Salo IoT Park nousi nopeasti jaloilleen – kaupunkia varoitettiin yhtiön epäonnistuvan ja kaatuvan veronmaksajien syliin

6
Salo IoT Campuksen toimitilakulut ovat neljä miljoonaa euroa vuodessa. Toimitusjohtaja Atte Köykän mukaan iso kiinteistö tarjoaa myös säästömahdollisuuksia. Yksi ratkaisu löytyy parkkihallin ylimmästä kerroksesta, jonne on rakennettu yli tuhannen paneelin aurinkovoimala.

Matkapuhelinjätti Nokian entisen tehdaskiinteistön viisi vuotta sitten ostanut Salo IoT Park Oy on noussut odotettua nopeammin jaloilleen.

Kiinteistöyhtiö sai Microsoftin omistuksessa olleet tilat hallintaansa keväällä 2017. Sen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli 2018.

Yhtiö teki ensimmäistä kertaa voittoa vuonna 2020, tuolloin vajaat 80 000 euroa. Viime vuonna tilikauden voitto oli jo 382 000 euroa.

Samaan aikaan yrityksen liikevaihto kasvoi 4,8:sta lähes 5,5 miljoonaan euroon.

– Nyt olemme tasapainotilanteessa. Voi sanoa, että yhtiö on jaloillaan. Kaikki mitä tehdään tähän päälle, on plussaa, toimitusjohtaja Atte Köykkä sanoo.

Salo IoT Parkin omistavat Salon kaupunki, 4Capes Oy, Lounaismaan Osuuspankki, Lounea Oy, Aurora Ventures Oy sekä Hans Strömberg.

Salon kaupungin osakkuus kiinteistöyhtiössä herätti aikanaan kiivasta keskustelua. Kriitikot varoittivat, että suuren tehdaskiinteistön ostaminen on riskisijoitus, joka tulee kaatumaan veronmaksajien syliin.

– Asenne on muuttunut. Minä en ole joutunut enää juurikaan kohtaamaan kärkkäitä mielipiteitä, että te poltatte veronmaksajien rahaa, viime vuoden lopulla yhtiön johtoon tullut Köykkä sanoo.

– Palaute on lähinnä sen suuntaista, että teette hyvää työtä, IoT Campus on hyvä toimintaympäristö ja että se mahdollistaa uutta yritystoimintaa Salossa.

Miten olisi käynyt, jos kiinteistön osto ei olisi toteutunut? Olisiko se jäänyt kasvamaan ruohoa?

– Pahin tilanne olisi, jos täällä olisi muutama kirpputori ja varastohalli. Näin isot tilat vaativat omistajat, jotka ovat valmiita käyttämään rahaa kiinteistön ylläpitoon ja toimimaan pitkäjänteisesti. Vain sillä lailla paikka pysyy kunnossa, Atte Köykkä muistuttaa.

Salo IoT Campuksen alkutaipaleelle on mahtunut hyviä uutisia. Suurin niistä oli Valmet Automotiven akkutehtaan perustaminen Merikaaren tiloihin. Akkutehtaan tiloja laajennettiin viime vuonna 4 000 neliön Patteri-rakennuksella, joka maksoi noin viisi miljoonaa euroa.

Salo IoT Parkin noin 25 000 neliön tuotantotilat ovat täynnä, ja esimerkiksi akkutehtaan tieltä pois muuttaneelle Cencorp Oy:lle tehtiin uudet tuotantotilat entisistä toimistotiloista.

Tehdaskiinteistössä on vuokrattavia neliöitä kaikkiaan noin 95 000. Niistä noin puolet on vuokrattu.

– Tuotantotiloista olisi kysyntää tälläkin hetkellä, mutta toimistotiloista ei ole helppoa tehdä sellaisia. Meillä on kuitenkin vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta ja mahdollisuus laajentaa tarvittaessa. Toiveemme on, että saisimme tänne yrityksiä, jotka toisivat meille tuotannon lisäksi ehkä pääkonttorinsa ja tuotekehitystä, jotka voisivat hyödyntää toimistotiloja, Atte Köykkä sanoo.

Atte Köykän mukaan vanhalla kännykkäkampukselle on edelleen paljon pientä parannettavaa. Esimerkiksi Nokian aikainen showroom aulan kupeessa on hiljattain avattu ja siitä on tehty avoin ”olohuone”.

Salo IoT Campuksella on vireillä asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa uudenlainen toiminta vanhassa tehdaskiinteistössä.

Esimerkiksi uudenlaisesta toiminnasta käy Salon kaupungin päätös perustaa Kampa-rakennukseen 30-paikkainen vanhusten hoivakoti. Sen muutostyöt valmistuvat syksyllä, ja kaupunki käynnistää toiminnan vuokratiloissa loppuvuonna.

