Sodan vaikutukset ulottuvat seudun teollisuuteen – komponenttipula kroonistuu, rahdit venyvät, raaka-aineiden hinnat nousevat

0
– Jatkuessaan sota vaikuttaa väistämättä tilauskantaan, Wipro Oy:n toimitusjohtaja Sauli Litsilä sanoo. Pitkittynyt epävarmuus alkaa hänen mukaansa näkyä yritysten investointipäätöksissä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Yli kaksi kuukautta kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut merkittävästi Salon seudun teollisuusyritysten toimintaan. Venttiilejä valmistavan salolaisen Högfors Oy:n toimitusjohtaja Niko Suomela toteaa sodan sotkeneen koko maailman.

– En keksi, mihin sota ei vaikuttaisi. Se vaikeuttaa kaikkea kaupankäyntiä, nostaa hintoja ja hidastaa kuljetuksia. Teemme paljon vientikauppaa Kiinaan, jonne rahdit ovat aiemmin kulkeneet junalla Venäjän läpi. Nyt tavara on vietävä muita reittejä, hän sanoo.

Venäjän yli ei liioin lennetä Aasiaan, joten lentoreititkin pitenevät.

– Rahtikustannukset nousevat matkojen pidentyessä ja kasvavat myös polttoaineiden hinnankorotusten myötä, somerolaisen Laukamo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Palokangas toteaa.

Salon Konepajan toimitusjohtaja Simo Halonen painottaa sodan näkyvän erityisesti materiaalien saatavuusongelmina.

– Teräsraaka-aineiden saatavuus muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi, kun niitä ei tule Venäjältä eikä Ukrainasta. Euroopassa teräksen tuotanto on kallista, ja energian hinnannousu nostaa kustannuksia, hän toteaa.

Niko Suomela huomauttaa markkinoiden olleen ennen täynnä venäläisperäistä terästä. Kippisylintereitä ja kippihydrauliikan komponentteja Perniössä valmistavan Wipro Oy:n toimitusjohtaja Sauli Litsilä toteaa puolestaan Ukrainan olleen monien tarvikeketjujen alkupää.

Litsilä kuvailee sodan seurauksena nousuun lähteneiden kustannusten aiheuttaneen markkinoille isoimman myllerrykseen. Simo Halonen toteaa hinnastojen päivittämisen työllistävän nyt aivan eri mittakaavassa kuin ennen.

– Hinnastoja joudutaan muuttamaan viikoittain raaka-aineiden hurjan hinnannousun takia. Asiakkaiden kustannukset nousevat, hän sanoo.

Suomela toteaa, että materiaalien hinnannousun vieminen asiakkaille asti asettaa suuria haasteita.

Turbulenssista huolimatta teollisuus ei elä synkkyydessä: vaikka Venäjän suuntaan ei tehdä kauppaa, syntyy kontakteja muualle.

– Rohkaisevaa on, että kauppa kuitenkin käy. Teimme täksi vuodeksi kasvubudjetin ja nyt olemme jo menneet sen yli. Kuromme Venäjän-kaupan vajetta kiinni eri puolilta maailmaa. Kiina on hyvässä vedossa meidän vinkkelistä, Högforsin Niko Suomela kertoo.

– Kustannusten nousu on aiheuttanut markkinoille suurimman myllerrykseen, Wipro Oy:n toimitusjohtaja Sauli Litsilä toteaa. Materiaalipula haittaa jo kuorma-autojen valmistusta. Kippisylintereitä ja kippihydrauliikan komponentteja Perniössä valmistavan Wipron tuotteita käytetään muun muassa kuorma-autoihin ja maansiirtokoneisiin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Viljakuivureistaan tunnettu Antti-Teollisuus hakee Högforsin tavoin maailmalta paikkausta Venäjän-kaupan tyrehtymiseen ja panostaa uusien asiakkaiden hankintaan. Kuusjokelaisen yrityksen toiminta saa potkua siitä, että nykyinen maailmantilanne nostaa maatalouden arvostusta, korostaa huoltovarmuuden tärkeyttä ja lisää omavaraisuuden painoarvoa.

– Siilokyselyjä tulee monista maista. Uusia avauksia työstetään, mutta niiden toteutuminen saattaa kuitenkin viedä vuosia, toimitusjohtaja Kalle Isotalo muistuttaa.

Myös Salon Konepajalla iloitaan tilauskannasta, joka on pysynyt odotuksia parempina.

– Kustannustason yhä noustessa se voi kääntyä laskuun, Simo Halonen arvelee.

Wipron Sauli Litsilä arvioi sodan jatkuessaan vaikuttavan väistämättä tilauskantaan.

– Asiakkaillamme on materiaalipulaa, joka haittaa muun muassa kuorma-autojen valmistusta. Henkilöautojen valmistus on pysähtynyt Euroopassa ja epävarmuus lisääntyy koko ajan.

Laukamon Hannu Palokangas toteaa elektroniikan komponenttipulan kroonistuneen.

– Se heijastuu melkein mihin tahansa materiaaliin muovista metalliin. Materiaalia on haastavaa saada ajoissa. Se työllistää yrityksen hankintaorganisaatiota, hän huomauttaa.

Somerolaisen Arskametalli Oy:n toimitusjohtaja Janne Käkönen sanoo samaa.

– Toimitusajat ovat pitkät ja ennakointi on paljon entistä tärkeämpää, jotta tarvittavia materiaaleja saadaan ajoissa, hän huomauttaa.

Käkönen kertoo Ukrainan tuottaman malmin olleen tärkeässä roolissa yrityksen käyttämissä materiaaleissa.

Arskametallin tuotteet eivät ole pakotelistalla, mutta Venäjän-kauppaa ei tehdä.

– Tilauksia tulee muualta, mutta jälkijunassa viime vuoteen nähden, Käkönen sanoo.

– Ukraina on ollut maailman suurin vehnän viejä, joten sota vaikuttaa suuresti viljan myyntiin ja saatavuuteen. Jokainen maa miettii parhaillaan omaa huoltovarmuuttaan.

Antti-Teollisuuden Kalle Isotalo kuvailee tunnelmia hiljaisiksi, kun yleinen epävarmuus hyydyttää kaupankäyntiä:

– Näkemystä ”uudesta normaalista” on mahdotonta muodostaa.

– Kukaan ei tiedä, miten tilanne kehittyy ja miten pitkään tämä jatkuu. Se alkaa vaikuttaa investointipäätöksiin, Wipron Sauli Litsilä toteaa.

– Sotatilanne Euroopassa voi aiheuttaa yllättäviä käänteitä, joten on elettävä päivä kerrallaan.

– Sotatilanne Euroopassa voi aiheuttaa yllättäviä käänteitä, joten on elettävä päivä kerrallaan, Sauli Litsilä sanoo. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo