Teijon kansallispuisto toi Saloon liki neljä miljoonaa euroa ja 34 henkilötyövuotta– kävijät tyytyväisiä, yli puolet kävijöistä oli naisia

9
Kävijät ovat tyytyväisiä Teijon kansallispuiston tarjontaan. Lähes puolet kävijöistä yöpyi luonnon helmassa viime vuonna, ja yli puolet heistä oli naisia.

Teijon kansallispuiston palveluihin ollaan tyytyväisiä. Kävijöistä noin puolet on ensikertalaisia ja kävijäkunta on naisvaltaistunut. Paikallistaloudelliset vaikutukset taas ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi, lähes neljään miljoonaan euroon.
Tiedot käyvät ilmi hiljattain julkaistusta kävijätutkimuksesta.
Teijon kansallispuiston kävijät ovat pääosin tyytyväisiä kansallispuiston palveluihin. Teijon kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,21 asteikolla 1–5.
– Teijon kansallispuiston tunnettuus on kasvanut ja pääkaupunkiseudulta tullaan yhä useammin Teijolle. Kotimaan matkailijoiden osuus on kasvanut. Uusia kävijöitä on paljon, mutta paikallisten kävijöiden osuus on vähentynyt reilusti, kertoo suunnittelija Kirsi Nikkola Rannikon Luontopalveluista Metsähallituksen tiedotteessa.

”Teijon kansallispuiston tunnettuus on kasvanut ja pääkaupunkiseudulta tullaan yhä useammin Teijolle.”
Suunnittelija Kirsi Nikkola, Metsähallitus

Kansallispuiston päiväkävijöistä naisia oli 69 prosenttia ja yöpyjistä naisten osuus oli 60 prosenttia. Kotimaisia matkailijoita oli 82 prosenttia vastaajista. Noin 39 prosenttia kävijöistä tuli Varsinais-Suomesta, noin 33 prosenttia pääkaupunkiseudulta ja 11 prosenttia muualta Uudeltamaalta. Koronapandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi ulkomaisia matkailijoita oli vuonna 2021 vähän.
– Yleisesti ottaen koronapandemia on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen ja lisännyt kiinnostusta luonnossa liikkumiseen ja lähimatkailuun: ei suuria ryhmiä, kotimaisia matkailijoita enemmän, ulkomaisia matkailijoita vähän matkustusrajoitusten vuoksi, nuoria ensikertalaisia paljon, Nikkola sanoo.

Teijon kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. Kokonaistulovaikutus alueelle oli 3,98 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset alueelle olivat 34 henkilötyövuotta. Kansallispuiston ollessa matkan tärkein kohde tulovaikutus oli 1,92 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 17 henkilötyövuotta, kun taas vuonna 2015 tehdyssä kävijätutkimuksessa kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 1,65 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 16 henkilötyövuotta.
Metsävaltaisessa puistossa vuoden 2021 hellekesä vähensi selvästi kävijöiden määrää vuoteen 2020 verrattuna, myös uintipaikoilla. Vuoden 2021 käyntimäärä Teijon kansallispuistossa oli 104 700 eli 15 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2020, jolloin kävijöitä oli 123 000.
Kaiken kaikkiaan Teijon käyntimäärä on noussut kansallispuiston perustamisvuoden 2015 noin 80 000 kävijästä.

Kävijöistä 54 prosenttia yöpyi Teijon kansallispuistossa ja viipyi keskimäärin vajaat kaksi vuorokautta.

Kävijöistä 54 prosenttia yöpyi Teijon kansallispuistossa ja viipyi keskimäärin vajaat kaksi vuorokautta. Kansallispuistossa yöpyjistä suurin osa yöpyi omassa majoitteessa kuten teltassa. Seuraavaksi eniten yövyttiin asuntoautossa tai -vaunussa.
Päiväkävijöitä oli 46 prosenttia vastaajista ja he vierailivat kansallispuistossa keskimäärin vajaat neljä tuntia.
Häiriötekijät ovat lisääntyneet, mikä johtunee suurista kävijämääristä ja runsaasta ensikertalaisten osuudesta. Myös ruuhkautumista esiintyi.
– Ruuhkaisemmista kansallispuistoista, kuten Nuuksiosta, on mahdollisesti alettu käymään muissa kansallispuistoissa, kuten Teijolla, tai hiljaisemmissa kansallispuistoissa, arvelee Nikkola.

Parhaiten kävijöiden odotuksia vastasivat Teijon kansallispuistossa luonnonympäristö, reitit ja rakenteet sekä harrastusmahdollisuudet. Suurin osa vastaajista ei kokenut merkittäviä häiriötekijöitä käynnillään Teijolla.
Vastaajista yhtätoista prosenttia häiritsi liiallinen kävijämäärä. Muiksi häiriötekijöiksi mainittiin muiden kävijöiden käyttäytyminen, maaston kuluneisuus ja maaston roskaantuneisuus.
Vapaamuotoisessa palautteessa saatiin eniten kehitysehdotuksia liittyen pitkospuihin. Lisäksi toivottiin lisää vesipisteitä vaeltajia ajatellen, ja luontokeskuksen toiminnan kehittämistä, kuten pidempiä aukioloaikoja.

