”Toista Putinia ei tule” – Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila ei usko Venäjän rankaisevan Suomea Natoon liittymisestä

1
- Sodan alkaminen oli itsellenikin tietynlainen shokki, sanoo Salossa maanantaina vieraillut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Olivatko länsimaat liian sinisilmäisiä Venäjän suhteen vuosikausia? Georgian sota 2008 tai Krimin valtaus 2014 eivät saaneet hälytyskelloja soimaan Suomessa tai muualla lännessä ainakaan täysimääräisesti.

Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa aukaisi silmät kunnolla.

– Jälkiviisaus on paras viisaus. On hyvä kysymys, mitä länsi olisi voinut tehdä toisin. Näkisin, että 1990-luvulla oli jo tiettyjä vaiheita, kun Venäjän demokratiakehitys lähti väärille urille, maanantaina Salossa rotareille puhunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo.

Salolaislähtöisen Lassilan mukaan viimeistään Krimin valtauksen jälkeen ajatukset Suomen ydinvoimahankkeesta venäläistoimijan kanssa olivat naiiveja.

– Oli nähtävissä, kuinka määrätietoinen presidentti Vladimir Putin oli Ukrainan suhteen, Lassila peräänkuuluttaa.

Lassila sanoo Putinin yllättäneen lopullisesti siinä, miten hän siirtyi sotilaallisesta paineesta ja kiristysdiplomatiasta täysimittaiseen sotaan.

– Sodan alkaminen oli itsellenikin tietynlainen shokki. Sodalla Putin otti sellaisen riskin, mitä hän ei pysty hallitsemaan. Kaikki tiedot viittaavat siihen, ettei hän elä todellisuudessa tai sitten hänelle syötetään sellaista tietoa, mitä hän haluaa kuulla. Putin uskoi vilpittömästi, että sota Ukrainassa tulee onnistumaan.

Lassila näkee, ettei sota ole vahvistanut Putinin asemaa Venäjällä.

– Vielä on liian aikaista sanoa, että hänen pallinsa heiluisi. Venäjällä poliittinen systeemi on rakennettu niin, että hänen korvaajaansa ei ole tiedossa toisin kuin Neuvostoliiton aikana, jolloin tiedettiin, kuka tulee tilalle johtoon.

Suomessa pelättiin Venäjän reaktioita Natoon liittymisestä, mutta Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin lausunnot asiasta ovat olleet melko pehmeän sävyisiä.

Oliko tämä yllättävää?

– Tämä osoittaa, että Venäjän kaikki huomio on nyt Ukrainassa, eikä Venäjä pysty vaikuttamaan asiaan, Lassila sanoo.

Lassila ei usko, että Venäjä rankaisisi myöhemmin Suomea Natoon liittymisestä sen isommin.

– Jonkinlaista häirintää ja kärkeviä kommentteja varmasti tulee, mutta sotilaallisesti Venäjä on hyvin pitkään rampa ankka. Menee pitkään ennen kuin Venäjä pystyy elvyttämään asevoimansa edes jonkinlaiseen hyökkäystä edeltävään tilanteeseen. Siinäkin tapauksessa painopiste on erittäin suurella todennäköisyydellä etelässä ja Ukrainan välisellä rajalla, Lassila alleviivaa.

Lassila sanoo, ettei Ukrainan sodan päätepistettä ei ole toistaiseksi näkyvissä.

– Venäjä ei ole niin ylivoimainen vastus, etteikö Ukrainan sotavoimilla olisi edellytyksiä pitää asemansa nykyisellään. Jo ensimmäisten viikkojen aikana oli nähtävillä, ettei tämä ole Venäjälle mikään riemumarssi Kiovaan.

Sota vaikuttaisi olevan tällä hetkellä suhteellisen junnaavassa vaiheessa, sillä Ukrainalla ei toisaalta ole resursseja kokonaisvaltaisesti ajaa Venäjän joukkoja pois maasta.

– Venäjän tappioista ei tiedetä, mutta ne ovat hyvin todennäköisesti suuremmat kuin Ukrainalla. Loputtomasti Venäjä ei voi sotaa käydä, Lassila toteaa.

Hänen mukaansa aika näyttää, pystyykö Venäjä toteuttamaan pyrkimyksensä liittää Hersonin, Donbassin ja Luhanskin alueet itseensä.

– Nämä olivat ehdottomat päämäärät siellä taustalla, kun sota alkoi, Lassila muistuttaa.

Lähes koko maailma on katkaissut yhteytensä Venäjään ja sen hallintoon. Lassila näkee, että välejä Venäjään aletaan luoda uudestaan, kunhan maassa uusi aikakausi joskus koittaa.

– Mutta siihen voi mennä aikaa. Voi olla, että Putinin jälkeen tulee hetkellisesti vielä synkempi vaihe, mutta mitään toista Putinia ei tule, Lassila sanoo.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Jarkko Gustafsson
1 kuukausi sitten

Nyt pitäisi ensin sopia Turkin kanssa ja päästä puolustusliittoon.?!