Torstaina 30. kesäkuuta puoliltapäivin huipentuu ja kyseiseen ajankohtaan kulminoituu moni asia.
Ajatus SM-viikon järjestämisestä Salossa heräsi melko tasan olympiadi sitten. Tai tarkemmin jalkapallon miesten MM-sykli sitten.
Salon kaupungin liikunnanohjaaja Saku Nikkanen seurasi kesällä 2018 MM-ottelun lomassa kahvakuulaurheilua koskenutta Ylen TV-lähetystä. Siitä se pohdinta sitten lähti.
Tuumauksen piti johtaa tapahtuman viettämiseen Salossa jo kesällä 2021. Tuli kuitenkin vuoden viive syystä, jonka kyllä tiedätte ja muistatte.
Ympyrä sulkeutuu 30.6.2022 Salon torin ympyräparkin lähistöllä. Kahvakuulaurheilun strong sport -versio on tämänkertaisen SM-viikon ensimmäinen laji. Toki kuulilla ratkotaan paremmuutta erilaisissa variaatioissa myös perjantaina ja lauantaina, paikkana tuolloin Salohalli.
Strong sport tuo näistä kisamuodoista katsojalle eniten tarttumapintaa ja on epäilemättä myös paras televisiomuoto. Yksittäinen kilpailija tekee neljän minuutin suorituksen, jossa tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman monta hyväsyttyä toistoa.
Paremmuus ratkeaa kertoimien mukaan. Kukin osallistuja voi valita haluamansa painoisen kuulan. Ainakin yksi kisaaja on näillä näkymin lähdössä mukaan 48 kilon kuulalla.
Kuula nostetaan ensin rinnalle ja sitten ylös siten, että käsi on suorana. Täsä koostuu onnistuneeksi laskettava suoritus. Toisin kuin kahvakuulaurheilussa muutoin, kättä voi vaihtaa vain kerran.
– Strong sportissa naisten kuulan lähtöpaino on 22 ja miehillä 32 kiloa, kertoo viikon kahvakuulatapahtumat järjestävän Lift Me Up -seuran puheenjohtaja Kirsi Ala-Nikkilä.
– Koska kilpailuaika on lyhyt, perustuu menestyminen strong sportissa kestävyysominaisuuksien sijaan ensisijaisesti voimaan ja tekniikkaan, Ala-Nikkilä painottaa.
Siinä missä strong sportissa painottuu räjähtävä voima, löytyy toinen ääripää kahvakuulamaratonista. Salohallin lauantaissa on kyse puolimaratonista eli puolen tunnin mittaisesta suorituksesta. Maratonin aikana käden vaihtoja voi tehdä useampia.
Perjantaina kilpailevat Masters-ikäluokat eli henkilöt 35 ikävuodesta ylöspäin.
– Marginaalilajista kun puhutaan, niin jos yhteensä 50 nostajaa saisimme SM-viikolle mukaan, niin se olisi jo ihan hyvä, Ala-Nikkilä laskee.
Moni on kokeillut kahvakuulien tai ainakin sen tyyppisten välineiden nostamista. Ala-Nikkilä suosittelee vahvasti sitä, että lajiin kannattaa perehtyä nostamista osaavan henkilön opastamana.
– Kilpailuliikkeitä ei ole vaikeaa oppia, mutta ne kannattaa opetella kerralla selviksi. Lajin vaikeus rupeaa tulemaan vasta sitten, kun ollaan sillä tasolla, että pitäisi olla oikeasti hyvä, Ala-Nikkilä hymähtää.
– Toisaalta kahvakuulaurheilussakin on se hyvä puoli, että monen muun lajin tavoin kehitystä tulee alussa todella nopeasti. Se tietysti motivoi jatkamaan, hän lisää.
Kahvakuula kuuluu Painonnostoliiton alaisuuteen. Tilastojen mukaan sekä Suomessa järjestettyjen kilpailujen että niihin osallistuneiden kilpailijoiden määrä nousi pitkään vuosittain. Jo ennen koronavirusta luvut alkoivat kuitenkin kääntyä laskusuuntaan.
Naisia on kaikilla tasoilla merkittävästi miehiä enemmän.
– Yhdessä vaiheessa kahvakuulaa hypetettiin melko paljon, ja ehkä se kohdistui enemmän naisiin kuin miehiin. Kenties ”jumppapirkot” ovat lähteneet tarttumaan kuuliin helpommin kuin miehet, joista osaa kiinnostaa painavammat tangot, Ala-Nikkilä kuvailee.
Kuten niin monet muutkin lajit, kuuluu kahvakuulakin niihin, joille televisiointi on elintärkeää.
– Millä muulla tavalla voisi paremmin saada lajia näkyväksi kuin näin? Ala-Nikkilä huomauttaa mainiten, että tapahtumat on nähtävissä Yle Areenasta vielä pitkään SM-viikon päättymisen jälkeenkin.
Salon Seudun Sanomat esittelee kaikki SM-viikon lajit ennen 30.6.–3.7. järjestettävää tapahtumaa.
