Yksi jääkiekkokausi on taas ohi. Jäät on sulatettu, varusteet kuivumassa ja mailat varastossa. Katseet on käännetty kesän kiekkoleireille, kesätreenien alkuun ja seuraavaan kauteen.
Ja juuri tässä vaiheessa vuotta, kun nurmet ovat vihreitä ja illat valoisia ja lämpimiä, olisi lacrossen eli ”haavipallon” markkinarako.
Uskottavan referenssin väitteelle tarjoaa maailman kautta aikojen paras jääkiekkoilija Wayne Gretzky.
– Yksi pahimmista asioista, jota jääkiekolle on tapahtunut on sen ympärivuotisuus. Itse lapsena rakastin sitä aikaa vuodesta, kun jääkiekkokausi oli päättynyt ja sain ottaa lacrossemailani esiin. Monet jääkiekon huippupelaajista on pelannut lacrossea lapsena, Gretzky muistutti National Postin haastattelussa vuonna 2000.
Viime kesänä Gretzky sijoitti Pohjois-Amerikan lacrosseliigan Las Vegasin seuraan.
Lacrossea kutsutaan semikömpelösti ”maailman nopeimmaksi jalkaisin pelattavaksi pallopeliksi”. Perinteikäs pohjoisamerikkalainen laji on kasvanut viime vuodet kovaa vauhtia myös Euroopassa.
Maalirikas laji on eräänlainen jääkiekon ja salibandyn risteytys, jossa tempo on kova, eikä kontakteja kaihdeta. Onkin pieni mysteeri, ettei lacrosse ole saanut jalansijaa Suomessa, jossa kesäänsä viettää noin 150 000 jääkiekon ja salibandyn harrastajaa. Maailman toisessa jääkiekkomaassa eli Kanadassa Lacrosse onkin kansallislajin asemassa.
Suomeen lacrosse rantautui vasta 2000-luvun alussa. Suomen Lacrosseliitto perustettiin vuonna 2001, mutta lajin jalansija on jäänyt lähtökohtiin ja maaperään nähden varsin pieneksi.
Parhaimmillaan miesten SM-sarjassa on pelannut 10 joukkuetta, mutta viime kaudella kaikista halukkaista pelaajista muodostettiin varausjärjestelmällä kaksi joukkuetta, jotka kohtasivat toisensa seitsemän kertaa. Naisten SM-sarjassa pelasi viime vuonna neljä joukkuetta.
Täksi vuodeksi Suomeen perustettiin Lacrosse Sixes -sarja, jossa kentällä on normaalin 10 pelaajan sijasta vain kuusi pelaajaa, peliaika on 4×8 minuuttia ja hyökkäysaika 30 sekuntia.
Sixes-sarjaan oli avoin ilmoittautuminen, ja joukkueet koottiin pelaajien kokemusvuosien ja pelipaikkojen mukaan. Miesten sarjassa pelaavat Chiefs, Titans ja LTU, naisten sarjassa Kalevalan mukaan nimetyt Ilmattaret, Juonettaret ja Louhettaret.
Salon SM-viikolla pelataan nimenomaan Sixes-sarjan SM-finaalit. Pelipaikkana on Urheilupuiston nelosnurmi eli niin sanottu ”alanurmi”.
Siinä mielessä lacrosse ei eroa muista marginaalilajeista, että halu olympialajiksi on kova. Nopeampi ja vähäväkisempi Sixes-pelimuoto onkin kehitelty juuri viiden renkaan kisojen vaatimuksia ajatellen. Tavoitteena on vuoden 2028 Los Angelesin olympialaiset.
Salon Seudun Sanomat esittelee kaikki SM-viikon lajit ennen 30.6.–3.7. järjestettävää tapahtumaa.
Mikä ihmeen lacrosse?
- Lacrosse eli haavipallo on alun perin Pohjois-Amerikan intiaaniheimojen pelaama väkivaltainen pallopeli, jolla harjoiteltiin sodankäyntiä.
- Lajille nykyisen nimen kuitenkin antoivat ranskalaiset lähetyssaarnaajat (la crosse tarkoittaa piispansauvaa), eikä laji ole enää väkivaltainen, joskin kyllä fyysinen.
- Lacrossessa tavoitteena on saada pallo maaliin ja enemmän maaleja tehnyt voittaa.
- Lacrossea pelataan haavipäisellä mailalla, jonka koko vaihtelee pelipaikan mukaan.
- Pelipallo on kuminen. Se painaa noin 140 grammaa ja on ympärysmitaltaan noin 20 senttiä.
- Lacrossessa on kolme pelimuotoa: field, box ja sixes.
- Fieldlacrossea pelataan isolla nurmikentällä, jossa joukkueessa on 10 pelaajaa: maalivahti, 3 puolustajaa, 3 keskikenttäpelaajaa ja 3 hyökkääjää. Boxlacrossea pelataan kaukalossa ja Sixesiä nurmikentällä kuusihenkisin joukkuein.
- Salon SM-viikolla pelataan Sixes-sarjan SM-finaalit.
Tulihan se suomenkieleenkin vakiintunut nimi eli haavipallo sentään tietoikkunassa. Ehkä on ihan hyvä syy, ettei lajiin ole isommin kiinnostusta. Käsipallon ja futiksen yhdistelmät ja monet muutkin mailapelit, kuten luutapallo ovat lajeja, joita harva Suomessa on harrastanut.