– Hoivakoti on jo herättänyt kiinnostusta. Teemme yhteistyötä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, ja heidän opiskelijansa voivat käyttää hoivakotia harjoittelupaikkana. Moni opiskelija tekee opintojensa ohella myös töitä, ja kaupunki voi saada heistä motivoitunutta ruuhka-apua, Atte Köykkä sanoo.

Salo IoT Parkin osakkaat sijoittivat kiinteistöyhtiöön aikanaan 12,5 miljoonaa euroa.

Microsoftille maksettiin tehdaskiinteistöstä irtaimistoineen 6,2 miljoonaa euroa. Loppurahalla piti kattaa yhtiön alkuvuosien tappioita.

Kiinteistöyhtiöllä oli viime vuoden lopussa omaa pääomaa 9,4 miljoonaa euroa ja ulkopuolista lainaa 8,6 miljoonaa euroa. Rahoitusta on tarvittu investointeihin kuten akkutehtaan laajennukseen. Pitkäaikaista lainaa on otettu Salon kaupungilta ja Lounaismaan Osuuspankilta.

Atte Köykän mukaan lainoja lyhennetään sovitun ohjelman mukaisesti, mutta tarvittaessa yhtiö voi ottaa lisääkin lainaa rahoittaakseen investointejaan.

– Kiinteistöyhtiöt käyttävät usein velkavipua kasvattaakseen pitkäaikaisia tuottojaan. Se on normaalia toimintaa, hän sanoo.

Voitollinen tulos herättää kysymyksen, aikooko kiinteistöyhtiö ryhtyä maksamaan omistajilleen osinkoa.

– Olemme vielä kasvuvaiheessa, eikä osinkoa ruveta vielä maksamaan, Atte Köykkä vastaa.

Suuren kiinteistöyhtiön toiminta ei ole pelkkää uusien yritysten haalimista. Arkista työtä teettää pelkästään valtavan kiinteistömassan ylläpito ja huolto. Salo IoT Parkin toimitilakulut olivat viime vuonna neljä miljoonaa euroa.

– Isoissa kiinteistöissä on myös säästömahdollisuuksia, ja me olemme tarkkoja esimerkiksi energiakuluissa eli lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Hyvää on, että kaukolämpö on Salossa poikkeuksellisen edullista, jos vertaa esimerkiksi Helsingin tai Turun hintoihin, Köykkä sanoo.

Sähkökuluja pienentääkseen Salo IoT Campus on tehnyt yhdessä Turku Energian kanssa campukselle yli tuhannesta aurinkopaneelista koostuvan aurinkovoimalan. Se rakennettiin parkkitalon kattotasanteelle.

Yhteistyö Turku Energian kanssa jatkuu siten, että campukselle rakennetaan 20 uutta sähköauton latauspistettä kymmenen nykyisen lisäksi.

– Vanhat ovat olleet kaikki käytössä, joten kysyntää on, Atte Köykkä perustelee.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kustannuslaskija
4 kuukautta sitten

Positiivinen ratkaisu. Lisäksi suuret remontit kustantaisivat nyt paljon enemmän. Viiden miljoonan liikevaihdolla on tosin tiukka paikka lyhentää yhdeksän miljoonan velkoja. Inflaatio onneksi tulee auttamaan, ja toivotaan, että lainojen korot pysyvät kohtuullisina. Prosentin nousu lainoihin tekee melkein satatuhatta euroa.

Lisäksi olisi mielenkiintoa tietoa, paljonko liikevaihdosta on kunnan maksamia vuokria, jotka kerätty verovaroista. Suunnittelemalla poistoprosentit sopiviksi saadaan kauden tulos optisesti kuntoon. Vielä taitaa olla matkaa osakkaiden osinkoihin.

Salon kannalta kokonaisuus on kuitenkin positiivinen ratkaisu.

Kustannusmaksaja
4 kuukautta sitten

Samaa mietin, että paljonko kaupunki maksaa Puistolle, mutta kuuluu varmaan ”liikesalaisuuden” piiriin.

A.A.
4 kuukautta sitten

Se on hyvä, että alueella on toimintaa eikä rapistu. Näitä haamutehtaita on Salossa riittävästi Meriniityssä.

B.B.
4 kuukautta sitten
Reply to  A.A.

Niin, osahan niistä tyhjistä tehtaista ynnä muista on muuttanut sinne.

Amatöörit asialla
4 kuukautta sitten

Muistaakseni rakennusten ostohintaan liittyi ehto, että Microsoft saa osuuden tuloksesta. Kannattaisiko nyt näyttää vielä tappiota, mikä ei varmaan kovin suurta luovuutta vaatisi.

Faktat kuntoon
4 kuukautta sitten

Muistat väärin.