Kaikilla meillä on omat muistomme ensimmäisistä kokemuksista elektroniikan parissa. Liittyvät ne sitten radioon, (mustavalko)televisioon, alkeellisimpiin tietokoneisiin tai pelikonsoleihin. Eikä nyt edes aloiteta tämänhetkisistä kuusivuotiaiden älykelloista.
Salolainen Joni Takanen on vuosimallia 1990. Niinpä ensimmäiset konsoli- ja tietokonepelit löytyvät ”ysärin” loppupuolelta.
– PlayStation ykkösellä Gran Turismo ja Formula One 99 olivat kaikista kovinta huutoa. Niitä tuli hinkattua siinä määrin, että kaikki yksityiskohdat painuivat takuulla ulkomuistiin, Takanen kertoo nuohouskeikkansa yhteydessä.
Takanen sattuu olemaan sellaista ikäluokkaa, jossa tekniikan kehittyminen voi mahdollistaa monenlaiset työelämän urakaaret. Hän tekee osa-aikahommia digitaalisessa autoilussa. Kilpailupuolen tahona on Coanda-niminen talli.
– Teen tallipäällikön töitä. Olen mukana isoissa kisoissa auttamassa kuljettajia: annan neuvoja ja opastusta ennen kisaa, sen aikana ja sen jälkeen, Takanen selvittää.
Viimeisin iso kilpailutapahtuma hänen kohdallaan oli Saksassa, jossa vierähti viikon verran.
Alan huippukuskit pystyvät tienaamaan – toki maltillisia summia – tällä virtuaalisella ajamisella.
– Esimerkiksi virtuaaliseen Le Mansin kilpailuun saatiin houkuteltua mukaan ”oikeassa elämässäkin” sarjassa mukana olevat isot tallit ja oikeita kuskeja. Heille maksettiin tietysti merkittävä kisakohtainen korvaus.
Lisäksi Takanen on työskennellyt kommentaattorina muun muassa Yle Areenalla näytetyissä SM-osakilpailujen lähetyksissä.
Tällä hetkellä kommentaattorihommat ovat tilapäisesti tauolla.
– On pitänyt ottaa aikaa miesluolan rakentamiseen. Teen siis autotallia, johon simulaattorikamat voi sijoittaa, Takanen hymähtää.
Somerolaissyntyinen mies ajoi lapsena kartingia, mutta isompiin autourheiluluokkiin siirtyminen olisi vaatinut isompaa pääomaa. Simulaattoripuolelle siirtyminen tapahtui vuonna 2015.
– Kaveri vinkkasi iRacing-palvelua, jossa oli tarjolla kisoja joka tunti. Meno vain yltyi sen jälkeen, kun päästiin ajamaan kilpaa ihan oikeiden ihmisten kanssa.
Jos jossain, niin tässä lajissa korona ei ole tehnyt hallaa suosiolle. Tilanne on täysin päinvastainen.
Kilpaileminen ja tapahtumien järjestäminen edellyttää osallistujilta tietokonetta, riittävää internetiä (peli ei vaadi supernopeaa yhteyttä tai huippuluokan konetta), polkimia ja rattia. Pandemia ei ole pilannut näistä asioita mitään.
– Korona on vain kiihdyttänyt toimintaa ja lisännyt näiden lajien suosiota, Takanen vahvistaa.
Kustannuksiltaan laji ei siis nouse yksittäiselle pelaajalle mahdottomaksi. Toki huipputasolla laitteidenkin on syytä olla viimeisen päälle, mutta tulojakin on siis mahdollista saada.
Niin, että mikä digitaalinen autourheilu? No, pelkistäen formula ykkösten, muun rata-autoilun tai rallicrossin kaltainen täysverinen kisakokemus ilman G-voimia.
– Autoon ei tule sellaista teknistä vikaa, minkä vuoksi kilpailu pitäisi keskeyttää. Mutta jos ajaa kolarin kilpakumppanin kanssa tai osuu seinään, ovat vauriot ihan yhtä pieniä tai suuria kuin alkuperäisissä autokilpailuissakin. Tässä tapauksessa tekniset viat voivat kohdistua laitteistoon eli simulaattorin eri osiin, Takanen luonnehtii.
