Siideriomenatarha kasvaa Tavolan moottoritieliittymän viereen – luvassa tuhansia omenapuita peltomaisemaan

4
Siihen se tulee! Brinkhall Sparkling -siideritalon Petri Halmetoja (vas.) ja Tapani Levanto esittelevät kumpuilevaa peltomaisemaa, jolla tulee muutamien vuosien kuluttua kasvamaan tuhansia siideriomenapuita. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salolainen siideri- ja omenaviinivalmistaja Brinkhall Sparkling Oy aikoo perustaa oman omenatarhan Design Hillin toimitilojensa viereen.

Salon kaupunki vuokraa kahden hehtaarin peltoalan yritykselle näköyhteyden päähän tuotantotiloista sekä moottoritiestä.

– Puhutaan aluksi muutamista tuhansista siideriomenapuista. Tavoitteena on istuttaa monia erilaisia lajikkeita ja kokeilla muun muassa sitä, miten vanhat suomalaislajikkeet soveltuvat siiderin valmistukseen, Brinkhall Sparkling Oy:n siiderimestari Petri Halmetoja kertoo.

Halmetojan mukaan toiveissa on vuosien myötä laajentaa tarhaa lisää useilla hehtaareilla, mikäli se tulee mahdolliseksi.

Omenatarha tulee kasvamaan Tavolan liittymän Shell-liikenneaseman ja Design Hillin länsipuolella kumpuilevalla pellolla.

Siideriomenat eivät ole sellaisia, joita tekee mieli käydä noukkimassa välipaloiksi tai omenapiirakan päälle. Sanotaan, että pahimman makuisista omenoista tulee parasta siideriä. Halmetoja kuvailee parhaita siideriomenalajikkeita happamiksi, karvaiksi ja tanniinisiksi.

– Englantilaiset käyttävät hyvän siideriomenan mausta termiä spitter, eli sellainen, jonka haluaa sylkeä suustaan, Halmetoja sanoo.

Tarhan perustamisen takana on tavoite turvata oman tuotannon tarvitsemat kriittiset lajikkeet.

Omenatarhan perustaminen ei todellakaan tapahdu kvartaalitalouden ehdoin.

– Tarhan perustamiseen menee yhdestä kolmeen vuotta. Istutuksesta ensimmäisiin omeniin kuluu varttuneemmillakin taimilla kolmisen vuotta, eikä tuolloinkaan voi puhua varsinaisesta sadosta. Tätä pitää ajatella ylikautisena projektina, joka tulee joskus auttamaan meitä ja siideritalon tulevia tarpeita, Halmetoja sanoo.

Nykyisin yritys käyttää tuotteissaan muun muassa Lohjan ja Järvenperän omenatarhojensa omenoita. Lajikkeita ovat muun muassa Lobo, Melba, Atlas, Raike, Åkero, Antonovka ja moni muu.

Brinkhall Sparklingin kahden hehtaarin siideriomenatarha tulee kasvamaan moottoritien Tavolan liittymän, Shell-liikenneaseman ja Design Hill-kauppakokonaisuuden länsipuolelle. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kuura Cider fuusioitui Brinkhall Sparkling Oy:n kanssa viime kesänä. Samalla yhteiset käymissammiot pystytettiin Design Hillin alimpaan kerrokseen, joten tuotanto uusissa tiloissa on vasta päässyt vauhtiin.

Brinkhall Sparklingin nykytuotanto käyttää lähemmäs 50 tonnia omenoita vuodessa.

– Matkalla ollaan kohti 100 tonnia. Siiderin ja omenakuohuviinien tekeminen on hidasta käsityötä: nyt olemme saamassa ensimmäisiä Halikossa tehtyjä tuotteita markkinoille.

Odotukset ovat kovat ja olemme positiivisilla fiiliksillä tarjoamassa työn tuloksia ihmisille, Halmetoja sanoo.

Siideriä, omenakuohuviiniä ja muita viinejä tekee kokoaikaisesti nelihenkinen tiimi, mukaan lukien tarhoilla työskentelevä puutarhuri, ja lisäksi siideritalon palkkalistoilla on osa-aikaisia työntekijöitä.

Uutta omenatarhaa suunnitellaan yhdessä Livian ammattiopiston Tuorlan puutarha-alan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat tekevät kurssitöinään ehdotuksia siideriomenatarhan perustamiseksi ja Halmetoja tiimeineen täydentää suunnitelmaa omilla lisäyksillään. Ensimmäisiä puita päästäneen istuttamaan ensi vuonna.

– Lajikkeiksi valitaan yleiseurooppalaisia siideriomenalajikkeita ja kokeiluluontoisesti vanhoja suomalaislajikkeita. Esimerkiksi aromaa, greenmania, gravenstainia ja mielenkiintoista suomalaisvenäläistä talvilajiketta hibernalia, jota on tiettävästi vastenmielistä syödä, Halmetoja sanoo.

Halmetojan toiveissa on löytää liki unohdettu tai tuntematon suomalaislajike, josta voisi luoda takuulla ainutlaatuisen paikallissiiderin.

Muitakin suunnitelmia yrityksellä on tarhaan liittyen. Yksi liittyy tuhansien omenapuiden keväiseen kukkimiseen.

– Ollaan pohdittu omenankukkajuhlaa, kävelytapahtumia kukkien keskellä ja tarhan ja myymälän väliin terassia. Peltomaisema tulee paranemaan roimasti, Halmetoja sanoo.

Syksy on taas omiaan sadonkorjuujuhlille.

– Miksei lyötäisi hynttyitä yhteen muidenkin salolaispuutarhureiden kanssa sadonkorjuujuhlien järjestämisessä? Halmetoja pohtii ja viittaa Halikon kirkon suunnalla oleville naapuripelloille.

Niille, joiden laidalle Rannikon Puutarha Oy lanseerasi vuodessa parissa vähintäänkin kansallisen uutiskynnyksen ylittävät kurpitsajuhlat.

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tuhannen taalan paikka
2 kuukautta sitten

Hieno juttu! Siitähän saa samalla varsinaisen silmäkarkin omenapuiden kukinta-aikaan, täällä kun ei liikaa ole puistomaisemia. Angelniemi ja Vartsala ovat liian kaukana ohikulkijoiden kannalta.

Toivottavasti Salon kaupunki ei jyrää Kärävuoren kallion alustalta kukkivia puita pois, ne ovat valmis puisto siinä. Vähän vaan lisää rusokirsikoita ja villiviiniä rinteille niin avot.

Halikon vista
2 kuukautta sitten

Jos kärävuoren kallion edustalle tulee väläytelty vallihauta ja penger, niin voi olla, että puuparat joutuvat siinä tulilinjalle, valitettavasti.

Järkevää olisi puiden säästäminen. Sehän onnistuisi näppärästi puiden siirrolla. Mutta siinäkin on se aspekti, että mitä vanhempi ja isompi puu yksilö kyseessä, niin sitä haastavampi operaatio. Eli ei sittenkään niin näppärää käytännössä.

Kuitenkaan ei se toki mahdotonta ole. Toivotaan parasta!

Autoileva autoilija
2 kuukautta sitten

Miten tämä liikenneturvallisuus on mahdettu huomioida? Omenatarha tuo hirvet, peurat ja kauriit moottoritien tuntumaan. Vaikka on riista-aita.

Ja sitten nämä valokuvaajat. Paikallaan olisi korkea betoni- tai lauta-aita moottoritien sivulle.

Honey
2 kuukautta sitten

Unohdit karhut. Toivottavasti omenatarhaan tulee useampikin mehiläispesä.