Salon kauppala sai vuonna 1922 toisen apteekin. Tarvetta toiselle apteekille oli, sillä kauppala kasvoi – ihmisiä ja liikennettä riitti.
Paikallinen apteekkari Tuominen perusti Salon uuden apteekin joen itäpuolelle Helsingintielle 6.3.1922. Jonkin ajan kuluttua apteekki muutti Salon torin varteen Isokadulle (nykyisin Horninkatu).
Vuonna 2003 apteekki vaihtoi nimeä uuden apteekkarin toimesta. Salon uudesta apteekista tuli Kuninkaantien apteekki ja samalla apteekki muutti nykyiselle paikalle Länsirantaan.
Kuninkaantien apteekin apteekkari Mervi Kaasinen on ehtinyt luotsata 100-vuotiasta apteekkia vasta vuodenpäivät. Hän siirtyi Saloon Laitilasta, jossa hän toimi apteekkarina Laitilan uudessa apteekissa.
Kaasisella on erittäin monipuolinen työtausta lääkealan sektorilta. Suurimman osan työurastaan hän on tehnyt lääketeollisuudessa. Kaasinen siirtyi tukkukaupan puolelta apteekkimaailmaan vuonna 2015, kun hän lähti Taalintehtaan apteekkiin apteekinhoitajaksi.
Työt ovat vieneet Kaasista pitkin eteläistä Suomea, mutta hän on vahvasti salolainen. Hän on asunut perheineen Salon Angelniemellä yli 20 vuotta.
Proviisoriksi Kaasinen päätyi täysin sattumalta. Kuopion yliopistossa (nykyisin Itä-Suomen yliopisto) opiskellut Kaasinen lähti opiskelemaan farmasiaa biokemian ohella kämppäkaverinsa innoittamana.
– Farmasian ala on todella monipuolinen. Alalta päätyy hyvin erilaisiin tehtäviin, hän kehuu.
Kaasinen sanoo huomanneensa, että salolaiset ovat suhteellisen apteekkiuskollisia.
– Tuttuun apteekkiin on helppo tulla asioimaan. Meillä on erittäin hyvä porukka ja palvelu on laadukasta, Kaasinen kehuu henkilökuntaansa. Kuninkaantien apteekki työllistää Kaasisen lisäksi viisi farmaseuttia, proviisorin ja kaksi assistenttia.
Apteekkiala elää jatkuvassa muutoksessa. Esimerkiksi sähköisiä toimintoja tulee koko ajan lisää. Yksi tuoreimmista uudistuksista on lääkevarmennus, joka on kehitetty lääkeväärennösten estämiseksi.
– Jokaisessa lääkepakkauksessa täytyy olla 2D-koodi, joka luetaan ennen kuin pakkaus luovutetaan asiakkaalle. Tuote pitää löytyä EU-tason tietokannasta tai muuten laite hälyttää.
Koodi kertoo myös, jos lääke on mennyt vanhaksi tai asiakkaalle on menossa väärä lääke.
Myös Salon kaupungin päätös ottaa käyttöön lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun palveluseteli on tuonut lisää töitä apteekille.
Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on toimintaa, jossa apteekki toimittaa lääkkeet hoitoyksiköihin valmiiksi kerta-annoksiksi jaettuina kahden viikon erinä.
– Palveluseteli on muuttanut tekemisen luonnetta. Olemme syvemmällä asiakkaan lääkityksessä, Kaasinen kertoo.
Kaasinen mukaan korona tai Ukrainan sota eivät näy ainakaan tällä hetkellä lääkkeiden saatavuudessa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Yleisesti lääkkeiden saatavuusongelmat ovat kuitenkin olleet viime vuosina kasvussa.
– Lääkkeiden valmistusketjut ovat nykyään hyvin pirstaleisia, kun lääketehtaat ovat ulkoistaneet paljon toimintojaan.
– Lisäksi raaka-aineiden valmistus on keskittynyt vain muutamiin kohteisiin. Ongelmasta tulee nopeasti globaali, jos raaka-aineen valmistukseen tulee jokin ongelma.
Kaasinen kehuu Suomen velvoitevarastointilakia.
– Vaikka järjestelmää on moitittu kalliiksi ja hankalaksi, se on pelastanut monesta, hän huomauttaa.
Kuninkaantien apteekki viettää tällä viikolla 100-vuotisjuhlavuottaan. Torstaina apteekissa esitellään ravitsemusasioita ja perjantaina on tarjolla elävää musiikkia.
Apteekkiin töihin äidin jalanjäljissä
Salolainen Tarja Rounamaa on Kuninkaantien apteekin pitkäaikaisin työntekijä. Hän on työskennellyt apteekkialalla liki 50 vuotta.
Rounamaa on ollut eläkkeellä pari vuotta, mutta silti hän työskentelee apteekissa osa-aikaisesti noin kolmena päivänä viikossa. Apteekkialalle hän päätyi jo 16-vuotiaana äitinsä jalanjäljissä.
– Äitini piti kirjakaupan ohessa Kitulan lääkekaappia. Tuurasin äitiä jo pikkutytönä heti, kun vain nenä ylsi tiskille ja osasin laskea rahoja, Rounamaa naurahtaa.
Kiikalan apteekkiin Rounamaa meni töihin syksyllä 1972, ja vuotta myöhemmin hän aloitti harjoittelijana Salon uudessa apteekissa (nykyisin Kuninkaantien apteekki).
– 1980-luvun alussa olin muutamia vuosia pois lapseni syntymän jälkeen, hän kertoo.
Työ apteekissa on muuttunut valtavasti vuosikymmenten aikana.
– Alkuaikoina lääkkeet tehtiin pitkälti itse. Apteekissa valmistettiin muun muassa erilaisia tippoja, pulvereita ja voiteita lääkäreiden reseptien pohjalta.
Ensimmäinen tietokone Salon uuteen apteekkiin saatiin vuonna 1989.
– Siihen asti oli pärjätty kynillä, papereilla ja kirjoituskoneilla, Rounamaa kertoo.
Rounamaa on koulutukseltaan farmanomi eli hän antaa lääkeneuvontaa itsehoitopuolen tuotteiden osalta. Pitkän työuran aikana monista asiakkaista on tullut tuttuja, joiden kanssa vaihdetaan kuulumiset myös apteekin ulkopuolella.
