16Taitajankadulla Salon seudun ammattiopiston toisen kerroksen opetuskeittiössä käy iltapäivällä melkoinen kuhina. Opettajat Veronika Eriksson ja Sari Talvo antavat ohjeita keittiövälineiden ja raaka-aineiden käytöstä opiskelijoille. Sen jälkeen pestään, leikataan, pilkotaan ja asetellaan.
Ruokaa valmistavat kahdeksan ukrainalaista opiskelijaa, jotka ammattiopisto kouluttaa lyhyellä ravitsemisalan koulutuksella.
Parhaillaan menossa on toinen ryhmä ravitsemisalan koulutuksessa. Ensimmäinen yhdeksän hengen opiskelijaryhmä aloitti huhtikuun lopulla, ja heistä kaikki ovat jo ehtineet hankkia hyväksytysti elintarvikealan hygieniapassin.
– Samaan koulutuspakettiin kuuluu myös perusteet siivouksesta. Ensimmäisestä ryhmästä neljä on jo työllistynyt kerrossiivoojan töihin ja yhteensä viidellä on varma työpaikka, Talvo iloitsee.
Ukrainalaiset eivät osaa suomea eivätkä juuri englantiakaan, joten keittiössä häärii samaan aikaan myös tulkki Maryna Ivanenchuk sekä S2-kielen opettaja Olga Lehti. He kääntävän opiskelijoille Erikssonin ja Talvon sanoman.
– Jos tulkit lähtevät hetkeksikin pois keittiöstä, niin pitää osata näyttää elein tai Googlen kääntäjäohjelman avulla ohjeita, Talvo naurahtaa.
Yksi koulutukseen osallistuvista on Olena Oliinyk. Hän kertoo olleensa Salossa nyt kaksi kuukautta.
– Salo ja Halikko ovat kuitenkin jo tuttuja paikkoja, koska olen käynyt vuodesta 1998 täällä veljeni luona.
Kotimaassaan Oliinyk on suorittanut kokin ja catering-alan tutkinnon.
– On ollut mukava päästä näkemään, millä tavoin suomalaisessa keittiössä toimitaan, hän kertoo.
– Suomessa on korkea siisteystaso ja keittiön välineistö sekä laitteet ovat uudempia kuin Ukrainassa.
Tällä kertaa opiskelijat valmistavat savulohi-kananmuna voileivän. Jälkiruuaksi tehdään mangorahkaa.
– Joka kerta tarkoitus on tehdä joku suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluva ruoka. Kurssi aloitettiin korvapuustilla, Talvo kertoo.
Talvo kehuu opiskelijoiden motivaatiota ja opetustöihin tarttumista.
– Ukrainalaiset ovat kiitollisia, että ovat päässeet koulutukseen. He ovat tekijöitä, Talvo kuvailee.
Samaa sanoo Salon seudun ammattiopiston työelämäpalveluiden johtaja Elina Korkeaoja.
– Ukrainalaisilla on kova into ja motivaatio päästä töihin, Korkeaoja kertoo.
Ravitsemisalan koulutus kiinnosti kovasti ukrainalaisia, sillä hakijoita oli peräti 60. Ammattiopisto kontaktoi opiskeluun halukkaita ukrainalaisia seudun vastaanottokeskuksista Salosta, Halikosta ja Somerolta.
– Juuri ravitsemisalalle meillä on ollut normaalisti vaikea saada hakijoita, Korkeaoja muistuttaa.
Ammattiopistossa ukrainalaisille tarkoitettu koulutus ei ole jäämässä pelkästään ravitsemisalaan. Syksyllä ammattiopistossa on tarkoitus alkaa ukrainalaisille suunnattu hoiva-alan koulutus.
– Siihen on tulossa noin 20 opiskelijan ryhmä. Myös kiinteistöpalvelualasta on tarkoitus tehdä paikallinen tutkinnon osa. Mahdollisesti muitakin aloja voi tulla kyseeseen, Korkeaoja kertoo.
Lisäksi ammattiopistossa järjestetään opiskelemaan valituille suomen kielen opinnot kesällä.
– Tavoitteena on parantaa ukrainalaisten kielitaitoa niin, että he oppivat selkosuomen, alan sanastoa ja pystyisivät suoriutumaan arkipäivän tilanteissa työpaikoilla.
Sotaa paenneiden ukrainalaisten joukossa on hyvin korkeakoulutettua väkeä. Joukossa on monen alan osaajaa ylilääkäristä kunnanjohtajaan.
– Osan ukrainalaisista olemme ohjanneet suoraan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Osalle kuitenkin sopii hyvin ammatillinen polku, koska tämän kautta löytyy hyvin työpaikkoja, Korkeaoja sanoo.
Anteeksi nyt vaan, mutta miten voi saada töitä, jos ei osaa suomea, ei ruotsia eikä englantia? Jos suomalainen menisi ulkomailta töitä hakemaan, niin vähintään pitäisi osata englantia. No, toivottavasti ei mene keittiössä suolat ja sokerit sekaisin.
Hoivatyössä ainakin pitäisi osata suomea, varsinkin kotihoidossa, kun meidän vanhukset eivät osaa englantia ja vielä vähemmän venäjää.
Arvoisat työnantajat, maksakaa reilu palkka työntekijälle. Oikein hävettää, kun thaimaalaisia haalitaan töihin eikä haluta korvata tehdystä työstä.
Eikä tässä kieliasiassa riitä sekään, että suomalaiset rohkaistuvat puhumaan englantia, kuten tv:n aamuohjelmassa yksi näihin työllistymisiin liittyvä asiantuntija sanoi. Siis suomalaiset puhumaan englantia, että maahanmuuttajilla on helpompaa. Englanninkielisillä firmojen nimillä ja keskusteluissa käytetyillä vieraskielisillä sanoilla jo hämätään meitä.
Ei tuo ole niin yksiselitteistä. Eräs Suomeen töihin tullut ex-kollega valitti, että kukaan ei puhu hänen kanssaan suomea vaan englantia. Hän olisi halunnnut harjoittaa suomen taitoaan.
Samaa olen lukenut monesta mediasta. Ystävälliset kielitaitoiset suomalaiset tekevät siis karhunpalveluksen ulkomaalaiselle, joka haluaisi puhua suomea oppiakseen sitä paremmin.