Ensi vuoden alusta lähtien kuntien toiminta supistuu merkittävästi, kun sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille.
Tämä pakottaa kaikki kunnat miettimään strategiaa ja viestintää. Myös koko ajan paheneva työvoimapula ja alhainen syntyvyys yhdistävät monia kuntia, ja asukkaita yritetään haalia lisää.
Salon kaupungin viestintäpäällikkö Teija Järvelä sanoo, että Salossa brändityö ja viestinnän uudistaminen vaativat laajaa pohdintaa.
– Tällä hetkellä brändi pohjautuu älykaupunkiteemaan, mutta ei älykaupunki ole parin viime vuoden aikana ollut kaiken kattavana teemana. Meidän pitää rukata brändiä tulevan strategian pohjalta.
Salon brändilupaus on suomeksi Tunne älykäs kaupunki ja englanniksi Smart City Makes More Sense. Sloganit joutanevat arkistojen uumeniin, mikäli brändityön kärki muuttuu.
Järvelä arvioi, että myös kaupungin visuaalinen ilme alkaa kaivata uudistusta.
– Visuaalinen ohjeistomme on vuodelta 2008, logot ja kaikki. Meidän pitää käydä sekin keskustelu, pitääkö lähteä muuttamaan ilmettä.
Salo etsii parhaillaan julkisen kilpailutuksen avulla viestintätyöhön kumppaneita, joiden kanssa tulevia muutoksia pohditaan.
Yrityksiltä aiotaan ostaa sekä strategiatyötä että käytännön viestintää. Toimintamalli ei ole uusi: Salo on tähänkin asti ostanut säännöllisesti viestintätyötä. Kaupungin oma viestintä- ja markkinointiorganisaatio ei ole kuntaliitoksen jälkeen kasvanut, vaikka töitä on tullut rutkasti lisää.
– Vuoden 2009 jälkeen on tullut esimerkiksi kaikki sosiaalisen median kanavat. Ei meillä ole itse mitään mahdollisuutta tuottaa tällaista määrää sisältöä kaikkiin tarvittaviin kanaviin sekä erillisiin kampanjoihin. Se vaatii myös graafista ammattiosaamista, jota meillä ei ole, Järvelä sanoo.
Kilpailutuksen hintalapuksi muodostunee 200 000–250 00 euroa. Se pitää sisällään neljän vuoden yhteistyön.
– Kilpailutus ei kuitenkaan sido meitä hankkimaan palveluita tuolla summalla.
Teija Järvelä on tyytyväinen siihen, että hankinta pystytään vihdoin tekemään. Asia on venynyt organisaation muiden kiireiden vuoksi, kun esimerkiki koronaviestintä on vienyt paljon aikaa.
– Pääsemme meidän kannaltamme ideaalitilanteeseen, kun saamme kumppanit kahdeksi vuodeksi. Se myös nopeuttaa toimintaa, kun ei tarvitse joka ikistä ostoa erikseen miettiä.
Kahden vuoden lisäksi kilpailutus pitää sisällään kaksi optiovuotta. Tarjouskilpailu on avoinna toukokuun loppuun asti. Järvelä toivoo, että valinnat saadaan päätettyä vielä enenen kesän lomakautta.
Mitä sinä korostaisit Saloa markkinoitaessa?
– Tämä on pieni ja kaunis kaupunki. Sopiva.
Näin kiteyttää Salon parhaat puolet Kairit Kade. Hän on asunut Salossa 30 vuotta ja kertoo viihtyvänsä hyvin.
– Tämä ei ole liian iso, ja täällä saa hyvää palvelua.
Lukiota käyvä Oona Aavio korostaisi kouluja.
– Koulut ovat hyviä, siistejä ja hyväkuntoisia, hän sanoo.
– Koulujen pihatkin ovat viihtyisiä, lisää Vilma Nieminen.
Anna Lavrentjeva pitää myös asuinympäristöä viihtyisänä.
– Täällä on luonto lähellä.