9 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Urpo
1 kuukausi sitten

Hyvä, vaikka ei enää yllättävä uutinen. Kestävää matkailua kannattaa suosia, rahatkin jää kotimaahan. Pari juttua silti tulee mieleen. Onko kansallispuiston päätarkoitus nykyään suojella luontoa vai olla turistirysä?
Voiko alueen kyliä kehittää huomioimalla kestävät liikennemuodot vai pitääkö jatkossakin mennä autoilun ehdoilla ja onko läpikulkuliikenteen etu se, mitä turistit tuonne tulevat katsomaan?

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Kansallispuistojen tarkoitus on myös tarjota ihmisille luontoelämyksiä joita ei valitettavasti saa enää muualta. Kukapa nyt haluaisi viettää vapaa-aikaansa Suomen talouametsissä.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Talousmetsissä vietetään varmasti enemmän aikaa kuin kansallispuistoissa. Itse ainakin viihdyn talousmetsissäkin erittäin hyvin. Moni viihtyy jopa asvaltti- ja betoniviidakossa jalkakäytävän tukkivalla terassilla kaljaa juoden.

Toki kansallispuiston rakennetulla polulla on helppo liikkua, tuulenkaadotkin raivataan pois tieltä. Talousmetsissä tällainen esteettömyys ja palvelutaso ei ole itsestäänselvyys. Korkeintaan saa haukut, jos rakentaa tien tai polulle jää risuja.

Suojelualueita on muuallakin kuin kansallispuistoissa. Maastokarttaa katsomalla huomaa, että niitä on lähes kaikkialla. Toki paljon pienialaisempana kuin esim. Teijossa, mutta on kuitenkin. Ei tarvitse ajaa kymmeniä kilometrejä päästäkseen metsään.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Urpo

Katsopa tarkemmin niitä suojelualueita. Ne on muutaman aarin kokoisia kallioita ja suota ja pieniä paloja lehtoa. Sellaisessa on sitten hyvä retkeillä ja telttailla, vai? Etelä-Suomessa on käytännössä noin 3 % metsästä luonnontilassa eivätkä ne kaikki ole missään virkistyskäytössä osaan ei ole mitään asiaa kuin polulle. Kansallispuistossa ei korjata tuulenkaatoja, sahataan kulkuaukko polun kohtaan. Nuo sinun vertauksesi ei oikein synkkaa, kaljaterassi ja kävijämäärät Teijolla, kuuluuko samaan genreen? Talousmetsissä voi kävellä pitkin metsäautoteitä ja hätistellä hirvikärpäsiä, tervemenoa.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Suojelualueilla ei pääsääntöisesti saa telttailla, eikä suojelualueita perusteta virkistyskäytöä varten. Kansallispuistot on tässä suhteessa poikkeus. Sinne rakennetaan polut ja muu infra, jotta kansa saa nauttia luonnontilaisesta metsästä.

En tiedä, miten genret luokittelit. Puhuit ihmisistä ja vapaa-ajan viettotavoista.

Hirvikärpäsiä löytyy myös Teijolta, eihän siellä edes hirviä metsästetä.

Olli.
1 kuukausi sitten

Miten kävijämäärät lasketaan, itse käyn monta kertaa vuodessa, eri merkityillä kierroksilla, koskaan kukaan ei ole kysynyt mitään retkeilyyn liittyvää?

Japi
1 kuukausi sitten
Reply to  Olli.

Siellä on piilotettuja liiketunnistimia. Olen kaikki merkityt polut kulkenut ja muutaman hoksannut. Hamarijärvellä, siellä linnunsuojelualueella on varmaan Teijon ainoa ei talousmetsä, viittaan edellisiin metsäkommentteihin.

Urpo
1 kuukausi sitten
Reply to  Japi

Totta, suurella osalla aluetta on talousmetsätausta. Mutta jo parikymmentä vuotta harvennushakkuusta vaikuttaa varttuneessa kohteessa paljon, kun metsää on hoidettu alusta saakka hyvin. Aika nopeasti maisema muuttuu luontaisen kaltaiseen suuntaan. Tällaisia kohteita on suuri osa talousmetsistäkin.

Toisenlainen esimerkiksi on eräs puiston männikkö, joka sijaitsee muistaakseni Sahajärven pohjoispuolella. Se on jäänyt harventamatta suojelupäätöksen jälkeen, joten lopputulos on ylitiheäksi kasvaneena kamala. Onneksi sen harvennushakkuuta on suunniteltu, ellei ole jopa jo toteutettu. Harvennettuna siitäkin tulee aikanaan hieno kohde, kunhan hakkuussa ei liikaa yritetä jäljitellä metsää kohdanneita tuhoja.

Tuo olisi pitänyt hakata jo ajat sitten, mutta onhan luonnolla aikaa. Ihmisistä ei aina tiedä.

Olli.
1 kuukausi sitten
Reply to  Japi

Kiitos tiedosta, olen myös kaikki merkityt polut kulkenut ja myös yhdistellyt eri polkuja, päivämatkaksi saa heposti jopa 20 km jos haluaa, liiketunnistimia en ole havainnut, pitänee katsella tarkemmin.