Salon lääkäripulaa paikataan vuokratyöllä ja lisäpalkkiolla

2
– Vuokrahenkilöstökään ei aina ole ratkaisu. Ei ole itsestään selvää, että saadaan lainkaan tarjouksia, sanoo Salon terveyspalveluiden johtaja Petri Salo. Kuva: SSS/Marko Mattila

Salon kaupunkia vaivaavaa lääkäripulaa pyritään hoitamaan useammallakin keinolla. Käytössä ovat normaali rekrytointi, henkilöstön vuokraaminen yksityisiltä yrityksiltä ja viimeisimpänä ylimääräinen palkanlisä.

Terveyspalveluiden johtajan Petri Salon mukaan avoterveydenhuollossa noin joka neljäs paikka on täyttämättä.

– Tilanne vaihtelee yksiköittäin. Haastavinta tällä hetkellä on saada henkilökuntaa Perniön terveysasemalle.

Perniön terveysaseman pitkäaikainen vastaava lääkäri on ilmoittanut jättävänsä paikan heinäkuussa. Uhkana on, että kesästä lähtien Perniön terveysasemalla ei ole lainkaan lääkäriä.

Koko kaupungin tasolla ongelmaa ratkotaan sekä rekrytoinnilla että ostopalveluilla.

Perniössä aiotaan lisäksi ottaa käyttöön palkanlisä. Tarkoitus on maksaa tuhannen euron palkanlisä Perniön terveysasemalle lähtevälle lääkärille.

Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto käsittelee asiaa perjantaina. Lisä koskisi sekä organisaation ulkopuolelta palkattavaa että terveyspalveluiden sisältä Perniön terveysasemalle siirtyvää lääkäriä.

Perniössä ongelma on Petri Salon mukaan sijainti kaupungin keskustan ulkopuolella.

– Perniössä työskennelleiltä sen sijaan tulee positiivista palautetta.

Perniön tilannetta yritetään korjata myös ostopalvelulla. Yhden lääkärin työpanosta tavoitellaan Leluco Oy:ltä Hansel Oy:n hankintajärjestelmän kautta. Hansel järjestää julkishallinnon yhteiskilpailutuksia.

Parhaimmillaan näillä keinoilla Perniöön voidaan saada kaksi lääkäriä. Työtilat siellä on neljälle.

Kilpailutuksen kautta on hankittu myös sairaanhoitajia terveyskeskukseen.

– Vuokrahenkilöstökään ei aina ole ratkaisu. Ei ole itsestään selvää, että saadaan lainkaan tarjouksia. Toisaalta yksittäisissä kohteissa hintakilpailuakin on ollut nähtävissä, sanoo Salo.

Vuokratyöntekijöiden käyttö tulee aina kalliimmaksi kuin työ- ja virkasuhteisten henkilöiden palkkaaminen.

Määrällisesti tilanne on heikoin siellä, missä on eniten vakansseja eli pääterveysasemalla sairaalanmäellä.

– Läntisellä terveysasemalla tilannetta saatiin korjattua, mutta suurin haaste siirtyi pääterveysasemalle, kertoo Salo.

– Salon keskusta ei ole lääkärien työssä käynnin kannalta syrjässä. Hakijoita on, mutta määrä ei kuitenkaan vastaa tarvetta.

Salon kaupungin palveluksessa on ylilääkärit mukaan lukien runsaat 50 lääkäriä. Heistä 35 työskentelee avoterveydenhuollossa vastaanotoilla. Terveyskeskussairaalassa eli vuodeosastoilla on seitsemän lääkärin vakanssia.

Kaikkiaan kaupungin terveyspalveluissa on noin 500 työntekijää.

Lääkärien lisäksi myös sairaanhoitajien saatavuus on heikko, sanoo Salo.

– Hoitohenkilöstön suurin vaje on terveyskeskussairaalassa. Avopalveluissa tilanne on vähintään kohtuullinen, vaikka sielläkin on erilaisia haasteita terveydenhoitajien rekrytoinnissa.

Salo huomauttaa, että terveydenhuollossa on myös palveluita, joihin tekijöitä on saatu riittävästi.

– Sellaisia ovat lääkinnällinen kuntoutus ja kotisairaala. Niissäkin toki on vaihtelua eri aikoina.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät ensi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Vuodenvaihteen yli solmitut sopimukset siirtyvät nekin.

– Meillä ei ole vielä yhtään ensi vuoteen saakka ulottuvaa vuokraussopimusta henkilöstöstä, mutta niitäkin mahdollisesti vielä tehdään. Hyvinvointialueen viesti kunnille on, että palveluiden jatkuvuus pitää turvata.

 

”Salon ja Someron sote-keskus on hyvä kokonaisuus”

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulevatsote-keskukset tehdään yhdistämällä nykyisten kuntien palveluita. Yhden sote-keskuksista muodostaisivat Salon ja Someron kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Sote-keskuksella voi olla useita toimipaikkoja samalla tavalla kuin nykyään esimerkiksi Salon terveyskeskuksella on useita terveysasemia.

Reuna-alueiden palveluiden tulevaisuus on työntekijöiden saatavuuden lisäksi kiinni siitä, minkälaisen palveluverkkoon hyvinvointialueella päädytään.

– Palvelustrategiaa laadittaessa tehdään suuria valintoja. En kuitenkaan usko, että palveluverkkoon tulee muutoksia kovin nopeasti, arvioi Salon terveyspalveluiden johtaja Petri Salo.

Salon ja Someron muodostamaa kokonaisuutta hän pitää hyvänä.

– Alueella on yhteisiä intressejä, ja tällainen kokonaisuus oli hyvin odotettu.

Samalla kannalla on Someron perusturvajohtaja Marjaana Sorokin.

– Me emme pidä myöskään laajempaa aluetta mahdottomana. Meillä on hyvä yhteys esimerkiksi Koskelle. Salon suuntaan teemme yhteistyötä muutenkin, ja Salo ja Somero ovat samaa työssäkäyntialuetta, sanoo Sorokin.

Hänkään ei usko, että palvelujen tarjontaan tai saatavuuteen tulee paljonkaan muutoksia hyvinvointialueen alkuaikoina.

– Tavoitteena on kuitenkin kustannusten pienentäminen, ja se tulee vaikuttamaan palveluihin. Ensimmäiset vuodet eletään niukkuudessa.

Hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatiossa maakunnan alueella on kaikkiaan kahdeksan sote-keskusta.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Potilas
4 kuukautta sitten

Kävin lääkärissä, mutta kun häntä ei vähänkään kiinnostanut, niin on ihan sama kuinka monta sieltä löytyy.

Turhautunut vähättelijöihin
4 kuukautta sitten

Terveyskeskuksessa ei enää vuosiin ole ihmistä tutkittu eikä juuri tutkimuksiin lähetetä. Tunnet olevasi vain turhasta valittaja.

Yksityisellä sinua kuunnellaan, otetaan kokeita ja kuvia, ja se maksaa. Mutta saat myös tuloksia ja ohjeita. Hyvä, jos ei mitään vakavaa, ja jos on löydös pääset hoitoon lähes samantien.

Terveyskeskuksessa kuluu viikkoja odottaessa pääsyä kokeesta ja tutkimuksesta toiseen. Terveyskeskuksessa hoito tulee heti, jos on näkyvä oire tai vamma.