Kolmikko arvioi, että kauppapalveluista peruspalvelut ovat hyviä: ruokakauppa ja apteekki löytyy monesta kylästä. Sen sijaan nuorille suunnattua tarjontaa he toivoisivat enemmän. Nyt shoppailureissut suuntautuvat usein Salon sijaan Raision Myllyyn ja nettiin.
– Myös hyviä hengailupaikkoja nuorille on aika vähän, sanoo Aavio.
Hiljattain Somerolta Saloon muuttanut Jami Alitalo on tyytyväinen uuteen kotikaupunkiinsa.
– Täällä on paljon aktiviteetteja, ja siinä mielessä tämä on mukavampi kuin Somero. Täällä on paljon ohjelmaa ja hyvät frisbeegolfradat.
Työkaveri Eero Harju myötäilee.
– Kyllä täällä viihtyy.
Kaksikko on sitä mieltä, että kohta Salo on entistä parempi paikka.
– Kun Mäkkäri tulee takaisin, puolet lähteneistä salolaisista tulee takaisin, sanoo Harju ja nauraa päälle.
– Kyllä Mäkkäri täytyy kaupungissa olla, komppaa Alitalo.
Pikaruokaketju McDonald’s avaa Salossa uuden ravintolan loppukesällä.
Mitä sinä nostaisit keskiöön, kun Salolle rakennetaan brändiä? Kommentoi alle!
Kyllä se rähjäinen pääkatu erottaa Salon muista kaupungeista.
EinoHeino-Kaunoleninki-KoneGlans-Ex-Mäkkäri-viljasiilo/Agrimarket-peltihalli, joka suuntaan vinot jalkakäytävät, siinä brändiä kerrakseen. Eli yleisilme kuntoon, muuten markkinointi on hukkaan heitettyä.
Samaa mieltä, yleisilmeen kohentaminen saisi ulottua myös ydinkeskustan ulkopuolelle.
Samoin tämä kaupungin torin ympärille tehdyille uusille rakennuksille valittu harmaa väritys lisää kaupungin ilmettä, lisättynä Musta Joutsen-paatti joessa. Miksi mustaa ja harmaata? Miksi ei edes värikkyyttä julisteilla?
Terassirakennelmilla tukitut jalkakäytävätkään eivät kaupungin brändiä lisää, jos ajattelen tulevani turistina outoon kaupunkiin.
Brändiuudistus ei meitä auta. Luottamushenkilöt ensin vetämään yhtä köyttä.
Toiseksi me salolaiset voimme ryhtyä ajattelemaan positiivisesti kotikaupungistamme. Me asukkaat teemme sen brändin. Unohdetaan nyt 13 vuoden jälkeen ne vanhat kuntarajat. Tämä alue on Salo.
Brändiuudistus ei auta, olen samaa mieltä. Olisiko puheitten sijaan aika jo siirtyä tekoihin?
Pääkadun vanhojen ränsistyiden rakennuksen tilalle pitäisi saada jotain uutta, koska nämä rakennukset ovat ovat olleet jo liian monta vuotta samassa tilassa.
Pelkkä markkinointi on turhaa, jos ei ryhdytä toimiin.
Pääkadun voisi päivittää 2000-luvulle. Lisäksi luulen, että viihtyvyyttä voisi lisätä se, ettei asuinalueen läpi rakennella junaratoja.
Näin junantuoman salolaisen silmin katsottuna todellinen keskustan ydin sijoitttuu akselille Vilhonkatu-tori. Kirjaston piharemontti oli askel oikeaan suuntaan. Enää puuttuu kävelykadun jatkaminen Plazasta torille. Nyt siinä hukataan potentiaalia kuten siivottomissa jokirannoissa rautatiesillalta Halikonlahdelle.
Kävellen ja pyöräillen kokee ympäristön paljon paremmin kuin peltilaatikon ikkunasta kurkkien. Turuntie-Helsingintie ovatkin vain vilkasta autoliikennettä palvelevia läpiajoväyliä. Ei niistä kannata murehtia. Juurihan 10 vuotta sitten niissä tehtiin onnistuneita parannuksia, kun 1,5-kaistainen järjestely selkeytettiin toimivaksi.