Autot ovat lähtökohtaisesti keskenään tasavertaiset.
– Kuljettaja pystyy kuitenkin vaikuttamaan esimerkiksi jousitukseen, alustan korkeuteen ja siiven kulmaan, Takanen valottaa.
Salon SM-viikolla ratkotaan Suomen mestaruusmitalit rata-autoversiossa. Vapaiden harjoitusten ja aika-ajojen jälkeen seuraa kaiken ratkaiseva varsinainen kilpailu.
Eikä sitä kilpailua tarvitse tylsäksi luonnehtia. Viime vuoden SM-kisassa yhdeksän ensimmäistä kuskia tulivat autoineen maaliin alle puolen sekunnin sisällä toisistaan.
Salohallin kaltainen kisa on melkeinpä sprintti. Sen myötä esimerkiksi varikkokäyntiä ei tarvitse tehdä renkaiden kulumisen vuoksi vaan korkeintaan virtuaalisen polttoaineen loppumisen takia.
Henkinen paine on kuitenkin kova. Viime vuoden voittajan Tuomas Tähtelän otsalla valuivat hikikarpalot.
– Kun autot menevät rinta rinnan ja tietää, että kaikki muutkin ovat harjoitelleet satoja tunteja… Lopputuloksen kannalta henkisen kantin pitäminen on erittäin olennainen asia, Takanen kuvailee.
– Kun muutamasta ensimmäisestä mutkasta selviää, eivät pari avauskierrosta sen jälkeen tunnu juuri missään. Mutta kun kierroksia pitää tikata optimaalisilla ajolinjoilla yksi toisensa jälkeen, on hetken päästä melkoinen hiki.
Oma lukunsa ovat 24 tunnin kilpailut. Sellaisista ovat tulleet myös Takasen kilpailuhistorian suurimmat saavutukset.
– Pidän merkittävimpinä meriitteinäni vuoden 2020 Span 24 tunnin kisan voittoa iRacingissa sekä vuoden 2018 sarjavoittoa. Se kausi oli täynnä pitkiä kisoja, lyhyin taisi olla kuusi tuntia.
Satojen tuntien harjoittelu ei ole liioittelua vaan joissain tapauksissa jopa vähättelyä.
– Kun valmistauduin isoimman MM-sarjan kilpailuihin, tuli viikoittaista treenaamista useita kymmeniä tunteja. Heräsin aamulla viiden paikkeilla ja treenasin pari tuntia ennen töihin lähtemistä. Kun illalla oli saatu lapset tyytyväisiksi, tuli pari–kolme tuntia lisää harjoittelua, Takanen muistelee.
Salon Seudun Sanomat esittelee kaikki SM-viikon lajit ennen 30.6.–3.7. järjestettävää tapahtumaa.
Formula-, ralli- ja simulaattorikansa
Suomalaiset menestyvät usein uusissa ja uudehkoissa urheilulajeissa. Olemme tunnetusti formula- ja rallikansa. Ei siis ole ihme, että suomalaismenestys on suurta luokkaa digitaalisessa autoilussa.
– Suomi on näissä peleissä maailman ykkösmaa. Esimerkiksi maailmancupien tulokset kertovat sen aukottomasti, vahvistaa Joni Takanen.
Harrastajia riittää runsaasti jo pelkästään Salossa. Toimintaa pyörittää useampikin taho, kuten säännöllisesti harjoituksia järjestävä Salon Urheiluautoilijat.
– Salossa on useita kymmeniä aktiivisia harrastajia, satakin saattaa ylittyä, Takanen laskee.
Niinpä melko monelle on tuttua se, mitä tapahtuu lauantaina 2. heinäkuuta Salohallissa. Pormestarinkadun pyhättöön roudataan parikymmentä simulaattoria, joilla aikamme digigladiaattorit selvittävät paremmuutensa.
SM-kisat järjestää Finnish Sim Racing Association eli Fisra.
