaan ja sieltä Kiskoon ja edelleen Helsingin suuntaan on näkynyt joka aamu ainakin 80- 120 peuraa.
Karistojan tiehaaran jälkeen on 40- 50 peuran laumat jakaantuneena tien molemmin puolin.
Kiskon suunnalla ennen Pyysuontien risteystä noin 40 Peuraa.
Pienempiä 2- 10 peuran laumoja vaihtelevissa kohdissa matkan varrella.
Kannan kasvu muka saatu pysähtymään.
Nykyään on tavallista, että vasoja on 2 kappaletta.
Kaupallinen elämysmetsästys pitäisi lailla kieltää ja käyttämättömistä luvista pitäisi joutua maksamaan sanktioita.