Salo – takana loistava tulevaisuus.
Ei kaupunki mistään sloganeista parane. Salossa pitäisi ensin vaihtaa päättäjät ja virkamiehet, esimerkiksi se, joka antoi luvan asentaa muovimatto märälle betonille uudessa kaupungintalossa. Lakeuksilta kotoisin ollut kaupunginjohtaja kehui Salkkarissa ”on velattomat seinät” kun Nokian alasajo oli jo alkanut.
Muuten olen samaa mieltä Turun- ja Helsingintien rähjäisyydestä. Eräällä kiinteistösijoittajalla ja eräällä yhdistysjohtaja-yrittäjällä vaan tuntuu olevan kummallisen paljon valtaa kaupungin asioihin.
Kun 2004 aloin etsiä omakotitaloa, niin Salo ei tullut mieleenkään. Nokiassa pitkään työskennelleenä ja Salossa asuneena tiesin riskit. Piikkiö (nyt Kaarinaa) tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Lyhyt matka Saloon tai Turkuun ja hinnat kohdillaan.
Seuraavissa kuntavaaleissa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa ja vaihtaa päättäjät ja sitä kautta saada aikaan parempi Salo.
En minä kaarinalaisena valitettavasti voi vaikuttaa Salon päättäjiin. Seuraan kyllä Salon asioita, koska vaimolla on siellä pieni yritys ja minulla paljon ystäviä, etenkin ex-kollegoita.
Poliitikot ovat oma ihmistyyppinsä.
Ei kai se yksi entinen kaupunginjohtaja lakeuksilta kotoisin ollut, oli vaan edellinen työpaikka ollut siellä. Olikohan jostain Lapista vai mistä lie?
Noista Helsingintien-Turuntien huonokuntoisista rakennuksista keskusteltiin jo 90-luvun lopussa. Tai riitelyksihän se meni. Ongelman ratkaisemiseksi kaupungilla pitäisi olla kova tahtotila ottaa riittävät keinot käyttöön. Työkalupakista pitäisi löytyä kaavoituksen, uhkasakkojen ja pakkolunastuksen kaltaisia välineitä. Myös suunnitelma siitä, mitä tilalle oikein tulisi. Muualta tulleena en tiedä paikallisia kuvioita ja henkilösuhteita. Vastaavissa tilanteissa muualla joillain kiinteistön omistajilla on ollut tapana odotella parempia aikoja, jotta tontista saisi paremman hinnan. Toisaalta voi olla perikuntia tai muuta hajautunutta omistusta, joille päätöksenteko omin voimin on liian vaikeaa. Siksi kaupungin pitäisikin tarttua ohjaksiin. 20 vuotta valitusta on jo tarpeeksi. Olen saanut käsityksen, että keskustan kerrostalokohteilla olisi kysyntää, mutta tonteista… Lue lisää »
Vuosia sitten Salon maapohja on todettu sellaiseksi, ettei korkeita kerrostaloja voi tehdä. Olisihan ja ovathan 4-kerroksisetkin parempia kuin ei mitään. Keskustan kerrostaloihin on ikäihmisillä niin entisillä kunta-alueilta kuin Salon omakotitaloalueiltakin muuttohaluja, kun puutarhojen ja omakotitalojen hoitoon ei terveys riitä.
Liikkuminen on toinen tekijä, jos ajolupa viedään. Taksilla kauppa- ja muut asioinnit tulevat kalliiksi, ja Paikku ei kulje kuin jostain, ja kävelymatka pysäkille liikaa.
Olen aina ihmetellyt tuota selitystä. Miten Turun keskustaan on jo vuosikymmeniä sitten voitu rakentaa korkeita taloja? Esimerkiksi KOP-kolmion talo on paalutettu 52 metrin syvyyteen. Seitsemän kerrosta ja kellarikerros. Hyvin on pysynyt pystyssä vuodesta 1964.
Lähempänä jokea savea on vielä enemmän. Aurajoen alittava kaukolämpötunneli menee 94 m syydessä. Vasta sieltä löytyi kalliota.
