Turkin pippuria Suomen Nato-pihviin

0

VESA JAAKOLA. Kurdikysymys nousi maailman uutisiin jälleen äskettäin, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Näin siksi, että Erdogan väittää Suomen ja Ruotsin suojelevan terrorismiin syyllistyneitä kurdeja.

Kurdikysymys on elävöittänyt Turkin historian lisäksi sen naapuristossa Iranin, Irakin ja Syyrian menneisyyttä. Yli 35 miljoonasta kurdista noin puolet elää Turkin alueella, muut huomattavina vähemmistöinä noissa maissa ja hajanaisesti muuallakin.

Suomessakin asuu satoja kurdeja, osa pakolaisina entisiltä asuinalueiltaan.

Kurdien unelma omasta Kurdistan-valtiosta virisi jo yli sata vuotta sitten, kun kansallisuusaate levisi Euroopasta Lähi-idän maillekin. Siihen heräsivät myös kurdit, joilla on oma historiansa, kielensä ja kulttuurinsa Turkissa ja sen eteläisissä naapurimaissa.

Tuolloin kurdien asuinalue oli osa turkkilaisten osmanien valtakuntaa. Sen luhistuttua maailmansodassa kutistetun Turkin kaakkoisosaan oli tarkoitus perustaa kurdeille autonominen alue. Hanke kuitenkin mitätöitiin Lausannen sopimuksessa 1923 Turkin vaatimuksesta.

Seuraavan kerran kurdiaktivistit yrittivät perustaa Kurdistanin toisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, silloin Iranin alueelle. Tammikuussa 1946 he julistivat siellä ”Kurdistanin tasavallan” perustetuksi. Jo samana vuonna Iranin sotaväki kuitenkin valtasi ”Kurdistanin” ja sen johtajat hirtettiin ”pääkaupungin” Mahabadin keskustorilla.

Kurdien itsenäistymishankkeet ovat koetelleet heidän ja keskusvallan suhteita myös Irakissa. Kurdien kohtalolla maan diktaattori Saddam Hussein pelasi julmaa peliä sisä- ja ulkopolitiikassaan.

Irakin–Iranin sodassa 1980-luvulla kurdien kohtalolla pelattiin kummassakin sotamaassa. Molemmat yllyttivät vastapuolen kurdeja kapinoimaan hallitustaan vastaan lupauksin itsenäisyydestä sodan jälkeen. Lupaukset jäivät sodan melskeissä lunastamatta.

Turkissa kurdikysymys muuttui aseelliseksi selkkaukseksi sen jälkeen, kun kurdiaktivistit perustivat Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) taistelemaan asein Turkin valtiovaltaa vastaan kurdivaltion perustamiseksi.

Turkin hallitus on vastannut väkivaltaan kovin ottein jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Selkkauksessa jopa 50 000 ihmistä on saanut surmansa.

Pitkittyneessä selkkauksessa PKK-militiat ovat olleet alivoimaisia, mutta jatkaneet taisteluaan sissisodan keinoin iskuina turkkilaiskohteisiin. Turkissa PKK on julistettu terroristijärjestöksi ja listattu sellaiseksi myös Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa.

Uusin kiista on syntynyt siitä, pitäisikö myös Syyrian kurdien YPG-puolue PKK:n liittolaisena luokitella terroristiseksi järjestöksi.

Erdoganin tehtailemissa esteissä Suomen ja Ruotsin Nato-tielle on paljolti kyse Turkin sisäpolitiikasta ja maan itsevaltaisen presidentin poliittisesta ärhentelystä.

Erdogan ei kuitenkaan pystyne Nato-jäsenyyttämme estämään, vain hidastamaan sen prosessointia Nato-piirissä.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.