Tupakantumppeja, sipsipusseja, kasvomaskeja – Halikonlahdelta löytyi paljon jätettä talven jäljiltä

6
Salon ympäristönsuojelun työntekijät Jaana Röytiö (vas), Mari Lempinen ja Pirkko Isoviita-Reiman perkasivat Vuohensaaren pengertien laitoja perjantaina. Kuva: SSS/Minna Määttänen

666 tupakantumppia, 493 muoviroskaa, 203 paperiroskaa, 153 lasiroskaa, 62 metalliroskaa ja paljon muuta. Yhteensä 1 658 kerättyä roskaa.

Salon ympäristönsuojelun väen jätesaalis on aikamoinen. Ympäristönsuojelun henkilökunta siivosi Salon Vuohensaaren pengertien pientareita ja Halikonlahden lintu- ja luontopolun parkkialuetta parin tunnin ajan perjantaina.

Tempaus oli osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelmaa. Jätteistä pidettiin tarkkaa kirjaa lajittelemalla ja laskemalla, sillä Pidä Saaristo Siistinä ry kerää tietoa rannoilta löytyneistä jätteistä.

– Jätteiden kirjaaminen on tehty helpoksi mobiilisovelluksen avulla, Salon ympäristönsuojelutarkastaja Pilvi Virolainen näyttää puhelimesta.

Eniten jätettä löytyi Halikonlahden lintu- ja luontopolun parkkialueen läheisyydestä. Vain puolen tunnin siivouksen jälkeen maasta oli jo poimittu peräti 232 tupakantumppia ja 142 muoviroskaa.

– Sipsipusseja, pikaruokapakkauksia, kasvomaskeja ja jopa kissanruokapaketti, Salon ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck esittelee jätesaalista.

Ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck ja Jarmo Mäkelä poimivat Vuohensaaren pengertien laidoilta erilaisia roskia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Veckin mukaan ympäristönsuojelun väki halusi näyttää siivoustempauksella esimerkkiä kuntalaisille.

– Siivoamaan voi lähteä kuka tahansa, hän sanoo.

Salon kaupungin uudessa ilmasto- ja ympäristöohjelmassa yhdeksi päätavoitteeksi on asetettu lähivesistä huolehtiminen. Tämä tarkoittaa, että kaupungin alueella sijaitsevien vesistöjen, rannikko- ja pohjavesien tilaa ylläpidetään ja parannetaan.

– Tarkoituksena on järjestää jatkossa kaikille avoimia siivoustalkoita, joihin voisi lähteä mukaan matalalla kynnyksellä. Tämä tempaus toimi hyvänä harjoituksena Veck sanoo.

Ympäristönsuojelutarkastaja Pilvi Virolainen piti kirjaa löytyneistä jätteistä mobiilisovelluksen avulla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelman tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen ja kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta.

Talkoojärjestäjinä voivat toimia sekä yhdistykset, seurat, klubit, harrastusryhmät, koulut, kaupungit, kunnat, yritykset että yksittäiset henkilöt.

Pidä Saaristo Siistinä ry oli mukana Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittavassa hankkeessa vuosina 2011–2013. Hankkeessa kävi ilmi, että Suomen rannat ovat roskaisimmat kaikista mukana olleista tutkimusmaista.

Siisti Biitsi -rantojensiivousohjelma luotiin vuonna 2014 surullisen tutkimustuloksen innoittamana.

Näin paljon roskia kerättiin:

Muovi 493
Paperi 203
Metalli 62
Lasi 153
kangas 13
Puu 6
Orgaaninen 42
Kumi 2
Tupakantumpit 666
Muu jäte 14
Kalastusroska 2
Nuuska 3
Roskia kerättiin yhteensä 1 659

Eniten rannalta löytyi tupakantumppeja ja erilaisia muoviroskia. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Tupakantumppi hajoaa mikromuoviksi

Harmittomalta vaikuttava pieni tupakantumppi on maailman ja samalla myös rantojen yleisin jäte. Esimerkiksi kadulle heitetty tumppi kulkeutuu sade- ja sulamisvesien sekä tuulten mukana vesistöihin.

Pidä Saaristo siistinä ry:n mukaan maailmanlaajuisesti tumppeja arvioidaan päätyvän rannoille noin 800 000 tonnia vuosittain.

Tupakan filtteri on valmistettu selluloosa-asetaatista, joka on jo 1800-luvulla keksitty orgaaninen muovi. Filtterin hajoaminen voi viedä jopa 10 vuotta ja hajottuaan se muuttuu mikromuoviksi, joka ei häviä ympäristöstä.

Mikromuovia kerääntyy ajan kuluessa merieläinten elimistöön, ja tätä kautta myös ihmisten lautasille.

Eläimet myös syövät kokonaisia tupakantumppeja. Tällöin vaarana on tukehtuminen tai myrkytys. Tupakka sisältää yli 400 kemikaalia, joista noin 100–200 on ihmisille ja muille eliöille haitallisia.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Roskia riittää kaikille kerättäväksi
6 kuukautta sitten

Paljonko roskaa on levinnyt sieltä lumenkaatopaikalta, mikä on aivan vieressä? Linnutkin niitä roskia levittävät, joten kaikki roska ei välttämättä ole heitetty Vuohensaareen vaan tullut lumen mukana.

Nuo Elokapinan porukat olisivat tähän hommaan hyvä, tekisivät jotakin konkreettista luonnon puolesta.

Peltari
6 kuukautta sitten

Olen samaa mieltä, että lumenkaatopaikalta löytyy mitä vain, ja linnut jakelevat.

Tämä maskitouhu meni kyllä överiksi. Kansa unohti, että nämä muovijätteet kuuluvat roskiin eikä luontoon. Onneksi tämä teatteri on lopuillaan.

Ajattelemisen aihetta
6 kuukautta sitten

Kunnioittaminen luontoa kohtaan lähtee ihmisestä itsestään. Jokaisen pitäisi ajatella, kun roskaa luontoa, pitäisikö se kuitenkin viedä roskikseen.

Luonto on meille yhteinen niin hyvässä kuin pahassa.

Mä vaan
6 kuukautta sitten

On jännä, että lumenkaatopaikka saa olla suoraan valuttamassa vesiä mereen.

Ehkä lumenkaatopaikka kannattaisi siirtää kauemmas. Asvaltoida alusta ja suodattaa sulamisvedet.

Urpo
6 kuukautta sitten
Reply to  Mä vaan

Toisaalta sadevesiviemäritkin purkaa suoraan luontoon, käytännössä Salonjokeen. Samaa törkyä nekin tuottavat. Helsingissä kipataan lumet mereen, joten ongelma on sillä hoidettu pois silmistä.

Mutta ihan pohtimisen avoinen asia tuo lumien sulamisvesien hallinta on. Alueen rakentamissuunnitelma kaatopaikan vie muualle, joten nyt olisi hyvä tilaisuus asia hoitaa kuntoon.

MDI
6 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Ei Helsingissä kaikkia lumia mereen kipata, lumenkaatopaikkoja on kuivalla maalla useita. Lähinnä kantakaupungin lumia kipataan mereen, ts. kuljetusmatka on lyhyt.

Helsingin kantakaupungin sadevedet taas menevät puhdistamolle, lähiöistä mereen.