Salon keskustassa joudutaan talot paaluttamaan kallioon saakka, 10-30 metriä. Silloin on järkevämpääkin rakentaa korkeita taloja, kun perustukset kuitenkin maksavat. Sen sijaan joku valtuutettu aina vastustaa yli kaksikerroksista rakentamista. Ei ole monta vuotta siitä, kun erään kerrostalotontin kaavaa piti leikata kerroksen verran matalammaksi. Jotakuta ahisti. Salon keskustaan pitäisi rakentaa jonkun maailmalla tunnetun huippuarkkitehdin suunnittelemia korkeita rakennuksia. Kysyntää keskusta-asuntoihin on. Jo talojen suunnitelmien pitäisi olla niin tyrmääviä, että rivivaltuutetulla tippuu kahvikuppi kädestä ne nähdessään. Talo voi olla taideteos. Tehdään sellaista, mihin ei Raisiolla tai Keravalla ole kanttia. Japanilaiset turistit menevät bussilasteittain katsomaan Aallon arkkitehtuuria. Omana aikanaan ne olivat monelle kauhistus. Vastaava täky… Lue lisää »
Jospa kuunneltaisiin ensisijaisesti talojen käyttäjien mielipidettä eikä rakennettaisi vain turisteja varten. Itse ainakin haluaisin teknisesti riskittömän rakenteen ajattoman värisenä, vaikka sitten harmaana. Jonkun mielestä ehkä tylsää, mutta en minä hyödy mitään siitä, että arkkitehdit keskenään palkitsevat toisiaan vettä vuotavien taideteosten suunnittelusta.
Saven päälle kannattaa tosiaan rakentaa kerrostaloja, jolloin perustamisen kustannusten suhteellinen osuus kokonaisuudesta laskee. Mutta viime aikoina rakennettuja korkeampia taloja en minäkään keskustaan halua. Pikkukaupungin tyyliin sopii maltillinen rakennuskorkeus.
Allekirjoitan väittämät. Salolaiset olisivat tyytyväisiä, kun kaikki ruma lanataan ja muutetaan parkkipaikoiksi. Valtatiet ja junat kiertämään keskusta ja lapset, nuoret ja työssäkäyvät muualle.
Leikki sikseen. Salon päätöksenteko alkaa vasta heräillä kuntaliitoksen ja Nokian lähtemisen jälkeisistä shokeista. Kyllä tästä hyvä saadaan, pitäisi vaan saada katse tulevaan, eikä haikailla menneitä saati murehtia nykyistä.
Kun Salon uutta brändiä mietitään, voisi keskittyä jo nyt olemassa oleviin voimatekijöihin.
Salo on muutakin kuin rapistuva keskusta. Tämä kunta on eläviä ja idyllisiä kyliä, Mathildedal parhaimpana esimerkkinä. Meillä on merta, upeita järviä, peltolaaksoja. Rahan laittaminen uusiin logoihin ja nettisivujen ilmeeseen on tuhlausta.
Hyvä alku olisi kun sisääntuloteille laitettaisiin tervetuloa-kyltit. Ykköstiellä on vain hölmö Salo – joka päivä parempi. Siis mitä? Yksi pöhkoimmistä kaupunkikylteistä, jonka olen nähnyt. Juuri sitä itseriittoisuutta, joka estää Salon kehittymistä.
Kauempaa Suomesta tuleva ajelee motaria Helsingin suunnasta. Siellä jossain ennen Kivihovia on mäellä vaisu ja väritön kyltti, jossa joku Salo-logo. Ajelet Turun suuntaan ja ihmettelet, missä se Salo onkaan.
Se kaupungista kertova kyltti on muissa kaupungeissa lähempänä Cityä. Silloin siihen voi reagoidakin, jos sinne vievän risteävän tien huomaa.
Viime viikolla oli Salo pääkirjastossa haikuja = tavut 5-7-5 + tavut 7-7 = tanka: Itämerellä – kauniin Suomen sisällä – Salo raossa + jota osoittaa tuo – Kemiönsaari veden.