Salolaisten jätteitä pengotaan parin viikon ajan – tutkimuksessa selvitetään polttokelpoisen jätteen koostumusta

0
Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että biojätteen osuus polttokelpoisen jätteen joukossa oli suuri. Kuva: TS-arkisto/Veikko Wahlroos

Salolaisten jätteet ovat parin viikon ajan tarkassa syynissä, kun Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) tutkii kotitalouksissa lajitellun polttokelpoisen jätteen koostumusta.

Tutkimuksessa selvitetään, mitä polttokelpoisen jätteen joukossa on ja miten asukkaat jätteensä lajittelevat. Tutkimus alkoi maanantaina ja päättyy 13. toukokuuta.

– Polttokelpoisen jätteen koostumusta tutkimalla voidaan tarjota taustatietoa monenlaiseen jätehuollon kehittämiseen ja valtakunnallisia tilastointeja varten, LSJH:n tutkimus- ja kehitysvastaava Miia Jylhä kertoo tiedotteessa.

Salon lisäksi jätteitä kerätään ja tutkitaan Turusta, Raisiosta, Liedosta, Kaarinasta, Maskusta ja Ruskolta. Valituilta alueilta painotetaan näytteiden lukumäärä asukasluvun mukaisesti.

Jätehuolto on tutkinut polttokelpoisen jätteen koostumusta säännöllisesti joka toinen vuosi. Viimeksi koostumustutkimus tehtiin kesäkuussa 2019. Viime vuonna tutkimuksessa pidettiin välivuosi koronapandemian mukana tuomien epävarmuuksien vuoksi.

– Tänä vuonna tutkimme erikseen koronaan liittyvän jätteen määrää, eli kotitestit ja kasvomaskit lajitellaan erikseen muusta jätteestä, Jylhä kertoo.

Tänä vuonna tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös poistotekstiiliin.

– Näin saadaan tietoa siitä, paljonko mahdollisesti hyödyntämiskelpoista tekstiiliä päätyy vielä kotiroskikseen. Tällä hetkellä LSJH saa valmistettua poistotekstiilinkeräykseen tuodusta tekstiilijätteestä mekaanisesti kierrätyskuitua uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

– Olisi tärkeää saada poistotekstiili ja kaikki muu hyödyntämiskelpoinen materiaali pois polttokelpoisen jätteen joukosta, Jylhä muistuttaa.

Vuoden 2019 tutkimuksessa selvisi, että biojätteen osuus polttokelpoisen jätteen joukossa on edelleen suuri. Reilu kolmannes roskapussin painosta oli biojätettä. Biojäte sisälsi myös runsaasti ruokahävikkiä.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on Suomessa tällä hetkellä 43 prosenttia. EU:n tavoitteena on, että kierrätysaste nousee 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Etenkin biojätteen erilliskeräystä tehostetaan, kun erilliskeräysvelvoite laajenee tänä vuonna kaikkiin taajamissa sijaitseviin vähintään 5 huoneiston kiinteistöihin ja koskee vuonna 2024 jokaista kiinteistöä yli 10 000 asukkaan taajamassa. Myös pakkausjätteitä aletaan kerätä kaikissa vähintään 5 huoneiston kiinteistöissä taajamissa.